Kuluttajahintainflaatio kiihtyy maltillisesti

Kuluttajahintojen nousu on hitaasti kiihtymässä. Kuluvan vuoden inflaatio on keskimäärin 0,5 prosenttia ja ensi vuoden 1,0 prosenttia. Muun muassa raakaöljyn hinnan nousu ja vähittäiskaupan hintakilpailun lieventyminen vaikuttavat inflaation piristymiseen. Nimellisen ansiotason nousu on kilpailukykysopimuksen myötä ensi vuonna historiallisen alhainen.

Raaka-aineiden hinnat nousseet tänä vuonna

Raakaöljyn hinta on ollut selvässä nousussa kuluvana vuonna sen jälkeen, kun se kävi tammikuussa jo alle 30 dollarissa barrelilta. Syyskuun alussa maailmanmarkkinahinta oli noin 45 dollaria barrelilta. Ennusteen mukaan raakaöljyn hinta on pienessä nousussa ennustejakson aikana.

Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat keskimäärin nousseet tänä vuonna. Elokuussa HWWI-indeksin (pl. energiatuotteet) euromääräinen arvo oli 13 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa. Keskimäärin kuluvana vuonna raaka-aineiden hinnat ovat kuitenkin olleet alempia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Maailmanmarkkinahintojen nousu vaikuttaa kuluttajahintoihin. Erityisesti raakaöljyn hinnan muutokset välittyvät nopeasti polttoaineiden hintoihin. Esimerkiksi teollisuuden raaka-aineiden hintojen nousu välittyy tätä hitaammin kuluttajahintoihin.

Inflaatio kiihtyy edelleen

Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia, kun viime vuonna ne alenivat 0,2 prosenttia.

Vuoden alussa hieman negatiivisena ollut kuluttajahintojen vuosi-inflaatio kiihtyi heinäkuussa jo 0,5 prosenttiin. Suurin kontribuutio on tullut terveydenhoidon kallistumisesta. Pienempiä yleistä hintatasoa nostavia eriä ovat olleet ravintoloiden ja hotellien hinnat, asuminen sekä tupakkatuotteet. Kuukausi-inflaatiota on nostanut myös liikenteen kustannusten nousu raakaöljyn kallistuessa. Vuoden lopussa kuluttajahinnat nousevat keskimäärin jo yhden prosentin tahtia vuoden takaiseen verrattuna.

Ensi vuonna kuluttajahintainflaatio on keskimäärin 1,0 prosenttia. Kuluvanakin vuonna inflaatiota kiihdyttävien erien rinnalle nousee tällöin liikenteen hintojen nousu raakaöljyn kallistumisen sekä polttoaineiden verotuksen ja erilaisten maksujen kiristymisen seurauksena.

Vuonna 2018 kuluttajahintainflaatio on 1,5 prosenttia, ja tällöin odotamme myös elintarvikkeiden hintojen nousevan edellisestä vuodesta. Ennusteen mukaan markkinakorot alkavat nousta vuoden 2018 puolivälissä, mikä nostaa asuntolainojen korkoja ja kiihdyttää siten inflaatiota. On mahdollista, että markkinakorot alkavat kuitenkin nousta vasta myöhemmin.

Suomessa nopeampi inflaatio kuin euroalueella

Suomen EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio, jossa ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa, kiihtyi heinäkuussa 0,5 prosenttiin, mikä ylitti euroalueen keskiarvon 0,3 prosenttiyksiköllä. Ennusteemme mukaan Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia, mikä ylittää ennusteemme euroalueen inflaatiolle.

Ydininflaatio, josta elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja energian hintojen kehitys on poistettu niiden suhdanneherkkyyden vuoksi, oli heinäkuussa 1,1 prosenttia. Ennusteemme mukaan se on tänä ja ensi vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia.

Ansiotason nousu hidasta ensi vuonna

Ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna 1,3 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna voimaan astuva kilpailukykysopimus kuitenkin jättää sopimuskorotukset pois, joten ansiotason nousu on palkkaliukumien ja rakenteellisen muutoksen varassa. Ennusteemme mukaan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna 0,7 prosenttia. Tämä hillitsee kustannuskehitystä ja siten myös hintojen nousua. Vuonna 2018 ansiotasoindeksin nousun on arvioitu palaavan kuluvan vuoden lukemiin.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2015 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
1. Ansiotaso 1,4 1,3 0,7 1,2 2,2 1,2
2. Työpanos 1) -0,1 0,3 0,6 0,7 -0,2 0,6
3. Työvoimakustannukset 1,0 2,1 -0,5 1,3 2,1 1,4
- palkkasumma 1,0 1,8 0,7 1,9 2,0 1,8
- työnantajan sova-maksut 1,4 3,5 -5,6 -1,4 2,4 -0,2
4. Bkt:n määrä 0,2 1,1 1,2 1,1 0,0 1,2
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 0,8 0,9 -1,7 0,1 2,1 0,2
6. Tuontihinnat -4,0 -2,0 1,5 1,6 0,2 0,8
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä 0,2 0,5 -2,3 -0,5 2,5 -0,7
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) -0,2 0,3 -1,1 0,4 1,8 0,2
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [9]) 1,8 0,9 2,0 1,1 0,5 1,1
10. Bkt:n hintaindeksi 1,6 1,2 1,0 1,5 2,3 1,3
11. Yksityisen kulutuksen hinta 0,4 0,9 1,4 1,6 2,1 1,4
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) 1,6 0,8 -0,3 -0,3 0,5 0,0
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 0,3 0,8 0,6 0,4 0,2 0,7
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Asuntojen hinnoissa pientä nousua

Asuntojen keskimääräisten hintojen odotetaan kuluttajahintaindeksissä nousevan hitaasti, noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Maan sisäinen eriytyminen kuitenkin jatkuu. Hintojen nousu on kasvukeskuksissa keskimääräistä nopeampaa, mutta taantuvilla alueilla hinnat alenevat. Muuttoliike ylläpitää kasvukeskusten hintapaineita, vaikka asuinrakentaminen on piristynyt. Lisäksi rakentamis- ja remontointikustannukset ovat nousseet. Julkisen sektorin asettamat rakennusmääräykset nostavat osaltaan hintatasoa.

Perushintaindeksi kääntyy ensi vuonna nousuun

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (alkutuotanto ja jalostus) alenee tänä vuonna noin 2,5 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna noin puolen prosentin nousuun. Tätä ennakoi ennustamamme tavaraviennin hintojen kääntyminen nousuun neljän vuoden alenemisen jälkeen. Teollisuuden yksikkötyökustannusten aleneminen puolestaan hillitsee perushintaindeksin nousua.

Tehdasteollisuuden tuottajahinnat alenevat kuluvana vuonna keskimäärin noin 2,5 prosenttia viime vuodesta. Erot toimialojen välillä ovat suuria. Metallien jalostuksen, öljynjalostuksen sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksen tuottajahinnat alenevat selvästi, kun taas pientä nousua on odotettavissa muun muassa muiden koneiden ja laitteiden, kulkuneuvojen valmistuksen sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden tuottajahinnoissa. Arvioimme, että tehdasteollisuuden keskimääräisten tuottajahintojen muutos on ensi vuonna nollan tuntumassa kuluvaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 päästään pieneen nousuun.

Kustannuskilpailukyky paranee ensi vuonna

Kilpailukykysopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky (Katso Maliranta, Mika (2014). Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa. Etla B 264) paranee ensi vuonna. Käyttäen Euroopan komission ennusteita muille maille seuraavan sivun kuvioissa sekä Etlan ennusteita Suomelle, arvioimme, että Suomen koko kansantalouden yksikkötyökustannukset alenevat ensi vuonna noin 3,3 prosenttia suhteessa käyttämäämme kilpailijamaaryhmään ja vajaat 3 prosenttia suhteessa euroalueeseen. Suhteessa euroalueeseen Suomen yksikkötyökustannukset alenevat vuoden 2011 tasolle, mutta ne ovat edelleen korkeammat kuin sitä ennen tällä vuosisadalla. Vuonna 2018 Suomen hintakilpailukyky paranee edelleen jonkin verran.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin todennäköisesti pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia. Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientituotteisiin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua arvonlisäystä. Lisäksi kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö