Hinnat ja kustannukset

HINTAKEHITYS JATKUU MALTILLISENA

Kuluttajahintojen nousu on keskimäärin hidasta kuluvana vuonna, mutta kuitenkin kiihtyvää vuoden loppua kohti. Ensi vuonna hintataso nousee hieman tätä vuotta ripeämmin lähinnä energian hintojen kehityksen seurauksena. Ansiotaso kohoaa tänä vuonna hieman alle kaksi prosenttia ja ensi vuonna hieman tätä nopeammin tehtyjen sopimusten pohjalta. Viennin hintakilpailukyvyn turvaaminen on otettava jälleen erityisesti huomioon seuraavissa tuloneuvotteluissa.

Hintapaineet vähäisiä

Kuluttajahintojen nousupaineet pysyvät suhteellisen vähäisinä. Viime vuonna hinnat nousivat keskimäärin tasan prosentin edellisvuodesta ja kuluvan vuoden keväällä vuosi-inflaatio kävi miinuksella raakaöljyn hintojen romahdettua covid-19-viruspandemian aiheuttaman maailmanlaajuisen energian kysynnän laskun seurauksena.

Ennusteemme mukaan kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia viime vuodesta. Vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat elpyneet huomattavasti kevään pudotuksestaan, ne ovat edelleen matalammalla tasolla kuin viime vuonna. Siten liikenteen hinnat hidastavat inflaatiota merkittävästi tänä vuonna. Vähäinen inflaatio kertyykin lähinnä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnoista sekä verotuksen kiristymisen myötä tupakan hintojen noususta.

Inflaatio kiihtyy ensi vuonna

Ensi vuonna inflaatio kiihtyy keskimäärin 1,3 prosenttiin. Tämä johtuu pitkälti liikenteen ja asumisen hintojen noususta. Raakaöljyn hinta ei nouse paljonkaan nykyiseltä tasoltaan, mutta keskimäärin se on kuluvaa vuotta korkeampi. Se nostaa myös asumisen kokonaishintoja yhdessä omistusasumisen kustannusten arvioidun hieman nopeamman nousun kanssa. Sen sijaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen nousun vaikutus yleiseen hintatasoon pienenee.

Vuonna 2022 kuluttajahintojen nousu jää 1,2 prosenttiin, sillä arvioimme raakaöljyn hintakehityksen olevan vakaa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaikeasti ennakoitavissa oleva kehitys onkin edelleen suurin riski inflaatioennusteelle.

Korkotaso nollassa

Ennusteessamme korkotaso pysyy ennustevuosina edelleen nollassa. Siten asuntolainojen kautta ei tule inflaatiopaineita.

Pohjainflaatio suunnilleen sama kuin kokonaisinflaatio

Pohjainflaatio, eli kokonaisinflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, oli viime vuonna 0,8 prosenttia. Ennusteemme mukaan se on tänä vuonna 0,7 prosenttia, eli hieman kuluttajahintainflaatiota nopeampaa, ja ensi vuonna tasan prosentin, eli hieman kuluttajahintainflaatiota hitaampaa.

Inflaatio suunnilleen sama kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio nousee suunnilleen samaa tahtia kuin kansallinen inflaatiomittari. Tänä vuonna nousua kertyy 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Tämä on tänä vuonna hieman enemmän ja ensi vuonna hieman vähemmän kuin ennusteemme mukaan euroalueella keskimäärin.

Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot eivätkä veroluonteiset maksut.


Ansiotason nousu kiihtyy ensi vuonna

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 2,2 prosenttia. Miesten ansiotaso nousi keskimäärin 1,8 prosenttia ja naisten 2,5 prosenttia. Tähän vaikutti se, että julkisella sektorilla ansiotaso nousi selvästi yksityistä sektoria nopeammin.

Ennusteemme mukaan ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna keskimäärin 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Sopimuspalkkakorotusten päälle on oletettu vajaan puolen prosenttiyksikön liukumat.

Myös perushintaindeksi lähtee nousuun

Perushintaindeksi aleni selvästi alkuvuoden aikana ja lähti toukokuussa nousuun. Arvioimme, että se kuitenkin alenee tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia viime vuodesta ja nousee ensi vuonna noin kaksi prosenttia.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2019 2020E 2021E 2022E 2015-19 2020-24E
1. Ansiotaso 2,1 1,8 2,3 2,1 1,3 2,1
2. Työpanos 1) 1,2 -3,0 1,0 0,4 0,9 -0,1
3. Työvoimakustannukset 3,0 -2,4 4,0 3,8 2,1 2,4
- palkkasumma 3,2 -1,2 2,8 3,1 2,5 2,3
- työnantajan sova-maksut 2,0 -8,3 10,4 7,2 0,1 3,2
4. Bkt:n määrä 1,1 -4,5 3,2 1,9 1,8 0,8
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 1,8 2,3 0,8 1,9 0,2 1,6
6. Tuontihinnat 0,4 -4,9 1,5 1,2 0,2 0,2
7. Tuotantokuilu, % bkt:stä 0,7 -4,0 -2,1 -0,5
8. Bkt:n hintaindeksi 1,8 1,5 1,5 1,7 1,2 1,5
9. Yksityisen kulutuksen hinta 1,0 0,7 1,3 1,2 0,7 1,2
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9]) 1,1 1,2 1,0 0,9 0,7 1,0
11. Työn tuottavuus ([4] / [2]) -0,1 -1,6 2,2 1,5 1,0 0,9
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S20.2/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Kustannuskilpailukyky heikkenee ensi vuonna

Suomen hintakilpailukyky1 suhteessa euroalueeseen paranee tänä vuonna 3,4 prosenttia ja suhteessa laskemaamme kilpailijamaaryhmään (ml. euroalue) 1,3 prosenttia. Viime vuonna edellinen parani 0,4 prosenttia ja jälkimmäinen 1,2 prosenttia. Hintakilpailukyky on laskettu koko kansantalouden suhteellisilla nimellisillä yksikkötyökustannuksilla.

Ensi vuonna Suomen hintakilpailukyky heikkenee euroalueella 2,4 prosenttia ja suhteessa kilpailijamaihin 1,4 prosenttia.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys.

Kilpailijamaaryhmässä maapainoina käytetään BIS:n laskemia Suomen kaksoisvientipainoja. Suurimmat painot laskelmassa ovat Saksalla (21,9 %), Ruotsilla (11,5 %) ja Yhdysvalloilla (7,7 %). Tärkeimmät puuttuvat maat ovat Kiina ja Venäjä, joille ei ole saatavissa tiettyjä tarvittavia tilastoja.

Euroalueen maita ei ole painotettu Suomen vientiosuuksilla. Vertailu euroalueeseen liittyykin enemmän EKP:n rahapolitiikan ja sitä kautta euron vaihtokurssin sopivuuteen Suomelle suhteessa koko euroalueeseen.

Laskelmassa on käytetty Euroopan komission viime kevään ennusteita muille maille ja Etlan uusia ennusteita Suomelle. Ennusteisiin liittyy kuitenkin nyt poikkeuksellista epävarmuutta, joka heijastuu myös kilpailukykylaskelmiin.

Käyttämämme Britannian, Japanin, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat em. komission ennusteita. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö