Hintakehitys on vaimeaa

Kuluttajahintojen nousu on tänä ja ensi vuonna hidasta, vain noin prosentin vuodessa. Kotimaiset ja kansainväliset hintapaineet ovat vähäisiä. Ennusteemme mukaan korot eivät nouse ennustevuosina, ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinta alenee euroissa mitattuna. Inflaatio pysyy Suomessa matalampana kuin euroalueella keskimäärin. Arvioimme kotimaisen ansiotason nousun hieman kiihtyvän. Hintakustannuskilpailukyky koko kansantalouden yksikkötyökustannuksilla mitattuna kuitenkin paranee hieman tänä vuonna ja on suunnilleen muuttumaton ensi vuonna.

Hintapaineet vähäisiä

Kuluttajahintojen nousu jää tänä vuonna hieman maaliskuussa arvioitua hitaammaksi, tasan yhteen prosenttiin. Melkein puolet kokonaisinflaatiosta johtuu asumisen kustannuksista. Ne nousevat 1,8 prosenttia eli hieman viime vuotta enemmän mm. sähkön hinnan nousun vuoksi.

Sekä elintarvikkeet että veromuutosten vuoksi alkoholi- ja tupakkatuotteet nostavat kumpikin tänä vuonna kokonaisinflaatiota 0,17 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden (ml. alkoholittomat juomat) hinnat nousevat keskimäärin 1,3 prosenttia eli hitaammin kuin viime vuonna. Myös ravintoloiden ja hotellien hintojen kehitys nostaa yleistä hintatasoa.

Ensi vuonna inflaatio on 1,1 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen nousu kiihtyy hieman, ja niiden kontribuutio kokonaisinflaatioon kasvaa. Asumisen hintojen nousu puolestaan hidastuu hieman, mutta ne nostavat kuitenkin edelleen hintatasoa enemmän kuin muut yksittäiset erät. Vuonna 2021 kokonaisinflaatio nousee 1,4 prosenttiin.

Korkojen nousu lykkääntyy …

Kaksi tekijää, jotka ovat vaikuttaneet selvästi inflaatioennusteen alentamiseen viime maaliskuun ennusteesta ovat odotukset korkojen ja raakaöljyn hintakehityksestä. Ennusteessa lähdetään nyt ensimmäisen kerran siitä, että yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, ei lähde nousuun ennustevuosien aikana.

… ja raakaöljyn hinta alenee

Lisäksi ennusteemme mukaan raakaöljyn hinta on euroissa mitattuna tänä vuonna keskimäärin seitsemän prosenttia alempi kuin viime vuonna. Ensi vuonna se alenee edelleen noin yhdeksän prosenttia kuluvasta vuodesta. Aiemmin raakaöljyn vaikutus kuluttajahintainflaatioon ei ole ollut ennustevuosina näin negatiivinen.

Merkittävin riski kuluttajahintaennusteen kannalta onkin poliittisille häiriöille herkän raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys.


Pohjainflaatio kokonaisinflaatiota hitaampaa

Pohjainflaatio, eli kokonaisinflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, pysyy kokonaisinflaatiota matalampana. Pohjainflaatio on tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia.

Oletuksena on, että palkkaratkaisut eivät heikennä viennin kilpailukykyä. Jos palkkakustannusten nousu on arvioitua ripeämpää, sillä on myös yleistä hintatasoa nostava ja hintakilpailukykyä heikentävä vaikutus.

Inflaatio edelleen hitaampaa kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on ennusteemme mukaan tänä ja ensi vuonna tasan yksi prosentti. Ennusteemme euroalueen keskimääräiselle inflaatiolle on puolestaan molemmille vuosille 1,2 prosenttia. Näin hintakehitys tukee Suomen kilpailukykyä ja lähentää hintatasoa euroalueen keskimääräiseen.

Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot eivätkä veroluonteiset maksut.

Ansiotason nousu kiihtyy tänä ja ensi vuonna

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 1,7 prosenttia, nopeinta vauhtia sitten vuoden 2013. Ennusteemme mukaan ansiotaso nousee kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,7 prosenttia. Ensi vuonna sitä nostaa julkisen sektorin lomarahojen palautuminen normaaleiksi ja aiempaa kireämpi työmarkkinatilanne. Liukumien osuus ansiotasoindeksin noususta on noin puoli prosenttiyksikköä.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2018 2019E 2020E 2021E 2014-18 2019-23E
1. Ansiotaso 1,7 2,5 2,7 2,6 1,1 2,6
2. Työpanos 1) 2,4 0,8 0,1 0,0 0,5 0,2
3. Työvoimakustannukset 3,4 2,8 2,8 2,7 1,4 2,7
- palkkasumma 4,1 3,5 2,9 2,7 1,9 2,9
- työnantajan sova-maksut 0,1 -0,9 2,5 2,7 -0,4 1,9
4. Bkt:n määrä 1,7 1,1 0,9 1,1 1,5 1,1
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 1,7 1,6 2,0 1,7 0,0 1,6
6. Tuontihinnat 3,3 0,3 0,1 0,6 -0,2 0,6
7. Tuotantokuilu, % bkt:stä 0,4 0,5 0,2 .. -1,6 ..
8. Bkt:n hintaindeksi 2,0 1,4 1,7 1,8 1,2 1,6
9. Yksityisen kulutuksen hinta 1,0 1,0 1,1 1,4 0,8 1,2
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9]) 0,6 1,5 1,6 1,2 0,5 1,3
11. Työn tuottavuus ([4] / [2]) -0,7 0,3 0,8 1,0 1,0 0,9
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.2/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Perushintaindeksin nousu hidastunut

Perushintaindeksi nousi ripeästi viime ja toissa vuonna. Tänä vuonna kehitys on tasaantunut ja ennusteemme mukaan indeksi nousee tänä ja ensi vuonna vain noin prosentin edellisvuodesta.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.

Kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna – muuttumaton ensi vuonna

Suomen hintakilpailukyky1 suhteessa euroalueeseen ja laskemaamme kilpailijamaaryhmään paranee tänä vuonna. Edelliseen verrattuna parannusta on 0,2 prosenttia ja jälkimmäiseen verrattuna tasan yksi prosentti. Kilpailukyky on laskettu koko kansantalouden suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla.

Ensi vuonna kilpailukyky on suhteellisen muuttumaton. Se heikkenee suhteessa euroalueeseen 0,2 prosenttia ja paranee suhteessa kilpailijamaaryhmään 0,2 prosenttia.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys.

Laskelmassa on käytetty Euroopan komission viime kevään ennusteita muille maille ja Etlan uusia ennusteita Suomelle. Talousnäkymät ovat heikentyneet näiden ennusteiden tekemisen välissä, mikä tuo nyt epävarmuutta laskelmaan. Käyttämämme Britannian, Japanin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat komission ennusteita viime keväältä. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailija-maaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö