Investoinnit

Yksityisten investointien supistumisen odotetaan jäävän pahimpia pelkoja pienemmäksi. Panostukset julkisiin investointeihin paikkaavat yksityisten investointien pudotusta. Pandemian pysyessä hallinnassa kansantalouden investointien pudotus voi kokonaisuudessaan jäädä maltilliseksi.

Investoinnit supistuvat 3,4 prosenttia tänä vuonna

Investointitilastoja tarkistettiin vuosilta 2016-2019. Tilastokeskuksen päivitettyjen ennakkotietojen mukaan kansantalouden kiinteiden investointien määrä supistui viime vuonna 1 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin, koneisiin ja henkisiin omaisuustuotteisiin laskivat vuodesta 2018, kun taas muiden talonrakennusinvestointien määrä kasvoi peräti 4 prosenttia. Toimialoista kasvua oli viime vuonna alkutuotannossa, yksityisissä palveluissa sekä julkisissa investoinneissa. Kansantalouden tilinpidon päivitetyissä ennakkotiedoissa investointien tasoja tarkistettiin vuosilta 2016-2019 erityisesti talonrakentamisen osalta.


Yksityiset investoinnit vähenevät tänä vuonna, julkiset kasvavat elvytystoimien vuoksi

Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kansantalouden kokonaisinvestoinnit vähenivät vain prosentin vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit supistuivat 3 prosenttia, mutta julkiset kasvoivat 7 prosenttia. Eniten supistuivat kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit, jotka vähenivät 14 prosenttia.

Koronakriisin vaikutusten odotetaan näkyvän investoinneissa vasta vuoden 2020 toisella puoliskolla ja vielä vuoden 2021 aikana. Yksityisten investointien ennustetaan supistuvan 5,4 prosenttia. Hallituksen elvytystoimien vuoksi julkiset investoinnit sen sijaan kasvavat 5,8 prosenttia. Näin ollen kokonaisinvestointien ennustetaan vähenevät 3,4 prosenttia kuluvana vuonna. Julkisen sektorin lisäksi investointien odotetaan kasvavan energia-alalla, jossa investoinnit ovat vähentyneet voimakkaasti edellisen kahden vuoden aikana.

EK:n investointitiedustelussa koronakriisi ei vielä näkynyt kesäkuussa, vaan yritykset ilmoittivat pitäneensä kiinni aiemmin tehdyistä investointisuunnitelmista. Myös EK:n heinäkuisen suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat hieman aiempaa valoisammat, vaikkakin edelleen heikolla tasolla. Keväällä kuultiin myös yllättävän hyviä uutisia Suomen pörssiyhtiöiden tuloksista. Tämä näkyi vielä Tilastokeskuksen elokuun lopussa julkaisemassa suurten yritysten liikevaihtoennakossa, jonka mukaan suuryritysten liikevaihdon suurin pudotus tapahtui huhtikuussa. Heikot vientinäkymät ja tilauskantojen hupeneminen ennakoivat kuitenkin koronakriisin vaikuttavan teollisiin investointeihin viipeellä, ja kone- ja laiteinvestointien arvioidaankin vähenevän kuluvana vuonna yhteensä13 prosenttia viime vuodesta.

Tilastokeskuksen viimeisimpien tilastojen mukaan asuntotuotanto Suomessa on hidastunut viime vuosien huipputasolta. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat olleet laskussa vuoden 2018 helmikuusta lähtien. Vaikka asuntoaloitukset ovat olleet kasvussa viime vuoden lopulta asti, laskeva lupakehitys ennakoi asuntotuotannon hidastumista lähivuosina. Myös toimitilarakentamisessa on ollut loppuvuodesta 2019 vuoden 2020 alkupuolelle saakka vilkas aloitustahti. Nyt teollisuusrakennusinvestointien odotetaan kuitenkin siirtyvän epävarman taloustilanteen vuoksi. Rakennusteollisuus RT:n kyselyn perusteella neljännes tilaajista siirtää hankkeitaan. Näin ollen koronakriisin vaikutusten odotetaan näkyvän rakentamisen investoinneissa viipeellä. Asuinrakentamisen ennustetaan supistuvan 1 prosenttia ja muun talonrakentamisen 1,8 prosenttia kuluvana vuonna.

Julkiset väylä- ja muut kertaluonteiset infrastruktuurihankkeet näkyvät erityisesti maa- ja vesirakentamisen kasvuna vuonna 2020. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 7 prosenttia vuodentakaisesta.

Taulukko: Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin


Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin
2019 Määrän muutos, %
Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2018 2019 2020E 2021E 2022E 2015–19 2020–24E
Rakennukset 28,1 58,4 4,9 -0,2 -0,2 -0,9 1,5 4,2 0,7
Talonrakennukset 23,5 49,0 5,8 0,5 -1,3 -0,5 2,2 4,8 0,7
- asuinrakennukset 13,4 27,9 4,5 -2,1 -1,0 -0,2 2,0 4,0 0,9
- muut talonrakennukset 10,1 21,1 7,8 4,1 -1,8 -1,0 2,4 4,8 0,5
Maa- ja vesirakennukset 4,4 9,2 0,1 -4,0 7,0 -2,5 -1,6 2,1 1,2
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 11,2 23,4 -0,8 -1,8 -13,0 3,2 2,6 1,9 -0,4
Muut kiinteät investoinnit 8,7 18,2
- tutkimus- ja tuotekehitys 5,1
Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. 48,1 100,0 3,9 -1,0 -3,4 0,7 1,9 2,3 0,6
S20.2/i01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain


Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain
2019 Määrän muutos, %
Toimiala Mrd. e %-osuus 2018 2019 2020E 2021E 2022E 2015–19E 2020-24E
Maa- ja metsätalous 1,4 3,7 2,4 4,4 -6,7 1,2 0,7 -1,1 -1,0
Teollisuus 6,1 15,5 -6,3 -2,9 -1,9 6,4 4,3 2,0 2,9
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,3 5,8 -15,3 -16,6 12,2 1,5 3,6 -1,9 4,8
Rakentaminen 1,0 2,6 7,5 -0,9 -1,9 -3,6 2,0 5,2 0,2
Asuntojen omistus 13,8 35,2 4,5 -2,1 -1,0 -0,2 2,0 4,0 0,9
Yksityiset palvelut 14,6 37,2 12,9 2,0 -13,9 -0,6 3,2 6,8 -1,5
Yksityiset Investoinnit 39,4 100,0 3,7 -1,5 -5,4 0,8 2,8 3,7 0,5
Julkiset investoinnit 8,7 18,1 5,0 1,3 5,8 0,4 -2,1 2,3 0,5
Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. 48,1 3,9 -1,0 -3,4 0,7 1,9 3,4 0,6
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/i02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Investoinnit heikkoon kasvuun ensi vuonna

Vaikka koronakriisin odotetaan vaikuttavan teollisuuden investointeihin yleisesti ottaen viipeellä, vuodesta 2021 alkaen erityisesti kone- ja laiteinvestointeja sekä teollisuuden toimialan investointeja kasvattaa Metsä Fibren suurhanke Kemissä. Hallituksen kertaluonteisten infrastruktuuripanostusten poistuminen näkyy maa- ja vesirakentamisen 2,5 prosentin supistumisena vuonna 2021. Rakentaminen yhteensä vähenee vajaan prosentin. Yksityiset investoinnit elpyvät metsäteollisuuden suurhankkeen vetämänä sekä talouskasvun myötä 0,8 prosentin kasvuun. Valtion T&K lisäykset vauhdittavat T&K investoinnit 3 prosentin kasvuun.

Yleinen toimintaympäristö on voimakkaasti investointeja tukeva. EU:n yhteisen elpymisrahaston tarkoitus on tukea investointeja Euroopassa ennustejakson loppupuolella. Myös EKP:n elvytystoimet tulevat todennäköisesti jatkumaan, ja pitävät rahoituskustannukset alhaalla. Yhteensä kokonaisinvestointien arvioivaan jo kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2021.

Investointiaste laskee lähivuosina

Ennustejaksolla investointiaste laskee viime vuoden 23,9 prosentista 23,2 prosenttiin vuonna 2022. Kuluvana ja ensi vuonna yksityisten investointien osuus laskee ja julkisen sektorin nousee.

Koko kansantalouden nettopääomakanta kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia. Nettopääomakannan kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin vuoteen 2022 tultaessa. Tehdasteollisuudessa pääomakanta supistui viime vuonna 1,7 prosenttia. Ennustejakson lopulla tehdasteollisuuden pääomakanta on edelleen 25 prosenttia finanssikriisiä edeltänyttä tasoa matalampi.

Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys