Kuluttajahintojen nousu kiihtyy hitaasti

Kuluttajahintojen nousuvauhti oli viime vuonna 1,1 prosenttia. Tänä vuonna inflaatio on ennusteemme mukaan 1,2 prosenttia ja nousee ensi vuonna 1,4 prosenttiin. Asumisen kustannukset tuovat noin puolet koko inflaatiosta. Ennustamme korkojen nousun olevan nyt hitaampaa kuin edellisessä ennusteessa arvioitiin. Tämä on myös alentanut inflaatioennustetta. Nimellisen ansiotason nousu kiihtyy hieman. Reaalisesti se nousee hieman yli yhden prosentin vauhtia.

Raaka-aineiden hinnat alenevat tänä vuonna

Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys vaikuttaa jossain määrin myös kotimaan hintatasoon. Euromääräinen raaka-aineiden hintojen HWWI-kokonaisindeksi oli helmikuussa 2019 neljä prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteet alenivat melkein neljä prosenttia ja muut kuin energiatuotteet yli viisi prosenttia.

Suurin yksittäinen riski inflaatioennusteelle on raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelu. Ennusteemme mukaan sekä raakaöljyn että muiden raaka-aineiden dollarihinnat ovat tänä vuonna keskimäärin viime vuotta alemmat. Ensi vuonna ne ottavat osan menetyksestään takaisin.

Kuluttajahinnat kehittyvät maltillisesti

Kuluttajahintojen nousu jatkuu hitaana. Ne nousevat alkaneena vuonna 1,2 prosenttia viime vuodesta. Suurin vaikutus on asumisen kustannuksilla, jotka nousevat kaksi prosenttia. Niiden suuren painon (24,3 %) vuoksi asumisen hinnat nostavat kokonaisinflaatiota melkein puolikkaalla prosenttiyksiköllä.

Seuraavaksi eniten kokonaisinflaatiota kiihdyttävät elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat, jotka nousevat 1,4 prosenttia ja nostavat inflaatiota melkein 0,2 prosenttiyksikköä.

Alkoholijuomien ja tupakan hintojen nousu on keskimäärin noin kolme prosenttia ja ravintola- ja hotellihintojen noin kaksi prosenttia. Molempien erien vaikutus kokonaisinflaatioon on noin 0,15 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että viestinnän sekä vaatetuksen ja jalkineiden hinnat edelleen hitaasti alenevat.

Ensi vuonna inflaatio kiihtyy hieman ja nousee 1,4 prosenttiin. Muutos tulee lähinnä asumiskustannusten hieman nopeammasta noususta sekä vähäisemmässä määrin liikenteen hintojen noususta.


Korkojen nousu hidastuu aiemmin arvioidusta

Syyskuun ennusteeseen verrattuna arvioimme nyt, että markkinakorkojen nousu lykkääntyy ja hidastuu. Tämä on siten myös alentanut lähivuosien inflaatioennustettamme.

Pohjainflaatio maltillinen tänä ja ensi vuonna

Pohjainflaatio, eli kokonaisinflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat (OECD:n määritelmä), oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 0,7 prosenttia. Ennusteemme mukaan se nousee tänä vuonna 1,1 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 1,3 prosenttiin.

Inflaatio on hitaampaa kuin euroalueella

Yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio oli viime vuonna Suomessa 1,2 prosenttia. Tähän mittariin eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot tai veroluonteiset maksut. Ennusteemme mukaan yhdenmukaistettu inflaatio hidastuu Suomessa 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nousee ensi vuonna takaisin 1,2 prosenttiin.

Tämä on selvästi hitaampi vauhti kuin euroalueella keskimäärin. Ennusteemme mukaan vastaavat luvut tänä ja ensi vuonna ovat euroalueella 1,4 ja 1,6 prosenttia. Tämä kehitys tukee Suomen hintakilpailukykyä.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2018 2019E 2020E 2021E 2014-18 2019-23E
1. Ansiotaso 1,7 2,2 2,8 2,6 1,1 2,5
2. Työpanos 1) 2,5 1,1 0,2 0,3 0,6 0,4
3. Työvoimakustannukset 3,9 2,8 3,0 3,0 1,5 3,0
- palkkasumma 4,7 3,5 3,2 3,0 1,9 3,1
- työnantajan sova-maksut 0,4 -0,6 2,4 3,0 -0,4 2,1
4. Bkt:n määrä 2,2 1,4 1,2 1,2 1,5 1,4
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 1,7 1,3 1,8 1,7 0,0 1,5
6. Tuontihinnat 3,1 0,3 0,9 0,7 -0,2 0,8
7. Tuotantokuilu, % bkt:stä 0,1 -0,3 -0,7 .. .. ..
8. Bkt:n hintaindeksi 1,8 1,6 1,5 1,6 1,3 1,6
9. Yksityisen kulutuksen hinta 1,3 1,3 1,4 1,6 0,8 1,5
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9]) 0,6 1,0 1,4 1,0 0,5 1,1
11. Työn tuottavuus ([4] / [2]) -0,3 0,3 1,1 1,0 0,9 0,9
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.1/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ansiotaso nousee viime vuotta nopeammin

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 1,7 prosenttia. Ennusteemme mukaan se nousee tänä vuonna 2,2 prosenttia. Kiihtyminen selittyy laskennallisesti suuremmalla edellisvuoden perinnöllä.

Ensi vuonna ansiotaso nousee 2,8 prosenttia. Normaaleiksi palautuvat julkisen sektorin lomarahat nostavat omalta osaltaan ansiotasoindeksiä ensi vuonna.

Lisäksi arvioimme, että sopimuskorotukset nousevat kireämpien työmarkkinoiden vuoksi seuraavissa tuloneuvotteluissa hieman nopeammin kuin edellisellä kierroksella. Liukumien osuus ansiotason noususta on noin puolikas %-yksikkö.

Reaalisen ansiotason nousu kiihtyy näin ollen hieman yli yhteen prosenttiin vuodessa.

Perushintaindeksin nousu hidastuu

Perushintaindeksin nousutahti on hidastunut. Viime vuonna se nousi 4,4 prosenttia. Loppuvuodesta se kuitenkin aleni yhtä aikaa raakaöljyn halpenemisen kanssa. Ennusteemme mukaan perushintaindeksi nousee tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Muun muassa yksikkötyökustannusten ja ulkomaankaupan hintojen nousu vaikuttavat perushintaindeksiä nostavasti.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.

Kustannuskilpailukyky on suhteellisen vakaa ennustevuosina

Suomen hintakilpailukyky1 suhteessa euroalueeseen pysyy vakaana tänä ja ensi vuonna. Suhteessa laajempaan kilpailijamaaryhmään kilpailukyky heikkeni noin yhden prosentin viime vuonna mutta menetys otetaan tänä ja ensi vuonna takaisin.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys.

Ennusteessa käytämme Euroopan komission viime syksyn ennusteita muille maille ja Etlan uusia ennusteita Suomelle. Talousnäkymät ovat heikentyneet näiden ennusteiden tekemisen välissä, mikä tuo nyt epävarmuutta laskelmaan. Käyttämämme Britannian, Japanin, Norjan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat komission ennusteita viime syksyltä. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö