Kuluttajahintojen nousu on hidasta

Kuluttajahintojen vuosi-inflaatio on vuoden alussa kohtalainen, mikä johtuu raakaöljyn hinnan matalasta vertailutasosta. Inflaatio hidastuu uudelleen keväällä, kun tämä tekijä poistuu. Kuluttajahintainflaatio alkaa sen jälkeen kuitenkin hitaasti jälleen nousta ja on vuoden lopussa vajaassa prosentissa. Koko vuoden keskimääräinen inflaatio on 0,8 prosenttia. Ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna vain 0,7 prosenttia kilpailukykysopimuksen myötä. Kotimaiset hintapaineet ovat siten alhaiset. Ensi vuonna sekä kuluttajahinnat että ansiotasoindeksi nousevat ennusteemme mukaan 1,4 prosenttia.

Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota

Raakaöljyn hinta nousi selvästi vuoden 2016 aikana, mutta suurin osa noususta tapahtui jo kesän alkuun mennessä. Maaliskuun 2017 alussa Brent-laadun barrelihinta oli noin 55 Yhdysvaltain dollaria, kun koko viime vuoden keskiarvo oli vajaat 45 dollaria. Vaikutusta suomalaisiin hintoihin lisää euron heikentyminen dollarin suhteen. Myös muiden raaka-aineiden hinnat nousivat viime vuoden syksyllä. Tämä luo jonkin verran hintapaineita Suomen talouteen.

Tammikuussa 2017 kuluttajahintainflaatio oli 0,8 prosenttia. Pohjainflaatio, josta energian ja elintarvikkeiden hinnat on poistettu niiden suurten vaihtelujen vuoksi, oli 0,7 prosenttia. Energian hinnat nousivat 8,7 prosenttia vuoden takaisesta maailmanmarkkinahintojen nousun seurauksena. Elintarvikkeiden hinnat olivat sen sijaan tammikuussa 2,4 prosenttia alemmat makeisveron poiston ja hintakilpailun ansiosta.

Inflaatio pysyy maltillisena kuluvana vuonna

Ennusteemme vuoden 2017 kuluttajahintainflaatioksi on 0,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin viime syyskuun Suhdanteessa arvioitiin. Tärkeimmistä tuoteryhmistä arvioimme nyt, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat alenevat tänä vuonna keskimäärin 2,0 prosenttia viime vuodesta. Asumisen (ml. vesi, sähkö ym.) hinnat nousevat 1,4 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin ne nousivat viime vuonna. Liikenteen kustannukset nousevat 2,8 prosenttia pitkälti polttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien tuotteiden hinnat alenevat keskimäärin 0,7 prosenttia.

Ensi vuonna elintarvikkeiden hinnat ovat keskimäärin jokseenkin kuluvan vuoden tasolla, eikä liikenteen hintoihin tule yhtä paljon nousupaineita kuin tänä vuonna, koska raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousun arvioidaan jo rauhoittuneen. Ajoneuvojen hankkimiseen ja omistamiseen liittyvien verojen ja maksujen on oletettu pysyvän muuttumattomina.

Kuluttajahintainflaatio kiihtyy kuitenkin ensi vuonna 1,4 prosenttiin, mihin vaikuttaa eniten asumisen hintojen nousu. Suurin muutos on asuntolainojen korkojen kääntyminen lievään nousuun. Ennusteen mukaan se alkaa vaikuttaa positiivisesti kuluttajahintainflaatioon vuoden vaihteessa 2018. Melkein puolet kuluttajahintojen inflaatiosta tulee asumisen hintojen noususta vuosina 2018–2019. Muilta osin inflaatiopaineet pysyvät pieninä. Jos markkinakorkojen nousu kuitenkin edelleen lykkääntyy, hidastuu vastaavasti myös inflaatiokehitys. Samoin raakaöljyn hinta on tekijä, joka voi vaikuttaa inflaatioon odottamattomasti. Pohjainflaatioennusteemme on kuluvalle vuodelle 1,0 prosenttia, mistä se kiihtyy 1,7 prosenttiin vuosina 2018–2019.

Kuluttajahintainflaatio on ennusteemme mukaan Suomessa tänä vuonna selvästi alempi kuin euroalueella, mikä on linjassa Suomen kilpailukyvyn paranemisen kanssa. Ensi vuonna inflaatio on kuitenkin suunnilleen sama molemmilla alueilla. EU-yhdenmukaistetussa kuluttajahintainflaatiossa ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa.

Ansiotason nousu historiallisen hidasta tänä vuonna

Ansiotasoindeksin nousu hidastuu kuluvana vuonna ennätyksellisen alhaiselle tasolle kilpailukykysopimuksen myötä. Arvioimme indeksin nousevan 0,7 prosenttia, mikä seuraa palkkaliukumista ja rakenteellisesta muutoksesta. Vuonna 2018 ansiotasoindeksin on ennusteessa odotettu nousevan 1,4 prosenttia ja vuonna 2019 1,7 prosenttia.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2016 2017E 2018E 2019E 2012-16 2017-21E
1. Ansiotaso 1,2 0,7 1,4 1,7 1,9 1,7
2. Työpanos 1) 0,8 0,6 0,6 0,6 -0,2 0,6
3. Työvoimakustannukset 1,7 -0,2 1,3 1,9 1,5 1,8
- palkkasumma 1,6 0,9 1,9 2,3 1,5 2,2
- työnantajan sova-maksut 2,5 -4,9 -1,4 0,1 1,8 -0,1
4. Bkt:n määrä 1,6 1,7 1,5 1,6 -0,2 1,5
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 0,1 -1,8 -0,1 0,3 1,7 0,2
6. Tuontihinnat -1,8 2,5 1,1 1,3 -1,4 1,5
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä 0,4 -2,3 -0,8 -0,8 2,5 -1,0
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) -0,2 -1,0 0,0 0,4 1,2 0,3
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [10]) 1,0 1,5 1,3 1,1 0,8 1,0
10. Bkt:n hintaindeksi 0,8 0,6 1,3 1,5 1,9 1,3
11. Yksityisen kulutuksen hinta 0,6 0,7 1,2 1,5 1,5 1,3
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) 0,8 -0,1 0,0 0,2 0,8 0,3
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 0,8 1,0 0,9 1,0 0,0 0,9
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Asuntojen hinnat nousevat keskimäärin

Käyvin hinnoin mitattuna asuminen vei 28 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2015. Osuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Ennusteemme mukaan asumisen kokonaiskustannukset nousevat edelleen yleistä hintatasoa nopeammin. Lisäksi maan sisäiset erot kasvukeskusten ja muiden alueiden käytettyjen asuntojen hintojen välillä jatkavat kasvuaan.

Vuonna 2016 vanhojen kerrostaloasuntojen hintaindeksi nousi koko maassa 1,0 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla muutos oli +2,0 prosenttia ja muualla maassa -0,2 prosenttia. Myös mm. Oulu ja Tampere pääsivät hyvään nousuun. Vuosina 2017–2018 asuntojen hintojen keskimääräinen nousu on koko maassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa. Sitä tukevat asumisen kysyntä kasvukeskuksissa, vahvistuva työllisyys sekä edelleen suhteellisen alhaisena pysyvä korkotaso. Myös ansiotason nousu alkaa tukea asuntojen nimellishintojen kehitystä ennusteperiodin loppupuolella.

Perushintaindeksi nousuun

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (tuottajahintaindeksi) aleni keskimäärin viime vuonna kolmatta vuotta peräjälkeen. Käänne tapahtui kuitenkin jo viime vuoden helmikuussa, minkä jälkeen tuottajahinnat ovat nousseet. Arvioimme, että kokonaisindeksi nousee tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia viime vuodesta, minkä jälkeen nousu jatkuu parin prosentin vuosivauhtia. Sitä tukee ennen kaikkea vientihintojen nousu. Yksikkötyökustannusten aleneminen tänä vuonna puolestaan hidastaa perushintaindeksin nousua.

Kustannuskilpailukyky paranee tänä ja ensi vuonna

Kilpailukykysopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky paranee kuluvana vuonna selvästi. Käyttäen Euroopan komission ennusteita muille maille oheisissa kuvioissa ja Etlan ennusteita Suomelle, arvioimme, että Suomen koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset alenevat tänä vuonna 3,5 prosenttia suhteessa käyttämäämme kilpailijamaaryhmään ja 3,2 prosenttia suhteessa euroalueeseen. Vuonna 2018 Suomen hintakilpailukyky paranee edelleen, ennusteen mukaan 2,0 prosenttia suhteessa kilpailijamaaryhmään ja 1,6 prosenttia suhteessa euroalueeseen.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa sekä työvoimakustannuksien ja tuottavuuden kehitys kilpailijamaissamme, että valuuttakurssien kehitys. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin todennäköisesti pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia. Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua arvonlisäystä. Lisäksi kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan. (Hintakilpailukyvyn käsitteistä ja mittaamisesta katso Maliranta, 2014)

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö