Bkt:n kasvu nopeutuu, työllisyys vihdoin nousuun

Bkt:n kasvuvauhti nousee viimevuotisesta

Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna Etlan arvion mukaan 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti nousee vain vähän, 1,2 prosenttiin. Maaliskuussa ennustimme tälle vuodelle 0,9 prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

Tänä vuonna sekä vienti, investoinnit että kulutus lisääntyvät viimevuotisesta. Bkt:n kasvua vauhdittavat erityisesti investoinnit sekä yksityinen kulutus. Ensi vuonna vienti elpyy, jolloin sen kasvuvauhti nousee tuntuvasti. Samanaikaisesti investointien ja kulutuksen nousutahti hidastuu hieman.

Rakentaminen on tänä vuonna kovassa vauhdissa, alan arvonlisäyksen volyymi kohoaa vajaat 6 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäyksen supistuminen päättyy, kun tavaravienti kääntyy kasvuun. Teollisuussektori kasvaa siten 0,7 prosenttia. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvu vauhdittuu runsaaseen prosenttiin. Alkutuotanto lisääntyy vain vähän.

Ensi vuonna rakentaminen lisääntyy selvästi tämänvuotista hitaammin, mutta kasvuvauhti pysyy silti korkeana. Teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti nousee tavaraviennin elpyessä vajaaseen 2 prosenttiin. Palveluiden arvonlisäyksen kasvuvauhti hidastuu hieman tämänvuotisesta. Alkutuotanto lisääntyy samaa tahtia kuin tänä vuonna.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
Alkutuotanto 4,6 2,5 -2,5 0,6 0,3 0,3 1,4 1,6 1,0
Teollisuus 37,1 20,6 -0,5 -2,5 0,7 1,8 2,1 -2,4 1,9
Rakentaminen 11,3 6,3 -3,7 1,0 5,8 3,4 2,6 -1,7 3,4
Palvelut 127,3 70,6 -0,5 0,8 1,1 0,8 0,8 0,5 1,0
BKT perushintaan 180,4 100,0 -0,8 0,1 1,2 1,2 1,2 -0,3 1,3
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ekstra: Bkt kasvoi prosentin ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 209 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen syyskuussa julkaistujen kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 prosenttia ja toisella 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna kokonaistuotanto lisääntyi ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt jäi edellisen neljänneksen tasolle.

Bkt kasvoi vuoden alkupuoliskolla prosentin vuodentakaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi supistui tammi-kesäkuussa 0,6 prosenttia. Palvelualojen arvonlisäys nousi 0,2 prosenttia ja alkutuotannon 0,4 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kohosi 5,9 prosenttia viimevuotisesta.

Teollisuustoimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni tammi-kesäkuussa eniten, 4,9 prosenttia. Muun metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi laski prosentin. Kemianteollisuuden arvonlisäyksen volyymi putosi 4,5 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi vain hieman, 0,1 prosenttia.

Kaupan tuotanto nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3,9 prosenttia ja kiinteistöalan toiminnan 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Liikenteen arvonlisäyksen volyymi putosi 3,5 prosenttia. Informaation ja viestinnän arvonlisäyksen volyymi supistui 2 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutusalan 1,9 prosenttia.

Teollisuustuotanto kasvaa ensi vuonna jo vajaat 2 prosenttia

Tuotoksella mitattuna teollisuustuotanto kääntyy tänä vuonna runsaan prosentin kasvuun, kuten arvioimme jo keväällä. Ensi vuonna tuotoksen kasvuvauhti nousee vajaaseen 2 prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto supistuu vielä tänä vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna kasvuun. Graafisen ja tevanake-teollisuuden tuotannon väheneminen jatkuu vielä ensi vuonnakin.

Moottoriajoneuvojen tuotos putoaa tilapäisesti tänä vuonna, koska Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistauduttu ensi vuonna alkavaan Mercedes-Benz GLC-mallin tuotantoon. Tällä hetkellä tuotannossa olevien A-sarjan autojen valmistusmäärä jää viimevuotista pienemmäksi tuotantolinjojen muutostöiden takia. Ensi vuonna toimialan tuotanto kääntyy erittäin vahvaan kasvuun.

Muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna pari prosenttia. Telakkateollisuuden tilauskannassa on risteilijä, matkustajalautta sekä jäätämurtava stand-by-alus jotka toimitetaan vuonna 2017.

Metallien jalostuksen tuotanto kääntyy tänä vuonna vahvaan kasvuun. Koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa viimevuotista hieman hitaammin, mutta ensi vuonna tuotanto kasvaa 2 prosentin tahtia.

Puutavarateollisuuden tuotanto kasvaa ripeästi tänä vuonna, nelisen prosenttia. Paperiteollisuuden tuotanto jää sen sijaan edellisvuoden lukemiin. Elintarvikkeiden valmistuksen odotetaan kääntyvän kasvuun.

Kemianteollisuuden tuotanto supistui viime vuonna tuntuvasti öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Tänä vuonna öljytuotteiden tuotanto nousee siksi noin 7 prosenttia. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden tuotanto lisääntyy puolisen prosenttia. Ensi vuonna kaikkien kolmen alatoimialan tuotanto jää maltilliseksi.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2014* 2014* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
Teknologiateollisuus 51,1 42,4 -0,6 -0,6 1 3 3 -2,4 3
- metallien jalostus 8,5 7,0 13,8 -4,5 6 2 3 1,6 4
- metallituotteet 6,9 5,7 -0,9 1,0 1 2 3 0,2 3
- koneet ja laitteet 17,8 14,8 -3,0 2,5 1 2 2 0,8 2
- kulkuneuvot 3,3 2,8 -1,1 7,7 -5 10 4 3,5 3
- elektroniikka- ja sähköteollisuus 14,6 12,1 -5,0 -4,1 -1 3 3 -8,9 2
Metsäteollisuus 18,9 15,6 -1,2 -1,8 1 1 1 -0,8 1
-puutavarateollisuus 5,7 4,7 -1,8 0,1 4 2 2 -0,1 2
-paperiteollisuus 13,2 10,9 -0,9 -2,6 0 1 1 -1,1 1
Graafinen teollisuus 1,2 1,0 -6,8 -5,6 -4 -3 -1 -4,9 -2
Kemianteollisuus 18,7 15,5 -2,6 -6,2 3 1 3 1,1 2
Elintarviketeollisuus 10,9 9,0 -0,8 -1,7 3 1 1 -0,9 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,2 1,0 -0,6 -2,6 -4 -1 1 -2,3 -1
Muu tehdasteollisuus 4,6 3,8 -2,3 -2,7 4 3 2 -1,5 3
Tehdasteollisuus yhteensä 106,5 88,3 -1,3 -2,2 1,5 1,7 2,2 -1,3 2,2
Mineraalien kaivu 1,7 1,4 -6,1 -1,6 1 0 4 -2,4 2
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12,5 10,3 4,5 0,8 0 2 1 1,1 1
Koko teollisuus 120,7 100 -0,8 -1,9 1,4 1,7 2,1 -1,1 2,1
Teollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus 106,1 87,9 -0,2 -1,6 2 2 2 0,3 2
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityisten palvelualojen kasvu hidastuu ensi vuonna

Yksityisten palvelualojen välillä on huomattavia kasvueroja kuluvana vuonna. Sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan että hallinto- ja tukipalvelujen tuotoksen määrä kasvaa keskimäärin yli 6 prosenttia viime vuodesta. Kaupan tuotos kasvaa, osin merkittävän kasvuperinnön avustamana, hieman yli 3 prosenttia. Autokaupassa kasvu on muuta kaupan alaa nopeampaa. Kiinteistöalan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä informaation ja viestinnän tuotos kasvaa hieman, ja rahoitusalan kasvu on lähellä nollaa. Kuljetuksen ja varastoinnin tuotos sen sijaan alenee hieman.

Keskimäärin yksityisten palvelualojen tuotoksen määrän kasvu on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna.

Vuosina 2017–2018 toimialojen väliset kasvuerot tasoittuvat. Kaupan ja suoraan kuluttajia palvelevien palvelualojen tuotoksen kasvu hidastuu kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvun hidastuessa. Myös ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelujen tuotoksen voimakas kasvu hidastuu selvästi. Sen sijaan muiden palvelualojen arvioimme kasvavan nopeammin kuin kuluvana vuonna. Kokonaisuutena ottaen yksityisten palvelualojen tuotoksen määrän kasvu on hieman hidastumassa.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos vuoden 2010 hinnoin
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015 2015 2014 2015* 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
Kauppa 29,1 14,1 -0,2 -0,5 3,3 1,1 1,0 -0,1 1,6
- moottoriajoneuvojen kauppa 4,8 2,3 1,8 1,3 8,5 1,2 0,7 0,1 2,5
- tukkukauppa 13,3 6,4 -0,2 -2,0 2,2 1,7 1,7 -0,6 1,8
- vähittäiskauppa 11,1 5,4 -1,1 0,4 2,5 0,4 0,4 0,4 1,1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,4 3,1 -2,0 1,5 0,2 0,7 0,3 0,1 0,9
Kuljetus ja varastointi 21,9 10,6 -0,2 -1,2 -1,4 -0,3 0,7 0,8 0,2
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,5 4,6 6,1 1,6 -0,1 1,2 1,4 2,2 1,1
Kiinteistöalan toiminta 28,9 13,9 0,9 1,9 0,6 1,4 1,2 1,2 1,2
Liike-elämää palveleva toiminta 1) 44,8 21,6 2,9 3,6 3,9 1,9 1,6 3,1 2,3
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 2) 48,0 23,2 -0,1 1,0 -0,6 0,2 0,3 0,7 0,1
Yksityiset palvelut 150,9 72,9 1,3 1,4 1,7 1,2 1,1 1,4 1,4
Julkiset palvelut 3) 56,1 27,1 -0,7 0,7 -1,2 -0,2 0,0 0,2 -0,2
Yhteensä 207,0 100,0 0,7 1,2 0,9 0,8 0,8 1,1 1,0
1) Informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut.
2) Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
3) Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakennustuotanto kasvaa kohisten

Rakennustuotannon pitkä lama ohitettiin viime vuonna. Kotitalouksien ja yritysten sekä yhteisöjen talonrakentamisen lasku katkesi, mutta korjausrakentamisessa kirjattiin 2 prosentin kasvu. Maa- ja vesirakentamisen kiinteähintainen tuotos kipusi peräti 6 prosentin kasvuun kun useita suuria liike- ja kauppakeskustyömaita avattiin. Koko rakentamisen tuotos kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotantomäärät äityivät vajaan 10 prosentin vuosivauhtiin.

Vuoden toisella neljänneksellä talonrakennusten aloituksia käynnistyi runsaasti, joten loppuvuodenkin tuotantoluvut tulevat olemaan korkeita. Myös maa- ja vesirakentaminen on pysynyt vilkkaana, kun yritysten talonrakennushankkeiden ohella asuinrakentamisen aloitukset ovat ripeässä kasvussa.

Rakennusalan vahva suhdannevaihe kestävällä pohjalla

Tänä vuonna asuinrakennuksia arvioidaan valmistuvan 10 prosenttia viimevuotista enemmän ja muu talotuotanto kohoaa lähes saman verran. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan pysyvän vilkkaana koko vuoden, sillä asuinrakentamisen lisäksi aloitukseen on tullut useita yritysten talonrakennus- ja valtion väylähankkeita. Rakentamisen tuotoksen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna lähes 6 prosenttia.

Ensi vuonna rakentamisen suhdanne pysyy vahvana ja tulevan talouskehityksen kannalta myönteistä on se, että talonrakentamisen painopiste siirtyy yritysten hankkeisiin. Maa- ja vesirakentamisen tuotannon ennustetaan tilapäisesti hidastuvan, mutta uusi nousu on tulossa, kun valtion lupaamaa mittava liikenneinvestointiohjelma käynnistyy. Rakentamisen tuotoksen ennustetaan kohoavan ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011–15 2016–20E
Rakentaminen 29,2 100,0 -3,8 1,5 5,8 3,4 2,6 -1,8 3,4
- talonrakentaminen 21,0 72,0 -4,5 -0,1 6,2 3,9 2,7 -2,1 3,6
- maa- ja vesirak. 8,2 28,0 -1,8 5,8 4,0 1,6 2,2 -0,8 2,6
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työllisyys vihdoin nousuun

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla työmarkkinatilanne pysyi vaikeana. Kausitasoitettujen lukujen mukaan työllisyys polki paikallaan ja työvoiman tarjonta supistui, kun aktiivisesti työtä hakevien määrä väheni. Työvoimapoistuman takia työttömyysaste aleni vuoden alkupuoliskolla 0,3 prosenttiyksikköä 8,9 prosenttiin.

Paikalleen jämähtänyt työllisyys peittää alleen paljon myönteistä kehitystä. Rakennusala oli alkuvuonna nopeassa kasvuvaiheessa, kun useilla toimialoilla on käynnistetty suuria investointihankkeita. Lisäksi teollisuuden työllisyyden trendinomainen lasku on taittunut, mikä viittaa kannattavuutta kohentavien työvoiman sopeutustoimien olevan tältä erää ohi.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kotimaisen kysynnän kasvu on voimistunut, joten työllisyyden arvioidaan syksyn aikana kääntyvän nousuun. Tänä vuonna kansantalouden työpaikkojen määrä kasvaa 0,2 prosenttia. Ensi vuodesta lukien vahvistuva vientikysyntä kerrannaisvaikutuksineen kiihdyttää työllisyyden vuosikasvun 0,4 prosenttiin.

Yksityinen sektori työllisyyden kasvun veturi

Tänä ja ensi vuonna teollisuustuotannon kasvu vauhdittuu, ja teollisuuden työn tuottavuuden kasvu huomioiden alan työllisyyden laskusuuntaus loivenee. Ennustejaksolla teollisuuden työpaikkojen määrä supistuu 2 000 henkilöllä.

Rakennusalan työllisyys kasvoi alkuvuonna vauhdikkaasti, mutta vuoden jälkipuoliskolla kasvu hidastuu mm. korkeiden vertailutasojen vuoksi. Tänä vuonna rakentamiseen arvioidaan syntyvän 6 500 uutta työpaikkaa. Ennustejakson lopulla rakentamisen tuotannon kasvu hidastuu, ja alan työllisyyden vuosittainen lisäystarve alenee 2 000 henkilöön.

Työllisyysnäkymät ovat hyvin lupaavat myös liike-elämän palveluissa sekä muihin yhteiskunnallisiin palveluihin luettavassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Liike-elämän palveluihin syntyy lisää uusia työtilaisuuksia joka vuosi noin 1 prosentin verran ja yksityisten sosiaali- ja terveysalan palvelujen työllisyyden ennustetaan vauhdittuvan 2–3 prosenttiin vuodessa. Liikkeenjohdon palveluihin syntyy ennustejaksolla vajaat 10 000 uutta työpaikkaa, ja hyvinvointipalveluyritykset työllistävät vuonna 2018 runsaat 10 000 henkilöä nykyistä enemmän.

Kaupan ammateissa työn kysyntä kasvaa tasaisesti koko ennustejakson. Tukkukauppa lisää tänä ja ensi vuonna työvoiman käyttöä, mutta vähittäiskaupassa loiva lasku jatkuu. Tukkukaupan työn kysynnän suotuisaa kasvua tukevat mm. nopeasti kasvavan rakennusalan tarvitsemat välituotteet. Ennustejaksolla kaupan alan työpaikkojen määrä lisääntyy 3 700 henkilöllä.

Liikenteen toimialoilla, joissa tietoliikennepalvelut ovat mukana, työn kysyntä kasvaa tasaisesti. Kuljetusalalla työpaikkoja tarjoutuu lisää vientitoimitusten vilkastumisen vanavedessä. Tietoliikenteen ja viestinnän ammateissa työllisyysnäkymät pysyvät hyvinä. Ennustejakson lopulla tieto- ja logistiikkasektorilla työskentelee noin 10 000 henkilöä viimevuotista enemmän.

Valtion ja kuntien menoihin kohdistuvat säästötoimet vähentävät niiden koulutus- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa, mikä supistaa julkisyhteisöjen oman työn määrää. Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä vähenee ennustejaksolla runsaalla 10 000 henkilöllä.

Alkutuotannon toimialoista maatalouden työvoiman supistuu jatkossakin viljelijöiden eläköitymisen takia. Metsätaloudessa työllisyysnäkymät ovat selvästi paremmat ensi vuodesta lukien, kun metsäteollisuuden biojalosteiden tuotantokapasiteetti kasvaa ja lisää puuraaka-aineen kysyntää.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Määrän muutos, %
Keskimäärin
Toimiala TOL-02 2013 2014 2015* 2016E 2017E 2018E 2011->15 2016->20E
Alkutuotanto A,B 107 109 109 104,5 103,5 102,5 -1,1 -1,7
Koko teollisuus C,D,E 377 359 352 351 350,3 350,1 -1,9 -0,1
Rakentaminen F 176 169 169 175 177,5 179,4 -0,4 1,7
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 383 376 371 372 373,1 374,6 -0,5 0,4
Liikenne I 242 240 243 247 249,7 253 -0,6 1,1
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 332 343 350 352 355,5 359,1 1,8 0,9
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 829 839 834 833,7 833,7 836,2 0,6 0,2
Julkinen sektori 668 673 668 664,3 661 657,7 0,1 -0,5
Palvelut yhteensä 1 786 1 798 1 799 1 805 1 812 1 823 0,4 0,5
Toimiala tuntematon X 10,8 12 8,33 6,728 8,589 7,302
Koko kansantalous 2 457 2 447 2 437 2 442 2 452 2 462 -0,1 0,4
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työttömyysaste laskee hitaasti

Kaiken kaikkiaan yritysten investointien vilkastuminen ja viennin elpyminen lisäävät työn kysyntää ja parantuvan työmarkkinatilanteen ansiosta työvoiman tarjonta kasvaa. Työpaikkojen määrä lisääntyy ennustejaksolla 25 000 henkilöllä, joten hallituksen työllisyyden kasvutavoitteen mukaiselta kehitysuralta jäädään puolitiehen. Tulos on kuitenkin sopusoinnussa hallitusohjelman strategian kanssa, sillä työllisyyden lisäys toteutuu yksinomaan yksityisen sektorin ammateissa. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 0,3 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiin ja jatkavan laskuaan niin, että ennustejakson lopulla vuonna 2018 työttömyysaste on 8,7 prosenttia.

Työvoimaennusteessa on oletettu turvapaikkaa hakevien lukumääräksi 6 000 henkilöä vuodessa, joista oleskeluluvan saisi puolet. Kaavamaisesti laskettuna oleskeluoikeuden saaneiden asteittainen siirtyminen työmarkkinoille kohottaa vuoden 2018 työttömyysastetta arviolta 0,15 prosenttiyksikköä.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2012 2013 2014 2015 2016E 2017E 2018E
Väestö 5 414 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543
Työikäinen väestö1) 4 075 4 087 4 096 4 102 4 111 4 119 4 131
Työvoima 2 690 2 676 2 679 2 689 2 686 2 693 2 697
Työlliset 2 483 2 457 2 447 2 437 2 442 2 452 2 462
Työttömät 207 219 232 252 244,2 240,8 234,5
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 188 4 131 4 103 4 099 4 113 4 136 4 165
Työvoimaosuus, % 66,0 65,5 65,4 65,6 65,3 65,4 65,3
Työllisyysaste2), % 69,0 68,5 68,4 68,1 68,4 68,9 69,3
Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,4 9,1 8,9 8,7
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys