Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna Etlan arvion mukaan 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti nousee vain vähän, 1,2 prosenttiin. Maaliskuussa ennustimme tälle vuodelle 0,9 prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

Tänä vuonna sekä vienti, investoinnit että kulutus lisääntyvät viimevuotisesta. Bkt:n kasvua vauhdittavat erityisesti investoinnit sekä yksityinen kulutus. Ensi vuonna vienti elpyy, jolloin sen kasvuvauhti nousee tuntuvasti. Samanaikaisesti investointien ja kulutuksen nousutahti hidastuu hieman.

Rakentaminen on tänä vuonna kovassa vauhdissa, alan arvonlisäyksen volyymi kohoaa vajaat 6 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäyksen supistuminen päättyy, kun tavaravienti kääntyy kasvuun. Teollisuussektori kasvaa siten 0,7 prosenttia. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvu vauhdittuu runsaaseen prosenttiin. Alkutuotanto lisääntyy vain vähän.

Ensi vuonna rakentaminen lisääntyy selvästi tämänvuotista hitaammin, mutta kasvuvauhti pysyy silti korkeana. Teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti nousee tavaraviennin elpyessä vajaaseen 2 prosenttiin. Palveluiden arvonlisäyksen kasvuvauhti hidastuu hieman tämänvuotisesta. Alkutuotanto lisääntyy samaa tahtia kuin tänä vuonna.

Tuotoksella mitattuna teollisuustuotanto kääntyy tänä vuonna runsaan prosentin kasvuun, kuten arvioimme jo keväällä. Ensi vuonna tuotoksen kasvuvauhti nousee vajaaseen 2 prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto supistuu vielä tänä vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna kasvuun. Graafisen ja tevanake-teollisuuden tuotannon väheneminen jatkuu vielä ensi vuonnakin.

Moottoriajoneuvojen tuotos putoaa tilapäisesti tänä vuonna, koska Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistauduttu ensi vuonna alkavaan Mercedes-Benz GLC-mallin tuotantoon. Tällä hetkellä tuotannossa olevien A-sarjan autojen valmistusmäärä jää viimevuotista pienemmäksi tuotantolinjojen muutostöiden takia. Ensi vuonna toimialan tuotanto kääntyy erittäin vahvaan kasvuun.

Muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna pari prosenttia. Telakkateollisuuden tilauskannassa on risteilijä, matkustajalautta sekä jäätämurtava stand-by-alus jotka toimitetaan vuonna 2017.

Metallien jalostuksen tuotanto kääntyy tänä vuonna vahvaan kasvuun. Koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa viimevuotista hieman hitaammin, mutta ensi vuonna tuotanto kasvaa 2 prosentin tahtia.

Puutavarateollisuuden tuotanto kasvaa ripeästi tänä vuonna, nelisen prosenttia. Paperiteollisuuden tuotanto jää sen sijaan edellisvuoden lukemiin. Elintarvikkeiden valmistuksen odotetaan kääntyvän kasvuun.

Kemianteollisuuden tuotanto supistui viime vuonna tuntuvasti öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Tänä vuonna öljytuotteiden tuotanto nousee siksi noin 7 prosenttia. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden tuotanto lisääntyy puolisen prosenttia. Ensi vuonna kaikkien kolmen alatoimialan tuotanto jää maltilliseksi.

Yksityisten palvelualojen välillä on huomattavia kasvueroja kuluvana vuonna. Sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan että hallinto- ja tukipalvelujen tuotoksen määrä kasvaa keskimäärin yli 6 prosenttia viime vuodesta. Kaupan tuotos kasvaa, osin merkittävän kasvuperinnön avustamana, hieman yli 3 prosenttia. Autokaupassa kasvu on muuta kaupan alaa nopeampaa. Kiinteistöalan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä informaation ja viestinnän tuotos kasvaa hieman, ja rahoitusalan kasvu on lähellä nollaa. Kuljetuksen ja varastoinnin tuotos sen sijaan alenee hieman.

Keskimäärin yksityisten palvelualojen tuotoksen määrän kasvu on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna.

Vuosina 2017–2018 toimialojen väliset kasvuerot tasoittuvat. Kaupan ja suoraan kuluttajia palvelevien palvelualojen tuotoksen kasvu hidastuu kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvun hidastuessa. Myös ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelujen tuotoksen voimakas kasvu hidastuu selvästi. Sen sijaan muiden palvelualojen arvioimme kasvavan nopeammin kuin kuluvana vuonna. Kokonaisuutena ottaen yksityisten palvelualojen tuotoksen määrän kasvu on hieman hidastumassa.

Rakennustuotannon pitkä lama ohitettiin viime vuonna. Kotitalouksien ja yritysten sekä yhteisöjen talonrakentamisen lasku katkesi, mutta korjausrakentamisessa kirjattiin 2 prosentin kasvu. Maa- ja vesirakentamisen kiinteähintainen tuotos kipusi peräti 6 prosentin kasvuun kun useita suuria liike- ja kauppakeskustyömaita avattiin. Koko rakentamisen tuotos kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotantomäärät äityivät vajaan 10 prosentin vuosivauhtiin.

Vuoden toisella neljänneksellä talonrakennusten aloituksia käynnistyi runsaasti, joten loppuvuodenkin tuotantoluvut tulevat olemaan korkeita. Myös maa- ja vesirakentaminen on pysynyt vilkkaana, kun yritysten talonrakennushankkeiden ohella asuinrakentamisen aloitukset ovat ripeässä kasvussa.

Tänä vuonna asuinrakennuksia arvioidaan valmistuvan 10 prosenttia viimevuotista enemmän ja muu talotuotanto kohoaa lähes saman verran. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan pysyvän vilkkaana koko vuoden, sillä asuinrakentamisen lisäksi aloitukseen on tullut useita yritysten talonrakennus- ja valtion väylähankkeita. Rakentamisen tuotoksen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna lähes 6 prosenttia.

Ensi vuonna rakentamisen suhdanne pysyy vahvana ja tulevan talouskehityksen kannalta myönteistä on se, että talonrakentamisen painopiste siirtyy yritysten hankkeisiin. Maa- ja vesirakentamisen tuotannon ennustetaan tilapäisesti hidastuvan, mutta uusi nousu on tulossa, kun valtion lupaamaa mittava liikenneinvestointiohjelma käynnistyy. Rakentamisen tuotoksen ennustetaan kohoavan ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla työmarkkinatilanne pysyi vaikeana. Kausitasoitettujen lukujen mukaan työllisyys polki paikallaan ja työvoiman tarjonta supistui, kun aktiivisesti työtä hakevien määrä väheni. Työvoimapoistuman takia työttömyysaste aleni vuoden alkupuoliskolla 0,3 prosenttiyksikköä 8,9 prosenttiin.

Paikalleen jämähtänyt työllisyys peittää alleen paljon myönteistä kehitystä. Rakennusala oli alkuvuonna nopeassa kasvuvaiheessa, kun useilla toimialoilla on käynnistetty suuria investointihankkeita. Lisäksi teollisuuden työllisyyden trendinomainen lasku on taittunut, mikä viittaa kannattavuutta kohentavien työvoiman sopeutustoimien olevan tältä erää ohi.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kotimaisen kysynnän kasvu on voimistunut, joten työllisyyden arvioidaan syksyn aikana kääntyvän nousuun. Tänä vuonna kansantalouden työpaikkojen määrä kasvaa 0,2 prosenttia. Ensi vuodesta lukien vahvistuva vientikysyntä kerrannaisvaikutuksineen kiihdyttää työllisyyden vuosikasvun 0,4 prosenttiin.

Tänä ja ensi vuonna teollisuustuotannon kasvu vauhdittuu, ja teollisuuden työn tuottavuuden kasvu huomioiden alan työllisyyden laskusuuntaus loivenee. Ennustejaksolla teollisuuden työpaikkojen määrä supistuu 2 000 henkilöllä.

Rakennusalan työllisyys kasvoi alkuvuonna vauhdikkaasti, mutta vuoden jälkipuoliskolla kasvu hidastuu mm. korkeiden vertailutasojen vuoksi. Tänä vuonna rakentamiseen arvioidaan syntyvän 6 500 uutta työpaikkaa. Ennustejakson lopulla rakentamisen tuotannon kasvu hidastuu, ja alan työllisyyden vuosittainen lisäystarve alenee 2 000 henkilöön.

Työllisyysnäkymät ovat hyvin lupaavat myös liike-elämän palveluissa sekä muihin yhteiskunnallisiin palveluihin luettavassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Liike-elämän palveluihin syntyy lisää uusia työtilaisuuksia joka vuosi noin 1 prosentin verran ja yksityisten sosiaali- ja terveysalan palvelujen työllisyyden ennustetaan vauhdittuvan 2–3 prosenttiin vuodessa. Liikkeenjohdon palveluihin syntyy ennustejaksolla vajaat 10 000 uutta työpaikkaa, ja hyvinvointipalveluyritykset työllistävät vuonna 2018 runsaat 10 000 henkilöä nykyistä enemmän.

Kaupan ammateissa työn kysyntä kasvaa tasaisesti koko ennustejakson. Tukkukauppa lisää tänä ja ensi vuonna työvoiman käyttöä, mutta vähittäiskaupassa loiva lasku jatkuu. Tukkukaupan työn kysynnän suotuisaa kasvua tukevat mm. nopeasti kasvavan rakennusalan tarvitsemat välituotteet. Ennustejaksolla kaupan alan työpaikkojen määrä lisääntyy 3 700 henkilöllä.

Liikenteen toimialoilla, joissa tietoliikennepalvelut ovat mukana, työn kysyntä kasvaa tasaisesti. Kuljetusalalla työpaikkoja tarjoutuu lisää vientitoimitusten vilkastumisen vanavedessä. Tietoliikenteen ja viestinnän ammateissa työllisyysnäkymät pysyvät hyvinä. Ennustejakson lopulla tieto- ja logistiikkasektorilla työskentelee noin 10 000 henkilöä viimevuotista enemmän.

Valtion ja kuntien menoihin kohdistuvat säästötoimet vähentävät niiden koulutus- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa, mikä supistaa julkisyhteisöjen oman työn määrää. Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä vähenee ennustejaksolla runsaalla 10 000 henkilöllä.

Alkutuotannon toimialoista maatalouden työvoiman supistuu jatkossakin viljelijöiden eläköitymisen takia. Metsätaloudessa työllisyysnäkymät ovat selvästi paremmat ensi vuodesta lukien, kun metsäteollisuuden biojalosteiden tuotantokapasiteetti kasvaa ja lisää puuraaka-aineen kysyntää.

Kaiken kaikkiaan yritysten investointien vilkastuminen ja viennin elpyminen lisäävät työn kysyntää ja parantuvan työmarkkinatilanteen ansiosta työvoiman tarjonta kasvaa. Työpaikkojen määrä lisääntyy ennustejaksolla 25 000 henkilöllä, joten hallituksen työllisyyden kasvutavoitteen mukaiselta kehitysuralta jäädään puolitiehen. Tulos on kuitenkin sopusoinnussa hallitusohjelman strategian kanssa, sillä työllisyyden lisäys toteutuu yksinomaan yksityisen sektorin ammateissa. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 0,3 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiin ja jatkavan laskuaan niin, että ennustejakson lopulla vuonna 2018 työttömyysaste on 8,7 prosenttia.

Työvoimaennusteessa on oletettu turvapaikkaa hakevien lukumääräksi 6 000 henkilöä vuodessa, joista oleskeluluvan saisi puolet. Kaavamaisesti laskettuna oleskeluoikeuden saaneiden asteittainen siirtyminen työmarkkinoille kohottaa vuoden 2018 työttömyysastetta arviolta 0,15 prosenttiyksikköä.