Kuluttajahintainflaatio hitaassa nousussa

Kuluttajahintojen hidas, alle yhden prosentin nousuvauhti on jäämässä Suomessa taakse. Kuluvana vuonna hintojen nousu on keskimäärin 1,2 prosenttia. Nimellinen ansiotaso nousee tänä ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Vuonna 2020 nousu on kovempaa mm. julkisen sektorin lomarahojen normalisoitumisen seurauksena. Myös inflaatio kiihtyy hitaasti. Siihen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi rahamarkkinakorkojen tulevan nousun ajoittuminen ja tahti.

Raakaöljyn hintakehitys tasaantuu

Raakaöljyn hintakehitys välittyy nopeasti kotimaisiin energiahintoihin. Ennusteemme mukaan raakaöljyn dollarihinta on tänä vuonna keskimärin 17 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna. Toisaalta euro on vahvistunut dollarin suhteen, mikä leikkaa tästä noususta noin kolmanneksen pois. Myös muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Niiden vaikutus välittyy yleiseen hintatasoon raakaöljyä hitaammin ja epäsuoremmin.

Ensi vuonna raakaöljyn hinta on noin 3 prosenttia kuluvaa vuotta korkeampi. Tällöin vaikutus muun muassa polttoaineiden hintoihin on siten vähäinen.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyy hieman tänä vuonna

Ennusteemme mukaan kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 1,2 prosenttia. Lukemaa on nostettu hieman viime syyskuussa julkaistun edellisen Suhdanne-ennusteen 1,1 prosentista.

Veronkorotusten myötä nopeimmin nousevat alkoholijuomien ja tupakan hinnat, yhteensä keskimäärin yli 6 prosenttia viime vuodesta. Näiden tuotteiden pienestä merkityksestä huolimatta niiden kontribuutio inflaatioon on korkeimmasta päästä, +0,30 prosenttiyksikköä. Tätä enemmän inflaatiota nostavat vain asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, joiden hinnat nousevat 1,3 prosenttia, mikä nostaa kokonaisinflaatiota 0,31 prosenttiyksikköä.

Muita kohtalaisen merkittäviä inflaatiota nostavia eriä ovat tänä vuonna liikenne sekä elintarvikkeet. Elintarvikkeiden hinnat nousevat tänä vuonna ensimmäistä kertaa siten vuoden 2014. Arvioimme elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen nousevat keskimäärin 1,2 prosenttia. Kontribuutio yleisen hintatason nousuun on +0,15 prosenttiyksikköä.

Korot alkavat nostaa inflaatiota

Kuluttajahintainflaatio kiihtyy maltillisesti lähivuosina. Ensi vuonna arvioimme sen olevan 1,5 prosenttia ja vuonna 2020 1,9 prosenttia. Suurin kontribuutio yleiseen hintatason nousuun tulee asumisen hintaerästä ja siellä ennustetusta korkojen noususta. Asuntolainojen korkojen kehityksen vaikutus kokonaisinflaatioon on ennusteessamme vajaat +0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2019 ja vajaat +0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2020.

Muun kuin korkotasosta johtuvan inflaation kiihtyminen on siten ennusteessa suhteellisen maltillista. Korkokehitysennusteen oikea ajoittuminen on merkittävässä roolissa inflaatioennusteen osuvuuden kannalta.

Suomen pohjainflaatio, eli kuluttajahinnat pl. elintarvikkeet ja energia (OECD-määritelmä), on tänä vuonna 1,2 prosenttia. Ensi vuonna se nousee 1,7 prosenttiin eli hieman kokonaisinflaatiota korkeammaksi.

Euroalueen inflaatio edelleen Suomea nopeampaa

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Tämä on hitaampi nousuvauhti kuin euroalueella keskimäärin.

Ennusteemme euroalueen inflaatiolle on 1,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Suomen hintataso lähenee siten ennustevuosina euroalueen keskimääräistä. Läheneminen on merkittävämpää vuonna 2019 kuin tänä vuonna, koska omistusasuminen ja korot eivät ole mukana yhdenmukaistetussa inflaatiossa.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2017 2018E 2019E 2020E 2013-17 2018-22E
1. Ansiotaso 0,2 2,0 2,0 2,8 1,2 2,4
2. Työpanos 1) 0,7 1,3 1,0 0,6 -0,2 0,7
3. Työvoimakustannukset 1,1 3,4 3,2 3,8 1,0 3,4
- palkkasumma 2,6 3,9 3,6 3,8 1,3 3,6
- työnantajan sova-maksut -5,3 0,7 1,3 3,9 -0,1 2,5
4. Bkt:n määrä 3,0 2,8 2,4 1,9 0,8 2,1
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) -1,9 0,5 0,8 1,9 0,3 1,3
6. Tuontihinnat 3,5 1,6 0,7 0,5 -1,4 1,1
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä -3,1 -0,9 -0,5 -0,1 1,3 -0,5
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) -0,9 0,6 0,6 1,4 0,0 1,1
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [10]) 1,8 0,9 1,0 0,6 1,5 0,6
10. Bkt:n hintaindeksi 0,9 1,5 1,6 2,0 1,6 1,7
11. Yksityisen kulutuksen hinta 0,9 1,3 1,5 1,7 1,2 1,6
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) -0,6 0,8 0,5 0,8 0,5 0,7
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 2,3 1,5 1,3 1,3 1,0 1,4
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.1/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ansiotaso kahden prosentin nousussa

Kilpailukykysopimus hidasti koko kansantalouden ansiotasoindeksin keskimääräisen nousun viime vuonna 0,2 prosenttiin. Tämä johtui siitä, että palkkoja ei korotettu ja julkisen sektorin lomarahojen väliaikainen leikkaus sisällytettiin ansiotasoindeksiin. Yksityisellä sektorilla indeksi nousi 0,6 prosenttia, kun julkisella sektorilla se aleni 1,1 prosenttia.

Vuosille 2018 ja 2019 ennusteemme ansiotasoindeksin noususta on 2,0 prosenttia. Se sisältää sopimuskorotukset sekä liukumat ja osittain rakenteellisen muutoksen. Vuonna 2020 odotamme ansiotasoindeksin nousevan 2,8 prosenttia, kun julkisen sektorin lomarahojen palautuminen normaalille tasolle nostaa indeksiä. Lisäksi oletamme, että sopimuskorotus hieman nousee.

Perushintaindeksin nousu hidastuu

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, joka mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille, nousi viime vuonna hieman yli 5 prosenttia. Kuluvana vuonna indeksi nousee ennusteen mukaan noin 3,5 prosenttia.

Kustannuskilpailukyky paranee edelleen

Kilpailukykysopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky1 parani viime vuonna selvästi. Käyttäen Euroopan komission viime syksyn ennusteita muille maille oheisissa kuvioissa ja Etlan ennusteita Suomelle, arvioimme, että Suomen koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset alenivat viime vuonna 2,4 prosenttia suhteessa käyttämäämme kilpailijamaaryhmään ja 3,1 prosenttia suhteessa euroalueeseen.

Tänä vuonna suhteellinen kilpailukyky paranee tätä vähemmän: 0,2 prosenttia suhteessa kilpailijamaihin ja 0,8 prosenttia suhteessa euroalueeseen. Valuuttakurssimuutokset tekevät eroja kilpailijamaaryhmän ja euroalueen välille. Ensi vuonna kilpailukyky paranee edelleen noin prosentilla.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys. Käyttämämme Britannian, Japanin, Norjan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat komission ennusteita viime keväältä. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia. Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua arvonlisäystä. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailija¬maaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö