Kansainvälinen talous 2021/1

Maailmantalous kääntyy tänä vuonna selvään kasvuun viime vuoden 3,5 prosentin pudotuksen jälkeen. Edellisen kerran maailmantalous supistui samassa mittaluokassa toisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1945. Tälle vuodelle ennustamme maailmantalouteen jo 5,8 prosentin kasvua. Ensi vuonna toipuminen koronakriisistä jatkuu 4,0 prosentin vauhtia palvelutuotannon palautuessa riittävän rokotekattavuuden saavuttamisen myötä. Toipuminen koronakriisistä on kuitenkin maiden kesken eritahtista. Nopeinta kasvu on tänä vuonna keskeisissä talouksissa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Euroalue sen sijaan toipuu selvästi hitaammin erityisesti Etelä-Euroopan maiden kärsiessä edelleen turismin romahtamisesta. Ensi vuonna tilanne alkaa näyttää valoisammalta myös euroalueen osalta. Keskeisenä riskinä maailmantalouden elpymiselle on odotettua hitaampi rokotekattavuuden eteneminen sekä tarttuvammat ja rokotteen antamaa suojaa mahdollisesti kiertävät virusmuunnokset.

Raha- ja finanssipolitiikka tukevat elpymistä

Ennustamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 5,8 prosenttia. Kasvu on kuitenkin hyvä suhteuttaa viime vuonna koettuun globaaliin bkt-pudotukseen, jonka syvyys vertautuu toisen maailmansodan viimeiseen vuoteen. Finanssikriisinkin aiheuttama maailman bkt:n pudotus vuonna 2009 oli vain noin puolet viime vuonna koetusta pudotuksesta. Ensi vuonna maailmantalouden elpyminen jatkuu 4,0 prosentin vauhdissa. Vuodelle 2023 ennustamme 3,5 prosentin kasvua.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed laski ohjauskorkonsa nollaan viime keväänä samalla, kun se käynnisti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman likviditeetin takaamiseksi rahoitusmarkkinoilla. Sittemmin se on jatkanut osto-ohjelmaansa ja luvannut pitää ohjauskorot nollassa niin kauan, kunnes täystyöllisyys taas saavutetaan ja inflaatio on keskimäärin 2 prosentin tasolla.

EKP on puolestaan pitänyt yllä kevyitä rahoitusoloja euroalueella laajentamalla keväällä käynnistämäänsä arvopapereiden osto-ohjelmaa (”PEPP”). Ohjelma on tätä nykyä jo yhteensä 1 850 miljardin euron suuruinen, ja arvopapereiden netto-ostoja aiotaan jatkaa ainakin maaliskuuhun 2022 asti. Ohjelman kokoa voidaan myös tarvittaessa kasvattaa.

Myös päätösperäinen finanssipolitiikka on ollut kasvua voimakkaasti tukevaa koronakriisin aikana. IMF:n arvioiden mukaan päätösperäinen elvytys on ollut voimakkainta Yhdysvalloissa, Britanniassa, Japanissa ja Uudessa-Seelannissa. Päätösperäinen elvytys on ollut näissä maissa jopa 15–19 prosenttia bkt:sta. Näissä maissa tosin automaattisten vakauttajien elvyttävä rooli esim. Pohjoismaihin nähden on pieni.

Jos päätösperäiseen elvytykseen lasketaan mukaan myös valtiontakaukset, lainat ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset, nousee elvytyksen koko joissakin kehittyneissä maissa jo kymmeniin prosentteihin bkt:sta. Esimerkiksi Japanissa ja Italiassa kokonaiselvytys nousee jo selvästi yli 40 prosentin bkt:sta ja Saksassakin noin 40 prosenttiin bkt:sta. Myös Britannian kokonaiselvytys on yli 30 prosenttia bkt:sta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n laskelmien perusteella. Japanin ja Italian elvytyksen mittaluokka on siksikin huomion arvoista, että edellisen julkisen velan bkt-suhde oli viime vuonna noin 265 prosenttia ja jälkimmäisen noin 160 prosenttia. Japanin julkinen velka on tosin lähinnä kotimaisessa omistuksessa ja maalla on oma keskuspankki.

EU:n elpymisrahaston vaikutukset pieniä

EU-maat sopivat viime kesänä yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Niin sanotussa ”Next Generation EU” elpymisvälineessä on 390 miljardia suoraa tukea jäsenmaille, 360 miljardia on taas lainapohjaista tukea. Rahaa jäsenmaille jaetaan pandemiaa edeltävän taloudellisen suoriutumisen perusteella sekä osittain myös koronakriisin aiheuttaman tuotannon pudotuksen perusteella (käänteisesti). Paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla. Suomi saa avustuksina elpymisvälineestä noin 2,7 miljardia euroa vuosina 2021–2023 mutta maksaa EU:lle takaisin 6,6 miljardia euroa. Maksut suoritetaan useiden vuosikymmenien aikana.

Elpymisvälineen lyhyen aikavälin vaikutukset Suomen talouteen ovat todennäköisesti pieniä. Muiden maiden elvytyksen läikkyminen Suomen talouteen voi nostaa Suomen bkt:ta maksimissaan prosentin kymmenyksiä. Silti rahastolla on hyvin kohdennettuna potentiaalia nostaa myös tuottavuutta. Tällä hetkellä Suomen hallituksen kaavailemat menokohteet ovat vielä liian pirstaloituneita, ja niiden tuottavuusvaikutuksia on siten vaikea arvioida. Elpymisväline voidaan lopulta ymmärtää poliittisena ratkaisuna, joka lisää Etelä-Euroopan maiden finanssipolitiikan liikkumavaraa. EU ottanee yhteistä velkaa jatkossakin, vaikka järjestely esitettiin kertaluonteisena.

Rahapoliittinen elvytys on laskenut valtionlainakorkoja euroalueella. Viime aikoina koroissa on kuitenkin havaittu pientä nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vahvistuttua myös Euroopassa. Tällä hetkellä Saksan 10 vuoden valtionlainakorko on -0,3 prosentin tuntumassa, kun se alimmillaan vuosi sitten kävi noin -0,8 prosentissa. Italian valtionlainakorko on 0,7:n ja Kreikan 1,1 prosentin tuntumassa. Ranskan ja muun muassa Belgian 10 vuoden valtionlainakorot ovat nollan tuntumassa.

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2021E 2022E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2021E 2022E 2023E
Euron hinta
USD 1,21 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20
SEK 10,09 10,09 10,09 10,09 10,09 10,09 10,09 10,09 10,10 10,09 10,09
GBP 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87
JPY 127,5 127,5 127,5 127,5 127,5 127,5 127,5 127,5 127,4 127,5 127,5
Ohjauskorot
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
FED 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,50
Markkinakorot
Euribor 3kk -0,50 -0,35 -0,30 -0,30 -0,30 -0,30 -0,30 -0,30 -0,50 -0,30 0,00
Libor 3kk 0,30 0,33 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 0,37 0,40 0,60
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 60,0 63,0 63,0 63,0 65,0 65,0 65,0 65,0 62,3 65,0 65,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 42,7 51,2 28,3 15,6 0,5 1,0 1,5 2,0 33,0 1,3 2,0
Lähteet: Macrobond
S21.1/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Euroalue elpyy eritahtisesti

Vaikka euroalue ajautuukin todennäköisesti taantumaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, odotamme kasvun piristyvän voimakkaasti vuoden toisella puoliskolla. Ennustammekin euroalueen talouksien kasvavan keskimäärin 4,7 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna euroalueen elpyminen koronakriisistä jatkuu, ja ennustamme alueen kasvuksi silloin 3,5 prosenttia ja vuonna 2023 edelleen 2,5 prosenttia.

Saksan talous kasvaa hieman hitaammin kuin euroalue keskimäärin. Toisaalta Saksan talous myös kärsi koronakriisistä selvästi vähemmän kuin euroalueen taloudet keskimäärin: Saksan bkt laski v. 2020 5,3 prosenttia, euroalueen 6,8 prosenttia. Suurimmat miinukset kirjattiin Etelä-Euroopan talouksissa, joista Espanjan talous supistui 11 ja Italian 8,8 prosenttia. Ranskankin talous supistui viime vuonna 8,3 prosenttia. Toisaalta suurten talouspudotusten maissa nähdään hyviä kasvulukuja tänä vuonna, – erityisesti kuluvan vuoden toisella puoliskolla, kun matkailu helpottuu rokotekattavuuden ollessa Euroopassakin riittävän laajaa.

Viime vuoden kesällä alkanutta elpymistä on leimannut palveluiden ja teollisuuden kehityksen kahtiajako. Teollisuus on elpynyt keväästä lähtien verraten nopeasti, kun tehtaita on voitu pitää auki samalla, kun Aasian kysyntä on palautunut voimakkaasti. Viimeksi mainitusta ovat hyötyneet muun muassa Saksan autoteollisuus sekä Italian tekstiili- ja konepajateollisuus. Espanjan ja Ranskan teollisuus on elpynyt jossain määrin hitaammin, mutta niissäkin ero palveluiden kehitykseen on huomattava. Saksan kaltaiset maat, joissa teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yhä suuri, ovatkin päässeet muuta euroaluetta nopeampaan kasvuun.

EKP:n rahapolitiikka tukee kasvua ennusteperiodilla. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Rahapolitiikan kiristäminen aloitetaan arvopapereiden netto-ostojen supistamisilla aikaisintaan ennustejakson lopulla.

Yhdysvallat elpyy euroaluetta nopeammin

Ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 6,3 prosentin vauhtia tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme Yhdysvaltoihin 3,0 prosentin kasvua. Yhdysvallat elpyykin nopeammin kuin euroalue, minkä lisäksi viime vuoden bkt:n pudotus jäi maassa selvästi euroaluetta pienemmäksi: Yhdysvaltojen talous supistui 3,5 prosenttia v. 2020.

IMF (Fiscal Monitor 2021) laskee, että Yhdysvaltojen koronakriisissä tekemä päätösperäinen elvytys, johon siis lasketaan yhteen julkisten menojen lisäykset ja verojen alennukset, on ollut jo 16,7 prosenttia bkt:sta. Laskelmassa ei ole huomioitu Bidenin hallinnon 1 900 miljardin elvytyspakettia, jonka edustajainhuone on jo hyväksynyt. Paketti nostaa Yhdysvaltojen päätösperäisen elvytyksen jo yli 25 prosentin bkt:sta.

Suunnitelma uudesta elvytyspaketista on saanut markkinoiden inflaatio-odotukset nousuun. Inflaatiosuojattujen valtionvelkakirjojen hintojen perusteella markkinat odottavat Yhdysvaltoihin jo 2,4 prosentin inflaatiota seuraavan viiden vuoden aikana. Ennen kuin kongressin viimeiset paikat ratkesivat demokraateille Georgian osavaltiovaaleissa tammikuussa, markkinoiden inflaatio-odotukset olivat vielä alle 2 prosentissa. Samalla odotukset voimistuvasta talouskasvusta ja inflaatiosta ovat heijastuneet valtionvelkakirjojen hintoihin. Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainakorot ovatkin nousseet kuluvan vuoden alun alle 0,9 prosentin tasolta 1,5:een tätä kirjoittaessa.

Lyhyiden korkojen ollessa Yhdysvalloissa yhä lähellä nollaa korkokäyrä onkin jyrkentynyt Yhdysvalloissa tuntuvasti. Se taas on aiheuttanut osakemarkkinoilla heiluntaa ja johtanut erilaisiin arvioihin siitä, pitäisikö Fedin vaikuttaa viestinnällään tai rahapolitiikallaan voimakkaammin myös pitkien korkojen tasoon. Toisaalta pitkien korkojen nousu on tervetullut ilmiö, sillä se kertoo siitä, että Yhdysvallat saattaa irtaantua nollakorkoympäristöstä seuraavien vuosien aikana. Ennustammekin Fedin nostavan ohjauskorkoa kerran ennustejakson lopulla, vuonna 2023.

Työttömyysaste nousi Yhdysvalloissa rajusti vuosi sitten keväällä ja virallinen työttömyysaste kävi jo lähes 15 prosentin tasolla. Pandemian asteittainen helpottaminen sekä poikkeuksellisen suuri finanssi- ja rahapoliittinen elvytys ovat kuitenkin saaneet työttömyysasteen laskuun, ja ensi vuonna työttömyysasteen voidaan odottaa painuvan jo alle 5 prosentin. Työmarkkinoille osallistuminen sekä työllisyysaste kuitenkin toipuvat selvästi hitaammin, joten joitakin pysyviä jälkiä kriisistä jäänee myös työmarkkinoille.

Ruotsin bkt supistui viime vuonna

Ruotsin talous selvisi Suomen tavoin viime vuodesta pienemmillä vaurioilla kuin moni muu kehittynyt maa: Ruotsin bkt supistui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia. Ennustamme, että Ruotsin talous pääsee tänä vuonna 4,0 prosentin kasvuun. Ensi vuodelle ennustamme Ruotsin bkt:n kasvan 2,8 prosenttia.

Ruotsin talous näyttääkin hyötyneen varsin vähän muita Pohjoismaita kevyemmistä koronarajoituksista viime vuonna. Toisaalta Ruotsissa epidemian hallinta on perustunut rajoitusten sijaan viranomaissuosituksiin ja -ohjeistuksiin, jotka nekin hillitsevät osaltaan palveluiden kulutusta. Rajoituksilla on sittenkin uusien tutkimusten mukaan vain pieni vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin silloin, kun epidemia on jo päässyt kiihtymään laajaksi. Toisaalta Ruotsissakin jouduttiin lisäämään palveluihin kohdistuvia rajoitteita viime vuoden lopulla, kun pandemian toinen aalto osoittautui odotuksia hankalammaksi.

Ruotsi näyttää tulevan koronakriisistä ulos monia muita maita kestävämmässä kunnossa. Se heijastelee pitkälti talouden hyvää suorituskykyä jo ennen koronakriisiä. Finanssipolitiikan suora tuki taloudelle oli Ruotsissa noin 4 prosenttia bkt:sta viime vuonna ja julkistalous sen myötä 3,5 prosenttia alijäämäinen suhteessa bkt:hen Konjunkturinstitutetin joulukuun arvion perusteella.

Julkistalous alkaa kuitenkin hiljalleen kohentua ja kääntyy Konjunkturinstitutetin mukaan takaisin ylijäämäiseksi vuonna 2024. Vaihtotase pysyy selvästi ylijäämäisenä koko ennustejakson ajan. Ruotsin työttömyysasteeksi Konjunkturinstitutet ennustaa tänä vuonna 9,0 prosenttia, joka olisi kuitenkin korkeampi kuin mm. Suomessa.

Ruotsin keskuspankki lisäsi muiden länsimaisten keskuspankkien tavoin valtion- ja yrityslainojen ostoja keväällä likviditeetin takaamiseksi markkinoilla. Riksbanken lisäsi myös edullisten lainojen tarjontaa yrityksille. Ohjauskorko pysynee Ruotsissa nollassa ainakin vuoteen 2023 asti.

Britanniassa rokotekattavuuden eteneminen harvoja valopilkkuja

Ennustamme Britannian talouden kasvavan tänä vuonna 4,5 ja ensi vuonna 5,0 prosenttia. Hyvistä ennusteluvuista huolimatta Britannian talouden tilanne ei ole valoisa, sillä maan bkt putosi viime vuonna jopa 10 prosenttia. Tulevaisuudennäkymiä heikentää myös ero EU:sta, joka lisää kaupan ei-tariffimuotoisia esteitä ja tulee kalliiksi erityisesti maan pienille ja keskisuurille yrityksille, joihin lisäbyrokratiasta koituvat kustannukset osuvat voimakkaasti.

Toinen Britannian tulevaisuudennäkymiä heikentävä tekijä on finanssisektorin huomiotta jättäminen brexit-sovussa. Finanssisektorilla vasta neuvotellaan siitä, voidaanko Britannian ja EU:n finanssisektorilla soveltaa jatkossa niin sanottua vastaavuusperiaatetta, jolla eri osapuolet toteavat regulaationsa kullakin palvelualalla riittävän yhdenmukaisiksi, jotta niiden ristiinmyynti voidaan sallia.

Merkille pantavana oireena Lontoon finanssisektorin aseman muuttumisesta brexitin myötä muutamien suurten eurooppalaisten pankkien osakkeiden kaupankäynti siirtyi Lontoosta Amsterdamin, Frankfurtin ja Madridin pörsseihin heti alkuvuonna. Osakkeiden lisäksi muidenkin finanssituotteiden kaupankäyntiä on siirtynyt jonkin verran Lontoosta Manner-Eurooppaan.

Valopilkkuina Britannian suoriutumisessa viime aikoina ovat olleet ensin hyvin kohdennetut rokotehankinnat, sitten rivakasti sujunut koronarokotteiden lupaprosessien läpivienti ja myöhemmin rokotteiden jakelu. Edellinen on tullut tarpeeseen koronan tarttuvamman brittimuunnoksen ja siten hyvin hankalaksi äityneen epidemiatilanteen takia. Britanniassa jouduttiinkin sulkemaan koko talous jo kolmannen kerran kuluvan vuoden alussa. Silti rokottamisen ripeyden tuloksena maassa on tätä kirjoitettaessa jo 30 prosenttia väestöstä rokotettuina, kun EU-maiden vastaava luku on 7 prosentin tienoilla (ensimmäisen rokotteen saaneet). Britannian taloutta päästäänkin avaamaan ennen monia EU-maita, pääministeri Johnsonin uuden suunnitelman mukaan maalis-huhtikuusta lähtien.

Kiinan talous on maailmantalouden veturi tänäkin vuonna

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin erinomaisesti. Ensi vuodelle ennustamme Kiinalle 5,8 prosentin kasvua.

Kiinan talous selvisi myös viime vuodesta kohtalaisen pienellä iskulla, sillä sen talous supistui vain alkuvuonna ja kasvoi koko vuoden aikana yhteensä 2,3 prosenttia. Kiina saikin padottua Wuhanista alkaneen koronavirusepidemian nopeasti erittäin kovilla sulkutoimilla ja kansalaistensa liikkumisen rajoittamisella sekä valvonnalla. Talouden käännyttyä kasvuun viime vuoden kesään mennessä myös kehittyneissä maissa, Kiinan vientiteollisuus hyötyi länsimaiden kasvaneesta kysynnästä. Teollisuuden elpyminen olikin Kiinassa viime vuonna voimakasta ja hyödytti samalla monia investointitavaroita sinne vieviä kauppakumppaneita.

Kiinan koronaelvytys kohdentui voimakkaasti infrainvestointeihin ja rakentamiseen, joten kotitalouksien kysyntä alkoi elpyä hitaammin ja vasta epidemian laantuessa yhtä aikaa kohentuvan työllisyystilanteen kanssa. Siten joidenkin palveluiden, kuten ravintolat ja kotimaanmatkailu, kysyntä alkoi palautua voimakkaammin vasta viime vuoden toisella puoliskolla. Rokottaminen on alkanut Kiinassa verraten hitaasti, mutta juuri asetetun tavoitteen mukaan 40 prosenttia kiinalaisista on määrä olla rokotettuina kesäkuun loppuun mennessä.

Kiina on ollut aktiivinen kauppapolitiikassa ja sopi vuodenvaihteessa pitkään neuvotellun investointisopimuksen myös EU-maiden kanssa. Siitä huolimatta Kiinan vasta muototumassa olevat välit Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa määrittävät pitkälti sen, millaisen suunnan kaupan kehitys lännen kanssa ottaa. EU-maat ovat tässä suhteessa toki itsenäisiä, mutta toisaalta hyvin riippuvaisia myös perinteisestä liittolaisestaan Yhdysvalloista. Tulehtuneet keskinäiset välit ja siitä seurannut kauppasota Australian kanssa osoittaa, että Kiinan hallinto on valmis ripeisiin tullikorotuksiin, mikäli kokee tulleensa loukatuksi.

Taulukko: Bruttokansantuotteen muutokset alueittain


Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Bruttokansantuote
Paino1) Keskimäärin
2019 2019 2020E 2021E 2022E 2023E 2021–25E
Maailma 100,0 2,8 -3,5 5,8 4,0 3,5 4,2
Euroalue 12,5 1,3 -6,8 4,7 3,5 2,5 3,1
Saksa 3,5 0,6 -5,0 4,0 3,0 2,4 2,8
Ranska 2,4 1,5 -8,3 5,2 3,2 2,2 3,2
Italia 2,0 0,3 -8,8 6,9 3,6 2,1 3,6
Suomi 0,2 1,3 -2,9 3,0 2,4 1,7 2,0
EU 15,5 1,5 -6,4 4,3 3,8 2,9 3,5
Ruotsi 0,4 1,3 -2,8 4,0 2,8 2,5 3,0
Yhdysvallat 15,9 2,2 -3,5 6,3 3,0 2,3 3,8
Iso-Britannia 2,4 1,4 -9,9 4,5 5,0 3,0 3,6
Venäjä 3,1 1,3 -3,1 2,8 3,5 1,5 2,8
Aasia 39,3 4,1 -2,6 7,4 5,8 4,3 5,6
Kiina 17,4 6,1 2,3 8,0 5,8 5,5 6,1
Japani 4,1 0,3 -4,8 3,0 2,5 1,0 1,7
Intia 7,1 4,2 -8,0 11,0 7,0 6,0 7,2
1) Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S21.1/k01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Euroalueen talouslukuja


Euroalueen talouslukuja, %
2019 2020 2021E 2022E 2023E
Yksityinen kulutus 1,3 -7,0 4,3 3,5 2,5
Julkinen kulutus 1,9 2,0 2,0 1,0 1,0
Kiinteät bruttoinv. 5,8 -8,0 6,0 4,0 2,5
Vienti 2,5 -11,0 7,0 4,0 4,0
Tuonti 3,9 -10,0 6,5 5,0 5,0
BKT 1,3 -6,8 4,7 3,5 2,5
Teollisuustuotanto -1,4 -8,7 6,0 3,5 2,2
Inflaatio, HICP 1,2 0,2 1,7 1,5 1,6
Työttömyysaste 7,5 7,9 8,5 8,0 7,8
Julk. sek. tasapaino, per BKT -0,6 -8,5 -5,5 -4,0 -2,5
Julk. sek. velka, per BKT 85,9 100,1 101,0 101,5 101,8
Lähteet: OECD, Eurostat, NiGEM.
S21.1/k05tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Venäjän talous saa apua öljyn hinnan noususta

Ennustamme Venäjän bkt:n kasvavan 2,8 prosenttia tänä vuonna. Odotamme kasvun kiihtyvän ensi vuonna 3,5 prosenttiin. Venäjä pärjäsi koronavuonna taloudellisesti verraten hyvin, – bkt supistui 3,1 prosenttia –, varsinkin, kun huomioidaan, että epidemian lisäksi maan talous kärsi öljyn hinnan romahduksesta sekä pääomapaosta.

Venäjälläkin julkinen sektori pehmitti koronakriisin talousvaikutuksia. BOFITin mukaan tehdyt elvytystoimet nostivat julkisten menojen bkt-suhteen lähes 40 prosenttiin eli aiempien lamavuosien 2009 ja 1998 huippulukemiin. Julkisen sektorin budjettivaje kääntyi tuntuvasta ylijäämästä alijäämään, joka oli runsaat 4 prosenttia bkt:sta.

BOFITin mukaan Venäjän tavaraviennin arvo supistui viime vuonna 21 prosenttia: raakaöljyn viennin määrä supistui 13 prosenttia ja maakaasun noin 8 prosenttia. Öljyjalosteiden kokonaisvientimäärä väheni kuitenkin vain prosentin verran, kun sekä bensiinin että dieselpolttoaineen vientimäärät kasvoivat.

Öljyn ja kaasun osuus Venäjän tavaraviennistä on yhä noin puolet, joten Venäjällä sekä valtion että yksityisen sektorin saamat tulot vaihtelevat mainittujen raaka-aineiden hintojen muutosten tahdissa. Oma lukunsa on maan poliittinen tilanne: oppositiojohtajan myrkytysyrityksestä ja myöhemmin pidätyksestä seuranneet levottomuudet jatkunevat koko vuoden. Siitä huolimatta nykyhallinnolla ei vaikuta olevan riittävästi kannusteita rakenteiden uudistamiseen, joten maan talouden potentiaalinen kasvu on jatkossakin 1,5 prosentin luokkaa.

Japanissa kasvu vauhdittuu vuoden toisella puoliskolla

Japani on selvinnyt koronapandemiasta verraten hyvin terveyden kannalta, mutta sen talous ei luonnollisesti selvinnyt ilman takaiskua: Japanin bkt supistui 4,8 prosenttia viime vuonna. Kuluvalle vuodelle ennustamme Japaniin 3,0 prosentin kasvua. Ensi vuodelle ennustamme edelleen 2,5 prosentin talouskasvua. Rokottaminen on alkanut Japanissakin hitaasti, mikä lykkää palveluiden elpymistä ensi vuoteen.

Nousevat infektiomäärät ja niiden seurauksena asetettu (terveyden) hätätila vaikeuttaa talouden tilannetta alkuvuonna. Kesän olympialaisten toteutuminen on myös iso kysymysmerkki. Jos ne toteutetaan ilman yleisöä, positiivinen talousvaikutus turistien saapumisesta jää toteutumatta. Teollisuudessakin paras kasvuvaihe näyttää jääneen ainakin hetkeksi taakse, sillä uusien tilausten määrät vähenivät tammikuussa ostopäällikköindeksin tietojen perusteella.

Inflaation ennustetaan olevan Japanissa tänä vuonna lähellä nollaa ja vain lievästi positiivista vuonna 2022. Niinpä keskuspankin rahapolitiikka jatkuu kevyenä ilman ohjauskorkojen nostoja. 10 vuoden valtionlainoissa on havaittavissa pientä väreilyä, ja tätä kirjoitettaessa niiden korko on noussut 0,1 prosentin tasolle.

Raaka-aineiden hinnat nousseet nopeasti

Öljyn hintakehitykselle mennyt vuosi oli dramaattinen. Saudi-Arabian ja Venäjän aloittama hintasota yhdessä koronapandemian kanssa tiputti öljyn Brent-laadun hinnan alimmillaan alle 20 dollariin tynnyriltä. Yhdysvalloissa noteeratun öljyn WTI-laadun futuurihinnat kävivät välillä jopa negatiivisina.

Koranasokin ensi vaiheen jäädessä taakse öljyn hintojen toipuminen on ollut nopeaa. Sitä edes-auttoivat myös OPECin ja sen liittolaismaiden, joista merkittävimpänä Venäjä, sopimat tuotannon leikkaukset. Maat sopivat leikkaavansa tuotantoa jopa 9,7 miljoonalla tynnyrillä päivässä, mikä vastasi noin 10 prosenttia globaalista raakaöljyn tuotannosta.

Myöhemmin elokuussa OPEC-maat sopivat pienentävänsä leikkauskiintiötä 2 miljoonalla tynnyrillä päivässä. Kiintiötä supistettiin kertaalleen vielä vuodenvaihteessa lisäämällä sovittua tuotantoa 500 000 tynnyrillä päivässä. Toisaalta Saudi-Arabia ilmoitti leikkaavansa vapaaehtoisesti tuotantoaan 1 miljoonalla tynnyrillä päivässä helmi- ja maaliskuussa.

Öljyn Brent-laadun hinta nousi vuodenvaihteeseen mennessä jo noin 50 dollariin tynnyriltä. Ennustammekin öljyn Brent-laadun hinnan olevan keskimäärin 62,3 dollaria tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme öljyn Brent-laadun hinnaksi 65 dollaria tynnyriltä.

Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat nousivat nopeasti viime vuoden toisella puoliskollla. Ennustammekin niiden hintojen nousevan tänä vuonna jopa 33 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuodelle ennustamme muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen nousevan enää noin 1 prosentin vauhtia.

Tavarakauppa piristyy jo, mutta palvelukauppa takkuaa

Maailman tavarakauppa supistui jyrkästi koronakriisin alkuvaiheessa, mutta palautui voimakkaasti vuoden loppua kohden. Palvelukauppa, joka on riippuvainen mm. rajojen avautumisesta ja turismin kehityksestä, sen sijaan ei ole toistaiseksi palautunut kriisistä juuri lainkaan. Vielä viime vuoden kolmannella neljänneksellä maailman palvelukauppa oli 24 prosenttia alempana vuoden takaista tasoaan WTO:n arvion mukaan. Maailman tavarakauppaan puolestaan kirjattiin CPB:n aineiston perusteella viime vuodelle keskimäärin vain 5,3 prosentin laskua hyvän loppuvuoden ansiosta.

Ennustamme maailmankaupan (tavarat ja palvelut) kasvavan 6,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme 5,0 prosentin kasvua. Maailman palvelukauppa elpyy täysimääräisesti vasta riittävän globaalin rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeen. Kaupan näkymissä on kuitenkin myös riskejä. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on edelleen jännitteinen, ja tästä saattaa seurata uusia, maidenvälisiä tulleja tai sellaisia regulaation muutoksia, jotka vaikuttavat myös EU-maissa sijaitsevien yritysten kaupankäynnin kustannuksiin. Samalla EU-maat ja Britannia käyvät yhä brexitiin liittyviä neuvotteluja palvelukaupan ehdoista. Sopu niistä on toisaalta myös positiivinen riski Euroopan kaupan näkymille.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö