Kuluttajahintojen nousu hitaasti kiihtyvää

Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 0,8 prosenttia viime vuodesta. Alhainen lukema johtuu sekä hitaasta kansainvälisestä inflaatiosta – vaikkakin raaka-aineiden hinnat ovat hieman nousseet – että kilpailukykysopimuksen myötä hidastuneesta kotimaisesta ansiokehityksestä. Ensi vuonna inflaatio keskimäärin kiihtyy hieman. Ansiotaso nousee kuluvaa vuotta nopeammin, mutta raaka-aineiden hinnat vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2019 inflaatiota piristää myös korkotason nousu.

Raaka-aineiden hintanäkymät vakaat

Raakaöljyn hinta on ollut kuluvana vuonna selvästi korkeampi kuin viime vuoden alussa. Tämä nostaa koko vuoden keskimääräistä inflaatiota. Toisaalta raakaöljyn dollarihinta on ollut suunnilleen nykytasollaan jo reilusti yli vuoden, ja kuluneen kesän aikana euro vahvistui selvästi dollarin suhteen. Muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat helmikuuhun asti, mutta ne ovat sittemmin tasaantuneet. Aivan viime aikoina joidenkin metalliraaka-aineiden hinnat ovat taas olleet nousussa. Kaiken kaikkiaan raaka-aineiden hinnat nousevat tänä vuonna viime vuodesta ja alenevat hieman ensi vuonna.

Kuluttajahinnat nousseet hitaasti tänä vuonna

Ennusteemme kuluvan vuoden inflaatioksi on 0,8 prosenttia. Se on sama kuin edellisessä Suhdanne-ennusteessamme, joka julkaistiin maaliskuussa. Merkittävin inflaatiota kiihdyttävä tekijä on liikenteen hintakehitys, sillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on tänä vuonna keskimäärin viime vuotista korkeampi. Myös polttoaineiden verotusta kiristettiin hieman vuoden vaihteessa. Liikenteen vaikutus kokonaisinflaatioon on hieman yli +0,3 prosenttiyksikköä.

Toiseksi suurin tekijä on asumisen hintojen kehitys. Se nostaa kokonaisinflaatiota kuluvana vuonna vajaat 0,3 prosenttiyksikköä. Asumisen hintainflaatio on tänä vuonna vain 1,1 prosenttia, mutta sen paino hintakorissa on suuri, noin neljännes. Lisäksi tupakkaveron, ravintola- ja hotellipalvelujen hintojen sekä terveydenhoidon hintojen nousu kohottavat kokonaisinflaatiota reilulla 0,1 prosenttiyksiköllä kukin.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat alenevat tänä vuonna kolmatta perättäistä vuotta, nyt 1,2 prosenttia. Vaikutus on siten edelleen kokonaishintatasoa alentava, noin 0,15 prosenttiyksikköä. Tämä on yhtä paljon kuin viime vuonna.

… ensi vuonnakin maltilista

Ensi vuonna kuluttajahintainflaatio on keskimäärin 1,1 prosenttia. Tällöin suurin kontribuutio – hieman yli +0,2 prosenttiyksikköä – tulee asumisen hinnoista, joiden arvioidaan nousevan samaa tahtia kuin kokonaisinflaatio. Selvästi tätä enemmän nousee terveydenhoidon, alkoholin ja tupakan sekä ravintola- ja hotellipalvelujen hinnat, mutta niiden pienehkön painon vuoksi kunkin vaikutus kokonaisinflaatioon on noin +0,15 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden hintakehitys kääntyy positiiviseksi, mutta nousua on vain 0,6 prosenttia.

Vuonna 2019 kuluttajahintainflaatio kiihtyy 1,6 prosenttiin pitkälti korkojen nousun vuoksi. Asumisen hintataso nousee tällöin keskimäärin lähes 3 prosenttia ja nostaa kokonaisinflaatiota 0,7 prosenttiyksikköä. Muiden erien vaikutus kuluttajahintainflaatioon pysyy hyvin maltillisena vielä kahden vuoden kuluttua.

Suomen pohjainflaatio, eli kuluttajahinnat pl. elintarvikkeet ja energia (OECD-määritelmä), hidastuu tänä vuonna aavistuksen 0,9 prosenttiin. Ensi vuonna se kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 1,9 prosenttiin.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2016 2017E 2018E 2019E 2012-16 2017-21E
1. Ansiotaso 0,9 0,1 1,7 1,9 1,8 1,7
2. Työpanos 1) 0,4 0,9 0,6 0,5 -0,3 0,6
3. Työvoimakustannukset 1,7 0,3 2,1 2,1 1,5 2,0
- palkkasumma 1,5 1,5 2,7 2,6 1,4 2,5
- työnantajan sova-maksut 2,5 -5,0 -0,7 0,0 1,8 -0,1
4. Bkt:n määrä 1,9 2,9 2,0 1,8 -0,2 1,9
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) -0,2 -2,6 0,2 0,3 1,7 0,1
6. Tuontihinnat -2,8 2,9 -0,5 0,4 -1,6 1,0
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä -0,2 -3,6 -1,1 -0,7 2,3 -1,3
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) -0,7 -1,6 -0,1 0,2 1,1 0,1
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [10]) 1,7 2,4 2,0 1,5 0,9 1,4
10. Bkt:n hintaindeksi 0,9 0,8 1,9 1,7 2,0 1,5
11. Yksityisen kulutuksen hinta 0,9 0,7 1,2 1,5 1,6 1,3
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) 0,5 -0,7 0,6 0,3 0,7 0,3
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 1,6 2,0 1,3 1,3 0,1 1,3
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Euroalueen inflaatio hieman Suomea nopeampaa

Kuluttajahintainflaatio on Suomessa nyt hitaampaa kuin euroalueella. Tänä vuonna yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on Suomessa 0,9 prosenttia ja euroalueella 1,5 prosenttia. Ensi vuonna ero supistuu. Vastaavat lukemat ovat 1,3 ja 1,5 prosenttia. Suomen euroaluetta hitaampi inflaatio on pitkälti seurausta kilpailukykysopimuksen tuomasta maltillisesta työvoimakustannusten noususta.

Ansiotason nousu kiihtymässä ensi vuonna

Kilpailukykysopimuksen ansiosta Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky maailmanmarkkinoilla parantuu selvästi. Kiky-sopimus näkyy ansiotasoindeksin nousun hidastumisena. Myös julkisen sektorin lomarahojen leikkaus on päätetty sisällyttää ansiotasoindeksiin. Näiden yhteisvaikutuksena indeksi nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin vain 0,1 prosenttia. Sen vetävät plussalle rakenteelliset muutokset ja liukumat. Yksityisellä sektorilla ansiotasoindeksi nousee keskimääräistä enemmän ja julkisella sektorilla se alenee.

Ensi vuonna ansiotasoindeksi nousee keskimäärin 1,7 prosenttia. Sen voi arvioida sisältävän vajaan yhden prosentin yleiskorotukset sekä hieman vähemmän rakenteellista muutosta ja liukumia. Lomarahojen leikkaus ei enää alenna ansiotasoindeksiä ensi vuonna. Vuonna 2019 ansiotasoindeksi nousee ennusteemme mukaan 1,9 prosenttia. Yritysten näkökulmasta työvoimakustannuksia alentaa työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen.

Perushintaindeksin nousu hidatuu

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, joka mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille, nousee tänä vuonna kohtalaisen paljon, noin 4,5 prosenttia. Tähän vaikuttaa vientihintojen selvä nousu viime vuodesta. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa yksikkötyökustannusten aleneminen. Ensi vuonna perushintaindeksin nousu jää noin 1,4 prosenttiin, kun vientihintojen nousutahti hidastuu ja yksikkötyökustannusten aleneminen jatkuu. Vuonna 2019 hinnat nousevat taas hieman nopeammin.

Kustannuskilpailukyky paranee tänä ja ensi vuonna

Kilpailukykysopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky1 paranee kuluvana vuonna selvästi. Käyttäen Euroopan komission ennusteita muille maille oheisissa kuvioissa ja Etlan ennusteita Suomelle, arvioimme, että Suomen koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset alenevat tänä vuonna 3,6 prosenttia suhteessa käyttämäämme kilpailijamaaryhmään ja 3,9 prosenttia suhteessa euroalueeseen. Vuonna 2018 Suomen hintakilpailukyky paranee edelleen, ennusteen mukaan 1,1 prosenttia suhteessa kilpailijamaaryhmään ja 1,2 prosenttia suhteessa
euroalueeseen.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys. Käyttämämme Britannian, Japanin, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat komission ennusteita viime keväältä. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin kuitenkin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia. Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua arvonlisäystä. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa
tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö