Investointien parin vuoden takainen huippusuhdanne on jäänyt taakse ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla investointien vuosikasvu oli enää 0,5 prosenttia. Hidastuva kasvu oli tunnusomaista kaikissa pääomatavararyhmissä (pl. tutkimus- ja tuotekehitys) ja päätoimialoilla (pl. alkutuotanto).
Kuluvan vuoden jälkipuoliskolla investointiaktiviteetin arvioidaan jatkuvan hitaana, ja koko vuoden investointikertymä kasvaa noin 1 prosentin.
Rakennusinvestointien kasvu putoaa tänä vuonna 1 prosenttiin yhä vähäisemmiksi käyvien asuin- ja palveluyritysten liikerakennushankkeiden takia. Kone- ja laiteinvestointien vuosikasvun arvioidaan piristyvän 2,6 prosenttiin.
Henkisiin omaisuustuotteisiin (t&k-menot ja tietojärjestelmä- ja ohjelmistohankkeet) panostetaan lisää vaatimattomat 0,5 prosenttia, mikä selittyy paljolti tutkimus- ja tuotekehitysmenojen viime vuoden korkealla vertailutasolla.
| 2018 | Määrän muutos, % | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatavararyhmä | Mrd. e | %-osuus | 2016 | 2017 | 2018* | 2019E | 2020E | 2021E | 2014–18* | 2019–23E |
| Rakennukset | 31,0 | 59,0 | 10,1 | 5,2 | 4,3 | 1,1 | 0,3 | 1,0 | 3,5 | 1,2 |
| Talonrakennukset | 26,3 | 50,1 | 10,1 | 6,4 | 5,8 | 1,1 | 0,2 | 1,0 | 3,8 | 1,2 |
| - asuinrakennukset | 15,8 | 30,1 | 10,7 | 6,0 | 6,3 | 0,3 | 0,4 | 1,3 | 3,7 | 1,2 |
| - muut talonrakennukset | 10,5 | 20,1 | 9,4 | 7,0 | 5,2 | 2,3 | -0,1 | 0,4 | 4,0 | 1,1 |
| Maa- ja vesirakennukset | 4,6 | 8,8 | 9,9 | 0,0 | -3,1 | 1,3 | 1,1 | 1,1 | 1,9 | 1,3 |
| Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet | 12,1 | 23,0 | 13,6 | 8,1 | 0,5 | 2,6 | 0,5 | 0,4 | 4,7 | 1,5 |
| Muut kiinteät investoinnit | 9,5 | 18,0 | -0,9 | 1,1 | 2,5 | 0,5 | 2,9 | 2,7 | -0,6 | 2,1 |
| - tutkimus- ja tuotekehitys | 6,1 | -3,0 | -2,8 | 5,1 | 2,5 | 1,9 | 2,1 | -2,5 | 2,2 | |
| Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. | 52,6 | 100,0 | 8,6 | 5,2 | 3,1 | 1,4 | 0,8 | 1,1 | 2,9 | 1,5 |
| S19.2/i01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||||
| 2018 | Määrän muutos, % | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatavararyhmä | Mrd. e | %-osuus | 2016 | 2017 | 2018* | 2019E | 2020E | 2021E | 2014–18E | 2019–23E |
| Maa- ja metsätalous | 1,5 | 3,5 | -3,2 | 5,7 | -4,2 | -1,0 | 5,0 | 3,0 | -1,9 | 1,2 |
| Teollisuus | 7,3 | 17,2 | -3,5 | 13,8 | -6,7 | 6,0 | -2,0 | -1,0 | 1,0 | 1,3 |
| Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto | 2,6 | 6,0 | 26,2 | -0,6 | 0,0 | 5,0 | 2,0 | 4,0 | 6,9 | 3,6 |
| Rakentaminen | 1,1 | 2,6 | 14,5 | 12,1 | 1,5 | -5,0 | 0,0 | 2,5 | 5,7 | 0,3 |
| Asuntojen omistus | 15,8 | 37,0 | 10,6 | 5,8 | 6,3 | 0,3 | 0,4 | 1,3 | 3,7 | 1,2 |
| Yksityiset palvelut | 14,4 | 33,7 | 12,3 | 2,3 | 4,7 | 0,0 | 1,0 | 0,0 | 3,4 | 0,8 |
| Yksityiset Investoinnit | 42,7 | 100,0 | 8,7 | 5,7 | 2,3 | 1,5 | 0,3 | 0,8 | 3,0 | 1,3 |
| Julkiset investoinnit | 9,9 | 18,7 | 8,0 | 2,7 | 6,2 | 1,1 | 2,7 | 2,4 | 2,4 | 2,2 |
| Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. | 52,6 | 8,6 | 5,2 | 3,1 | 1,4 | 0,8 | 1,1 | 2,9 | 1,5 | |
| Lähde: Tilastokeskus. | ||||||||||
| *Etlan ennuste vuodelle 2018 | ||||||||||
| S19.2/i02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||||
Ennustejaksolla yrityssektorin kannattavuudella mitattu potentiaalinen investointikyky on lähtökohtaisesti verraten hyvä ja teollisia investointisuunnitelmia on runsaasti, mutta vientikysynnän heikkeneminen ja kotoperäisten kustannusten nousupaineet sekä mm. rakentamisen normien kiristyminen hillitsevät investointihaluja.
Myös julkisyhteisöissä ja etenkin valtiolla on suuria investointitarpeita mm. julkisten rakennusten ja liikenneväylien peruskorjauksiin. Lisäksi valtion hankesalkussa on vireillä useamman miljardin edestä uusia ratahankkeita.
Uuden hallituksen ohjelmassa ei ole osoitettu määrärahoja edellä mainituille suurille ratahankkeille. Hallituksen mittavassa menojen lisäysohjelmassa julkisiin väyläinvestointeihin on varattu vain vähäinen määrä, runsaat 0,3 mrd. euroa, ja sekin kohdennettu vain ensi vuodelle.
Hallitusohjelmassa kaavailtujen pysyvien ja kertaluonteisten investointipanostusten (valtion omat investointimenot ja investointituet sekä tutkimus- ja tuotekehityksen panostukset) vaikutus investointiaktiviteettiin on laskennallisesti merkittävä.
Kaksinkertaisella vipuvaikutuksella (50 % valtion rahoitusosuudella) kaikkien investointitukien ja t&k-panostusten (ml. valtion perusväylänpidon rahoituksen lisääminen) investointeja kiihdyttävä vaikutus on keskimäärin 1 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021, jonka jälkeen vaikutus muuttuu negatiiviseksi (väyläinvestoinnit putoavat vuodesta 2022 lukien ja kertaluonteisten investointiavustusten rahoitus supistuu v. 2022).
Hallituksen investointiohjelma kiihdyttää julkisten investointien kasvua kahden ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 1,8 prosenttiyksikköä ja yksityistä investointitoimintaa se vilkastuttaa vuosittain 0,9 prosenttiyksikköä.
Ennustejaksolla vuosina 2020–2021 investointien odotetaan kasvavan 1 prosentin vuosivauhtia. Hitaaseen kasvuun vaikuttavat kansainvälisen talouden epävarmuustekijät sekä kustannusten nousuun mukaan lukien palkanmuodostus liittyvät riskit.
Yrityssektorissa investointien kasvu pysähtyy ja julkisyhteisöissä niiden arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhtia.
Teollisuuden investointitoiminta supistuu molempina ennustevuosina 1 prosenttia. Palvelualan yritysten investointien kasvu hidastuu keskimäärin 0,5 prosenttiin. Kotitalouksien asuntoinvestointien ennustetaan jatkavan lähivuodet keskimäärin 0.5 prosentin kasvussa.
Pääomatavaroiden joukossa nopein investointitahti on henkisissä omaisuustuotteissa, etenkin tutkimuksessa- ja tuotekehityksessä. T&K-menot yhdessä tietojärjestelmä- sekä ohjelmistoinvestointien kanssa nostavat henkisten omaisuustuotteiden vuosikasvun keskimäärin 2,8 prosenttiin.
Ennustejaksolla investointiaste ei juuri muutu, se nousee viime vuoden 22,6 prosentista 22,7 prosenttiin vuonna 2021. Yksityisten investointien osuus laskee ja julkisen sektorin vastaava nousee.
Koko kansantalouden nettopääomakanta kasvaa vuosittain 1,4 prosentin vuosivauhtia. Tehdasteollisuudessa pääomakanta supistui viime vuonna 0,9 prosenttia; vuonna 2021 sen lasku pysähtyy. Ennustejakson lopulla tehdasteollisuuden pääomakanta on edelleen 20 prosenttia finanssikriisiä edeltänyttä tasoa matalampi.
