Kolme vuotta kestänyt investointiaalto laantui viime vuonna. Investointien laskusuhdanteen voimakkuutta kuvastaa kansantalouden bruttoinvestointien kasvun kuihtuminen edellisvuoden 8 prosentista 4 prosenttiin.
Investointiaktiviteetti vaimeni kaikissa pääomatavaratyypeissä, ja kotitalouksien asuinrakennusinvestointien kasvu puolittui edellisvuotisesta. Yrityssektorin suuren investointiperinnön vuoksi palvelualojen investointien kasvuvauhti putosi lähes 10 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin. Teollisuuden investoinnit pysyivät viime vuonna vakaalla 4 prosentin kasvu-uralla.
Investointi-indikaattorien kuten rakennusten aloitustietojen sekä EK:n suhdannekyselyjen mukaan lähiajan investointinäkymää voi luonnehtia kaksijakoiseksi. Talonrakennusten aloitusten perusteella rakennusinvestointien korkeasuhdanne jatkuu tämän vuoden asuinrakentamisen yli 7 prosentin kasvun nostamana.
Yritysten ja yhteisöjen talonrakentamisen kasvu pysähtyi alkuvuonna, ja kone- ja laiteinvestointien trendi on ollut laskussa jo vuoden ajan. Kone- ja laitehankintojen kasvu vaimenee tänä vuonna 1,5 prosenttiin vastaten kiinteän konekannan vuosittaista kulumista. Yrityssektorin tuotantokapasiteetti ei siten enää kasva.
| 2017* | Määrän muutos, % | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatavararyhmä | Mrd. e | %-osuus | 2015 | 2016 | 2017* | 2018E | 2019E | 2020E | 2013–17* | 2018–22E |
| Rakennukset | 28,8 | 58,2 | 1,6 | 10,0 | 5,1 | 5,5 | 1,8 | 2,9 | 1,7 | 3,0 |
| Talonrakennukset | 24,1 | 48,6 | 2,0 | 10,0 | 6,2 | 6,3 | 1,7 | 3,0 | 1,4 | 3,2 |
| - asuinrakennukset | 14,4 | 29,1 | 2,0 | 10,5 | 5,9 | 7,4 | 1,0 | 2,8 | 1,1 | 3,4 |
| - muut talonrakennukset | 9,7 | 19,5 | 2,1 | 9,1 | 6,6 | 4,6 | 2,7 | 3,2 | 1,7 | 3,0 |
| Maa- ja vesirakennukset | 4,7 | 9,6 | -0,4 | 10,2 | 0,2 | 2,0 | 2,5 | 2,3 | 3,2 | 2,3 |
| Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet | 11,8 | 23,8 | 4,7 | 13,7 | 6,5 | 1,4 | 0,9 | 2,0 | 2,6 | 2,4 |
| Muut kiinteät investoinnit | 8,9 | 18,0 | -5,1 | -1,0 | -2,2 | 1,7 | 2,5 | 2,8 | -2,5 | 2,4 |
| - tutkimus- ja tuotekehitys | 5,6 | -5,9 | -2,6 | -3,1 | 1,3 | 1,1 | 2,1 | -4,2 | 1,7 | |
| Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. | 49,6 | 100,0 | 0,7 | 8,5 | 4,0 | 3,9 | 1,5 | 2,7 | 1,0 | 2,8 |
| S18.2/i01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||||
| 2017E | Määrän muutos, % | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatavararyhmä | Mrd. e | %-osuus | 2015 | 2016* | 2017E | 2018E | 2019E | 2020E | 2013–17 | 2018–22E |
| Maa- ja metsätalous | 1,5 | 3,8 | -15,2 | -2,9 | 4,9 | 0,0 | 1,0 | 0,0 | -1,3 | 0,2 |
| Teollisuus | 7,0 | 17,4 | 4,6 | -3,5 | 3,8 | 1,0 | -2,0 | 1,5 | -1,6 | 1,2 |
| Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto | 2,8 | 6,9 | 3,6 | 25,9 | 9,3 | 2,0 | 6,0 | 10,0 | 10,1 | 7,2 |
| Rakentaminen | 1,0 | 2,5 | 1,2 | 14,5 | 7,6 | -4,0 | -1,0 | 0,0 | 2,3 | -0,2 |
| Asuntojen omistus | 14,7 | 36,3 | 1,7 | 10,5 | 5,8 | 7,4 | 1,0 | 2,8 | 1,0 | 3,4 |
| Yksityiset palvelut | 13,4 | 33,1 | 3,8 | 12,3 | 2,6 | 3,4 | 2,0 | 1,6 | 0,9 | 2,2 |
| Yksityiset Investoinnit | 40,4 | 100,0 | 2,2 | 8,7 | 4,6 | 3,9 | 1,1 | 2,5 | 0,9 | 2,7 |
| Julkiset investoinnit | 9,1 | 18,4 | -5,2 | 7,9 | 1,8 | 3,6 | 3,5 | 3,3 | 1,5 | 3,1 |
| Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. | 49,6 | 0,7 | 8,5 | 4,0 | 3,9 | 1,5 | 2,7 | 1,0 | 2,8 | |
| Lähde: Tilastokeskus. | ||||||||||
| S18.2/i02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||||
Koko teollisuuden investointien kasvu putoaa tänä vuonna 4 prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin. Teollisuuden aineelliset investoinnit kasvavat yhden prosentin, ja valtion innovaatiorahoituksen tukemana tutkimus- ja tuotekehityspanostukset elpyvät parin prosentin kasvuun. Yksityisten palvelualojen aineelliset investoinnit lisääntyvät 3,5 prosenttia, kun mm. suurimpien kaupunkien monivuotiset aluerakennushankkeet saavuttavat vilkkaimman vaiheensa.
Aineettomat investoinnit kuten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset sekä uusien ohjelmistojen ja tietojärjestelmien valmistus, kasvavat tänä vuonna 1,5 prosenttia. Erityisesti henkilökohtaisten palvelujen käyttökustannuksia alentavien digitaalisten sovellutusten kysyntä on useilla toimialoilla nopean kasvun vaiheessa.
Tänä vuonna kansantalouden bruttoinvestointien arvioidaan kasvavan vajaat 4 prosenttia. Talonrakennusinvestoinnit laajenevat asuinrakennusinvestointien vahvan kasvun tukemana runsaat 6 prosenttia.
Vuosina 2019 ja 2020 vientikysynnän hidas kasvu pudottaa tehdasteollisuuden käyntiasteita, ja investointibuumin vuosina kasvaneen tuotantokapasiteetin arvioidaan riittävän vastaamaan menekkiä. Tehdasteollisuuden aineellisten investointien kasvun arvioidaan pysähtyvän investointiaallon jälkimainingeissa. Teollisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien odotetaan kasvavan valtion osarahoituksen avittamana keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa.
Koko teollisuuden investointiura jatkaa nousuaan, kun mm. kuudennen ydinvoimalan rakennustyöt laajenevat ensi vuonna. Muita vastaavia miljardiluokan teollisia investointihankkeita ei tähän investointiennusteeseen sisälly. Loiva laskusuhdanne hillitsee yksityisten palvelualojen investointitoimintaa sekä maa- ja vesirakentamista, koska mm. kotitalouksien asuntoinvestointien kasvu pysähtyy ja tehdasrakentaminen vähenee. Aineettomien pääomahyödykkeiden (mm. digitaaliset asiakaspalvelujärjestelmät) kasvun odotetaan jatkuvan vahvana sekä julkisyhteisöissä että yksityisillä palvelualoilla. Vuonna 2019 bruttoinvestointien ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia.
Yrityssektorin kriisisietokyky on toiminnan kannattavuudella ja velkaantumisasteella mitattuna vahva, joten häämöttävän kasvun hidastumisen investointi- ja työllisyysmenetysten arvioidaan
jäävän verraten pieniksi.
Yksityisen sektorin investoinnit suhteessa liikevaihtoon pysyvät koko ennustejakson ennallaan 12,3 prosentissa. Tehdasteollisuuden investointiaste laskee 0,6 prosenttiyksikköä 5,6 prosenttiin.
Yrityssektorin toimintaylijäämä suhteessa tuotokseen kohoaa 1 prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin, josta kiky-sopimuksen mukaista työnantajamaksujen alennuksen vaikutusta on 0,4 prosenttiyksikköä.
Myös kotitaloudet selviävät kasvaneesta velkataakasta huolimatta suhdanteen heikkenemisestä pienin vaurioin, kun asuntoinvestointien kasvun odotetaan hidastuvan asteittain ja palaavan ennustejakson lopulla ns. normaaliin vajaan 3 prosentin kasvuun. Kotitalouksien kulutusmenojen ja asuntoinvestointien suhde niiden käytettävissä oleviin tuloihin pysyy ennustejaksolla vuoden 2017 tasolla 114 prosentissa.
Kansantalouden nettopääomakanta vahvistuu joka vuosi, ja ennustejakson lopulla vuonna 2020 sen arvioidaan yltävän yhä 2 prosentin kasvuun.
