Hinnat ja kustannukset

HINTOJEN NOUSU SUHTEELLISEN HIDASTA

Kuluttajahinnat nousevat ennustevuosina hieman yli yhden prosentin vauhtia. Kuluvana vuonna tärkein hintoja nostava tekijä on energia, ensi vuonna asuminen. Erityisteemassa tarkasteltu Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna. Tämä johtuu työvoimakustannusten kilpailijamaita nopeammasta noususta. Ennusteen mukaan kuluttajahintainflaatio pysyy kuitenkin Suomessa euroalueen keskiarvoa matalampana.

Hintapaineet edelleen maltillisia

Kuluttajahintojen nousupaineet pysyvät maltillisina siitä huolimatta, että raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet selvästi. Suoraan kuluttajahintoihin näistä on vaikutusta erityisesti raakaöljyn hinnan nousulla. Muilla raaka-aineilla on välillisempi vaikutus. Vuodenvaihteessa ovat nousseet selvästi myös kuljetuksissa käytettyjen konttien hinnat osassa maailmankauppaa.

Inflaatio kiihtyy tänä vuonna

Kun inflaatio oli viime vuonna vain 0,3 prosenttia, kuluvana vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin 1,3 prosenttia. Nousu johtuu erityisesti liikenteen, asumisen sekä alkoholin ja tupakkatuotteiden kallistumisesta. Liikenteessä polttoaineiden hintojen nousu on tärkein kustannustasoa nostava tekijä. Asumisen kustannustasoa nostavat sähkön ja energian hintojen lisäksi uusien asuntojen hankinta ja muun muassa peruskorjauskustannukset. Sen sijaan elintarvikkeiden hintojen nousu jää ennusteen mukaan viimevuotista maltillisemmaksi.

Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat 1,2 prosenttia. Raakaöljyn hintoja nostava vaikutus väistyy. Tärkeimmiksi inflaation lähteiksi tulevat asuminen, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat sekä alkoholi ja tupakka.

Majoituspalvelujen hinnat alenivat selvästi viime vuonna. Odotamme koronapandemian väistymisen nostavan vuositasolla näitä hintoja selvästi vasta vuonna 2022, joskin pieni nousu käynnistyy jo tänä vuonna. Myös lento- ja vesiliikenteen hintoihin voidaan odottaa nousua, joka johtuu sekä energian kallistumisesta että kysyntä- ja tarjontatekijöistä matkustusrajoitteiden poistuessa.

Korkotaso nollassa

Ennusteessamme korkotaso pysyy ennustevuosina edelleen nollassa ja lainamarginaalit matalina. Siten asuntolainojen kautta ei tule inflaatiopaineita.

Pohjainflaatio vakaa

Pohjainflaatio, eli kokonaisinflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, oli viime vuonna 0,5 prosenttia. Ennusteemme mukaan se kiihtyy tänä vuonna 1,1 prosenttiin. Se jää kuluttajahintainflaatiota hitaammaksi, koska energian hintojen nousu on voimakasta. Pohjainflaatio on myös ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Suomessa euroaluetta matalampi inflaatio

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Ennusteemme koko euroalueen vastaaville luvuille on hieman tätä korkeampi, eli 1,7 ja 1,5 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.


Ansiotason nousu kiihtyy viime vuodesta

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 1,8 prosenttia. Ennusteemme mukaan nousua kertyy kuluvana vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia. Ennusteessa on käytetty ansiotason 2,1 prosentin nousua vuosina 2022–2023. Sen voidaan ajatella sisältävän noin puolen prosenttiyksikön liukumat. Kustannuskilpailukykyennuste on tässä Suhdanteessa siirretty omaksi erityisteemakseen.

Perushintaindeksi nousee tänä vuonna

Perushintaindeksi aleni viime vuonna 4,5 prosenttia. Tänä vuonna se nousee ennusteemme mukaan 2,9 prosenttia ja sen jälkeen noin kahden prosentin vuosivauhtia. Muun muassa raaka-aineiden hintojen nousu maailmanmarkkinoilla ajaa tätä kehitystä.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2020 2021E 2022E 2023E 2016-20 2021-25E
1. Ansiotaso 1,8 2,2 2,1 2,1 1,3 2,2
2. Työpanos 1) -2,0 1,1 1,0 0,8 0,5 0,7
3. Työvoimakustannukset -0,5 5,2 3,8 3,3 1,7 3,7
- palkkasumma -0,4 3,5 3,6 3,3 2,2 3,3
- työnantajan sova-maksut -1,1 13,5 4,9 3,3 -0,6 5,5
4. Bkt:n määrä -2,9 3,0 2,4 1,7 1,1 2,0
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 2,5 2,2 1,4 1,6 0,6 1,6
6. Tuontihinnat -5,4 3,5 1,4 1,0 0,0 1,8
7. Tuotantokuilu, % bkt:stä -3,1 -1,4 -0,3 -0,4
8. Bkt:n hintaindeksi 1,6 0,9 1,7 1,5 1,2 1,4
9. Yksityisen kulutuksen hinta 0,4 1,3 1,2 1,2 0,7 1,2
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9]) 1,5 0,8 0,9 0,9 0,6 0,9
11. Työn tuottavuus ([4] / [2]) -0,9 1,8 1,4 0,8 0,6 1,3
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Suomen kustannuskilpailukyky

Kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna selvästi

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin suhteessa laskemaamme kilpailijamaaryhmään. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky heikkenee sekä tänä että ensi vuonna tasan kaksi prosenttia.

Kehitys nähdään viereisestä kuviosta. Kuviossa on lisäksi tarkasteltu erikseen kilpailukyvyn kehitystä suhteessa euroalueeseen, Saksaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Kustannuskilpailukyky tukee vientiä

Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä. Kaitilan (2021) mukaan kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2019 nosti tavaraviennin määrää 0,95 prosenttia. Vientimarkkinoiden yhden prosentin kasvu puolestaan nosti vientiä 1,02 prosenttia. Tarkemmin kustannuskilpailukyvyn käsitteistä ja mittaamisesta ks. esim. Maliranta (2014).

Päinvastoin kuin vientimarkkinoiden koko, yksikkötyökustannusten perusteella laskettu kustannuskilpailukyky ei kuitenkaan voi ikuisesti parantua, koska työmarkkinat tasapainottuvat työllisyyden määrän ja työn hinnan kautta.

Työvoimakustannukset painavat kilpailukykyä

Koska kustannuskilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa kehitys muissa maissa. Kustannuskilpailukyky on hajotettu kuviossa neljään osatekijään: tuottavuuteen, työvoimakustannuksiin (palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) sekä valuuttakurssiin. Työvoimakustannusten kokonaisvaikutus saadaan laskemalla yhteen sen kaksi komponenttia.

Kuviosta nähdään, että kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen ennustevuosina johtuu työvoimakustannusten kehityksestä. On muistettava, että ennusteisiin liittyy nyt poikkeuksellista epävarmuutta nopeasti ja yllättäen muuttuvan covid-19-pandemiatilanteen vuoksi.

Käytetyt maapainot ja tilastot

Laskentamenetelmä on selitetty tarkemmin julkaisussa Kaitila (2021). Kilpailijamaaryhmässä maapainoina käytetään Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n laskemia Suomen kaksoisvientipainoja.

Euroaluelaskelmassa maita ei ole painotettu Suomen vientiosuuksilla. Vertailu euroalueeseen liittyykin enemmän EKP:n rahapolitiikan ja sitä kautta euron vaihtokurssin sopivuuteen Suomelle suhteessa koko euroalueeseen.

Laskelmassa on käytetty Euroopan komission uusimpia ennusteita muille maille ja Etlan tuoreita ennusteita Suomelle.

Käyttämämme Britannian, Japanin, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat em. komission ennusteita. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Tavaraviennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

Kirjallisuus

Kaitila, V. (2021). Kustannuskilpailukyky ja viennin kehitys, Etla Muistio no 95.
Maliranta, M. (2014). Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, B264, Taloustieto Oy, Helsinki.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö