Kansainvälinen talous 2020/2

Maailmantalous sukeltaa tänä vuonna 4,4 prosenttia koronaviruspandemian takia. Edellisen kerran maailmantalous kehittyi yhä huonosti toisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1945. Elpyminen on kuitenkin monessa maassa tällä hetkellä jo hyvässä vauhdissa, joten ensi vuodelle ennustamme maailmantalouden kasvuksi jo 5,4 prosenttia. Toipuminen koronapandemiasta jatkuu vuonna 2022, jolloin ennustamme maailmantalouden kasvun yltävän 3,8 prosenttiin. Pandemia iskee tänä vuonna lujiten Etelä-Euroopan ja Latinalaisen Amerikan talouksiin. Silti bkt laskee selvästi suurimmassa osassa maailman maita. Osa Aasian maista selviää pienemmillä talouden vaurioilla, ja Kiinan talouden odotetaan jopa hieman kasvavan tänä vuonna. Keskeisenä riskinä ennusteen toteutumiselle on pandemian hallitsematon uudelleenkiihtyminen Euroopassa. Myös sopimuksettoman brexitin riski on suuri. Yhdysvaltojen marraskuisten presidentinvaalien lopputulos vaikuttaa puolestaan siihen, miten sujuvasti kaupan ehdoista voidaan jatkossa sopia EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Pandemia aiheuttaa historiallisen pudotuksen kasvuun

Ennustamme maailmantalouden pienenevän tänä vuonna 4,4 prosenttia. Kutistuminen on suurinta sitten toisen maailmansodan – esimerkiksi finanssikriisin pahimpana vuonna 2009 maailmantalous supistui Maailmanpankin arvion mukaan vain 1,7 prosenttia. Ensi vuonna ennustamme maailmantalouden kasvavan 5,4 prosenttia, kun pandemia alkaa hellittää. Maailmantalouden elpyminen jatkuu myös vuonna 2022, jolloin ennustamme kasvuksi 3,8 prosenttia.

Koronavirusepidemian laajeneminen hankalaksi pandemiaksi aikaansai rahoitusmarkkinoilla ensin täysimittaisen paniikin, joka syöksi osakekurssit laskuun ja kiristi sekä yritysten että valtioiden lainamarkkinoita. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed – ja pian kaikki muutkin maailman keskeiset keskuspankit – toimi kuitenkin nopeasti ja leikkasi ohjauskorkoa ensin puolella prosenttiyksiköllä vaihteluväliltä 1,50–1,75 välille 1,00–1,25 ja pian käytännössä nollaan eli välille 0,00–0,25. Samalla se käynnisti massiivisen, jopa rajoittamattoman arvopapereiden osto-ohjelman likviditeetin takaamiseksi rahoitusmarkkinoilla.

EKP:n ohjauskorko oli jo ennen kriisiä nollassa, mutta sekin reagoi tilanteeseen käynnistämällä laajan arvopapereiden osto-ohjelman (”PEPP”) luottolaman torjumiseksi. Alun perin maaliskuussa ohjelman kooksi ilmoitettiin 750 miljardia euroa, mutta kesäkuussa ohjelmaa korotettiin jo 1 350 miljardiin euroon. Keskuspankkien osto-ohjelmat onnistuivatkin kääntämään pörssien syöksyn ja pysäyttivät korkojen nousun valtion-lainamarkkinoilla.

Tällä hetkellä Saksan 10 vuoden valtionlainakorko on asettunut -0,4:n ja -0,5:n välille. Samalla Italian ja Kreikan korot ovat 1 prosentin tuntumassa, kun ne olivat vielä keväällä noin 2 prosentin tasolla koronakriisin ollessa pahimmillaan. Ranskan samoin kuin muutamien muiden euromaiden 10 vuoden valtionlainakorot ovat lievästi negatiiviset.

Hankalaksi äitynyt koronapandemia on osittain haudannut alleen Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakahinat. Tällä hetkellä maat ovatkin virallisesti kauppasodassaan jonkinlaisessa välirauhassa, vaikka uusia ongelmia maiden välille on tullut muun muassa Hongkongin poliittisesta tilanteesta sekä keskinäisestä syyttelystä covid-19-viruksen alkuperästä. Yhdysvaltojen marraskuisten presidentinvaalien tulos saattaa ainakin hetkellisesti helpottaa maiden välistä tilannetta, vaikka Yhdysvaltojen hallinnon huolet Kiinan harjoittamasta epäreilusta teollisuus- ja kilpailupolitiikasta tuskin haihtuvat nopeasti.

Koronapandemia ja sen aiheuttamat talouden sulkutoimet leikkasivat dramaattisesti niin Yhdysvaltojen kuin Euroopankin kasvua huhti-kesäkuussa. Yhdysvaltojen talous supistui 9,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, euroalueen jopa 12,1 prosenttia. Etelä-Euroopan talouksista Espanjan talous syöksyi jopa 18,5, Italian 12,8 ja Portugalin talous 13,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ranskankin talous supistui 13,8 ja Saksan 9,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Voimakas finanssipoliittinen elvytys käytännössä kaikissa EU-maissa kuitenkin lieventää pandemian vaikutuksia tänä vuonna.

Pandemian valtavat talousvaikutukset toimivatkin katalysaattorina EU-maiden heinäkuussa sopimalle, yhteensä 750 miljardin euron suuruiselle elvytysrahastolle. Rahastosta 390 miljardia on suoraa tukea jäsenmaille, 360 miljardia taas lainapohjaista tukea. Rahaa jäsenmaille jaetaan pandemiaa edeltävän taloudellisen suoriutumisen perusteella (käänteisesti) ja paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla. Elpymisrahasto tukee Euroopan kasvua lyhyellä aikavälillä mutta vie EU:n lähemmäksi fiskaaliunionia, jossa menoista ja veroista päätetään EU-tasolla kansallisvaltioiden sijaan.

Euroopan talouksien kannalta epävarmuutta aiheuttaa edelleen myös Britannian eroprosessi EU:sta. EU-maat ja Britannia neuvottelevat parhaillaan pysyvistä kauppasuhteista, jotka astuisivat voimaan Britannian siirtymäajan jälkeen, eli vuonna 2021. Jos sopimusta ei saada aikaan kuluvan vuoden aikana, ollaan kauppasuhteissa vaarassa luisua jälleen kerran sopimuksettomaan tilaan. Valitettavasti tämä skenaario näyttää tässä vaiheessa jo varsin todennäköiseltä, sillä aikaa sopimuksen tekemiseen on jäljellä niukasti.

Koronvirusepidemia sai alkunsa Kiinasta. Kiina sai epidemian kuriin jo kevätkesällä käyttäen järeitä kansalaisiaan kontrolloivilla toimenpiteitä, mutta sen talous ottaa viruksen takia silti huomattavan iskun muun maailman tavoin. Arvioimme, että Kiinan talous kasvaa tänä vuonna vain 1 prosentin. Vaikka positiivinen kasvu on globaalisti erinomainen suoritus, on se kaukana maan viime vuosien noin 6–7 prosentin kasvuluvuista.

Öljyn hinta putosi maaliskuun alussa jopa 30 prosenttia, kun Saudi-Arabia aloitti (Venäjän myötävaikutuksella) öljyn hintasodan kesken koronapandemian puhkeamisen. Pandemia leikkasi öljyn kysyntää globaalisti myöhemmin keväällä taloussulkujen takia vielä rajummin, minkä seurauksena öljyn Brent-laadun hinta putosi alle 20 dollariin tynnyriltä. Samanaikaisesti Yhdysvalloissa käytetyn öljyn WTI-laadun futuurihinnat kääntyivät jopa negatiivisiksi. Kysyntänäkymien kohentuminen sekä OPEC-maiden yhdessä Venäjän kanssa sopimat tuotannonleikkaukset kuitenkin käänsivät hinnat hienoiseen nousuun kesän aikana. Kuluvan vuoden öljyn Brent-laadun keskihinnaksi ennustamme 44 dollaria tynnyriltä, ensi vuodelle jo 50 dollaria tynnyriltä.

Yhdysvallat on vaikeuksissa pandemian kanssa

Covid-19-pandemia saapui Yhdysvaltoihin hieman myöhemmin kuin Eurooppaan, mutta vaikutukset terveyteen ja kuolleisuuteen ovat olleet keskimäärin pahempia. Vaikka Yhdysvaltojen taloutta ei ole laitettu aivan yhtä kiinni kuin joissakin EU-maissa keväällä tehtiin, vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen, erityisesti monilla palvelualoilla, on ollut lyhyellä aikavälillä murskaava.

Ennusteemme mukaan Yhdysvaltojen bruttokansantuote alenee tänä vuonna keskimäärin 6,3 prosenttia viime vuodesta. Kansantalouden tilinpidon mukaan bkt aleni ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 9,1 edellisestä neljänneksestä. Ennusteen toteutuminen edellyttää vuoden jälkipuoliskolla parin prosentin kasvua edellisneljänneksestä.

Talouden kannalta tärkeä yksityinen kulutus aleni vielä hieman enemmän kuin bkt. Työllisyys aleni toisella neljänneksellä 12,4 prosenttia. Koska työllisyys heikkeni erityisesti matalapalkka-aloilla, keskimääräinen reaalinen tuntikompensaatio nousi 5,7 prosenttia. Palkkasumma on toki alentunut selvästi.

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2020E 2021E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2020E 2021E 2022E
Euron hinta
USD 1,10 1,13 1,18 1,18 1,18 1,18 1,18 1,18 1,14 1,18 1,18
JPY 119,0 121,2 122,5 122,5 122,5 122,5 122,5 122,5 120,9 122,5 122,5
GPB 0,89 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,89 0,90 0,90
SEK 10,86 10,49 10,36 10,36 10,36 10,36 10,36 10,36 10,51 10,36 10,36
Ohjauskorot
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
FED 1,75 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,63 0,25 0,25
Markkinakorot
Libor 3kk 1,10 0,31 0,25 0,25 0,30 0,33 0,43 0,43 0,57 0,37 0,43
Euribor 3kk -0,42 -0,38 -0,45 -0,45 -0,40 -0,35 -0,30 -0,30 -0,40 -0,34 -0,30
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 34,1 40,7 47,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 44,0 50,0 50,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % -0,9 -7,4 1,8 3,0 3,7 10,1 0,9 1,4 -0,9 3,9 1,9
Lähteet: Macrobond
S20.2/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työmarkkinoiden kautta kriisi osuu poikkeuksellisen pahasti henkilöihin ja perheisiin, joilla on muutenkin heikko taloudellinen tilanne ja resurssit.

Yhdysvaltojen rahapolitiikka on ollut tänä vuonna massiivisen elvyttävää, mikä on näkynyt alkuromahduksen jälkeen nyt jo keskimäärin täysin toipuneissa pörssikursseissa. Myös finanssipolitiikka on hyvin elvyttävää ja liittovaltion velkaantuminen nousee huomattavasti, parissa vuodessa yli 20 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen.

Ostopäällikköindeksien mukaan talouden syvin kuoppa oli kesäkuussa. Heinäkuussa talous oli vakaa ja elokuussa se toipui jo selvästi edelliskuukaudesta.

Ennusteemme mukaan Yhdysvaltojen bkt kasvaa ensi vuonna keskimäärin 4,8 prosenttia. Eurooppaa joustavammat työ-, rahoitus- ja hyödykemarkkinat nopeuttavat talouden käännettä. Jos rokotteen kehittäminen viivästyy, myös talouskehitys voi kuitenkin jäädä tätä heikommaksi.

Yhdysvalloissa on marraskuun alussa presidentinvaalit mutta myös kongressin vaalit. Edustajainhuoneessa valitaan kaikki edustajat uudelleen ja senaatissa 35 senaattoria sadasta. Senaatin uudelleenvalintaan menevistä paikoista on 12 demokraateilla ja 23 republikaaneilla. Edustajainhuone on nyt demokraattienemmistöinen ja senaatti republikaanienemmistöinen. Vuoden 2020 vaalit ovat historialliselta merkitykseltään tärkeimmät pitkään aikaan.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed reagoi luottomarkkinoiden kiristymiseen ja työttömyyden samanaikaiseen kasvuun maaliskuussa nopeasti. Se laski ohjauskorkonsa tavoitetasoa kahteen otteeseen, ensin puolella prosenttiyksiköllä vaihteluvälille 1,00–1,25 ja pian sen jälkeen yhdellä prosenttiyksiköllä, eli käytännössä nollaan vaihteluvälille 0,00–0,25. Tavoitekorko aiotaan pitää nollassa siihen asti, kunnes talous on lähellä täystyöllisyyttä ja inflaatio noin 2 prosentissa. Samanaikaisesti koronlaskujen kanssa Fed käynnisti massiivisen, jopa rajoittamattoman arvopapereiden osto-ohjelman likviditeetin lisäämiseksi rahoitusmarkkinoilla.

Fed sai myös elokuussa valmiiksi rahapolitiikkansa arviointiprosessin. Tämän seurauksena se siirtyy tavoittelemaan ”keskimäärin” 2 prosentin inflaatiota ja täystyöllisyyttä, jonka toteutuminen arvioidaan aiempaa laajemmin kriteerein. Niinpä inflaation jäädessä ensin tavoitetasostaan annetaan inflaation nousta yli 2 prosentin tasolle ”joksikin aikaa”, jotta voitaisiin sanoa inflaation olevan keskimäärin 2 prosenttia. Voidaankin tulkita, että rahapolitiikan yleislinja jatkuu Yhdysvalloissa vähintään yhtä kevyenä kuin se on ollut viime vuosina.

Pandemia kurittaa Britannian palveluvaltaista taloutta

Britannian talous putosi huhti-kesäkuussa historiallisen paljon – yli 20 prosenttia edellisestä neljännneksestä. Koronapandemia kurittaakin Britannian palveluvaltaista taloutta selvästi pahemmin kuin useaa muuta Euroopan maata. Osasyynä taloussukellukseen olivat myös maan hallituksen myöhästyneet mutta rajut sulkutoimet.

Etla ennustaa Britannian talouden supistuvan 9 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna maan talous pääsee ennusteemme mukaan jo noin 6 prosentin kasvuun. Hankalat kauppasopimusneuvottelut ja EU-eroa seuranneen siirtymävaiheen päättyminen vuodenvaihteessa eivät ainakaan edesauta maan talouden elpymistä.

Britannia erosi EU:sta kuluvan vuoden tammikuun 31. päivä oltuaan talousalueen jäsen 47 vuotta. Kuluvalle vuodelle onnistuttiin sopimaan EU-eroa seuraavista välittömistä ehdoista. Sen myötä sopimuksettoman brexitin uhka kuitenkin vain siirtyi ensi vuoden alkuun.

Sopimuksettoman brexitin kaikkia haitallisia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta ainakin se tuottaisi monenlaisia logistisia ongelmia yrityksille ja vaikuttaisi mm. lääkkeiden saatavuuteen niin Britanniassa kuin muualla Euroopassa. Sopimukseton brexit haittaisi kuitenkin suhteellisesti selvästi enemmän Britannian kuin muun Euroopan talouksia.

Britannian taloutta on tukenut tänä vuonna voimakas finanssipoliittinen elvytys: Anderson ym. (2020) arvioi päätösperäisen finanssipolitiikan elvytyksen olevan jopa 8 prosenttia bkt:sta tänä vuonna. Lisäksi Englannin keskuspankin ohjauskorkojen alennukset (nyt tasolla 0,1 %) sekä mittavat arvopapereiden osto-ohjelmat ovat lisänneet likviditeettiä, mikä on helpottanut yritysten ja kotitalouksien vaikeaa taloustilannetta.

Japanin talous supistuu tänä vuonna

Etla ennustaa Japanin talouden supistuvan 6,0 prosenttia tänä vuonna mutta kasvavan 5,0 prosenttia ensi vuonna. Japani on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta ilman laajoja talouden sulkutoimia – tosin ei ilman toimialoittaisia rajoituksia ja mm. koulujen sulkemista. Japani on silti hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta ja sen myötä maan vientiteollisuus kärsii pandemiasta huomattavasti.

Teollisuuden tuotantoketjuihin kohdistuvien häiriöiden sekä kysynnän heikkouden lisäksi myös palveluvienti romahtaa tänä vuonna turistien jäädessä lähes kokonaan pois. Turismikauden pettymystä lisää Tokion kesäolympialaisten peruuntuminen vuonna 2020.

Japanin talous supistui toisella neljänneksellä 7,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Talousnäkymien surkeutta korostaa se, että kyseessä oli kolmas peräkkäinen vuosineljännekselle mitattu supistuminen ja samalla suurin neljännespudotus maan virallisessa tilastossa, joka yltää vuoteen 1955. Esimerkiksi finanssikriisin heikoimmalla neljänneksellä tammi-maaliskuussa 2009 Japanin talous supistui 4,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Samalla kevään talouspudotus pyyhki pois pitkälti koko pääministeri Shinzo Aben 8 vuoden ajanjaksolla saavutetun talouskasvun. Tästä riippumatta pääministeri Abe ilmoitti elokuun lopussa jäävänsä pois pääministerin tehtävästä, mikä samalla asettaa kysymyksiä ”Abenomicsin” eli voimakkaan finanssi- ja rahapoliittisen elvytyksen sekä rakenneuudistusten nimiin vannovan talouspolitiikan jatkosta.

Japanin keskuspankki oli jäänyt jo ennen koronakriisiä entistä kauemmaksi kahden prosentin inflaatiotavoitteestaan, sillä kuluttajahinnat nousivat maassa viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Pohjainflaatio oli viime vuonna 0,4 prosenttia. Japanin keskuspankki on vastannut koronakriisiin mittavalla, yli biljoonan dollarin suuruisella lainojen ohjelmalla sekä ilmoittamalla, ettei se aio nostaa ohjauskorkoa vuosiin.

Venäjän taloudessa monenlaisia haasteita

Ennustamme Venäjän talouden supistuvan 6,0 prosenttia tänä vuonna mutta kasvavan 5,0 prosenttia ensi vuonna. Venäjän talous kärsii tänä vuonna pandemian suorien vaikutusten lisäksi öljyn hinnan voimakkaasta laskusta.

Moskovassa ja monissa muissa suurissa kaupungeissa asetettiin tiukkoja rajoituksia koronaviruksen leviämisen takia maaliskuun lopulta ainakin toukokuun lopulle. Sittemmin rajoituksia on kevennetty, mutta tartuntojen pelko rajoittaa osaltaan palveluiden kulutusta yhä.

Venäjän talouskehitystä rasittavat tänä vuonna öljyntuotannon kannattavuusongelmien lisäksi kaivannaistoimialan ja jalostusteollisuuden tuotannon pudotukset vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Samoin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat supistuneet vuodesta 2014 lähtien, joten yksityisestä kulutuksesta on niukasti vetoa kasvulle senkin jälkeen, kun epidemia saadaan hallintaan.

Rahapolitiikan keventäminen tukee kasvua tänä vuonna. Venäjän keskuspankki alensi avainkorkoa heinäkuussa 4,25 prosenttiin ja on luvannut tukea pk-yritysten luototusta koronakriisissä. Kuluttajahintojen nousu on pysynyt tänä vuonna selvästi alle keskuspankin 4 prosentin inflaatiotavoitteen, joten rahapolitiikka jatkunee verraten keveänä ensi vuoteen asti.

Kaiken kaikkiaan Venäjän talouden näkymät ovat keskipitkällä aikavälillä heikot. Rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty, talous nojaa raaka-aineiden viennistä saataviin tuloihin ja EU:n sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet vähentävät ulkomaankauppaa ja maahan kohdistuvia investointeja. EU:n pakotteet sekä Venäjän vastapakotteet vaikuttavat ulkomaankauppaan ja investointeihin melko suoraan, Yhdysvaltojen taas epäsuorasti ja yrityksien kannalta usein haastavasti pankkisektorin maksuvälityksen kautta.

Ruotsin muista poikkeava linja auttaa sen taloutta vähän

Ruotsin talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 4,0 prosenttia. Ensi vuodelle ennustamme Ruotsiin 3,5 prosentin talouskasvua kansainvälisen talouden kohentumisen vauhdittaessa kasvua.

Ruotsi lähti hieman muista poikkeavalle linjalle alkukeväästä, kun pandemiaa hillittiin lähinnä viranomaissuosituksin ja asettamalla verraten kevyitä rajoituksia mm. ihmisten kokoontumisiin. Tartuntojen pelko sai siitä huolimatta Ruotsissakin aikaan lähes yhtä suuren pudotuksen yksityiseen kulutukseen kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsin bkt romahti huhti-kesäkuussa 8,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä eli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, sillä komponenttien saatavuusongelmat pakottivat Ruotsille tärkeän autoteollisuuden sulkemaan tehtaitaan.

Myös työttömyysaste on noussut Ruotsissa selvästi, kun palvelu- ja teollisuusalat ovat joutuneet vähentämään työvoimaansa. Ruotsin kausitasoitettu työttömyysaste oli heinäkuussa jo 9,4 prosenttia, kun se vielä heinäkuussa 2019 oli 6,8 prosenttia. Työttömyysasteen voi kuitenkin odottaa laskevan loppuvuonna, sillä palvelualat ovat elpyneet Ruotsissakin selvästi kesän edetessä. Konjunkturinstitutet ennusti elokuussa Ruotsin kuluvan vuoden työttömyysasteeksi 8,5 prosenttia.

Finanssipolitiikan tuki on ollut Ruotsissakin voimakasta koronakriisin aikana: Konjunkturinstitutet laskee suoran päätösperäisen tuen olevan noin 3 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Ruotsin vahvalla julkistaloudella ei ole vaikeuksia sulattaa tällaisia menolisäyksiä ja julkisen sektorin EDP-velka on vasta nousemassa yli 40 prosentin bkt:sta tänä vuonna.

Ruotsin kruunun arvo oli viime vuonna heikoimmillaan euroon nähden lokakuussa, jolloin eurolla sai jo enimmillään 10,9 kruunua. Ruotsin kruunu heikkeni selvästi myös koronakriisin alkuvaiheessa maalis-huhtikuussa, mutta on sen jälkeen asteittain vahvistunut euroon nähden ja on tällä hetkellä noin 10,3:n tasolla. Niinpä Ruotsin vientiteollisuus ei saa tänä vuonna lisätukea kruunun heikkenemisestä, toisin kuin monena aiempana vuonna.

Ruotsin keskuspankki lisäsi muiden länsimaisten keskuspankkien tavoin valtion- ja yrityslainojen ostoja keväällä likviditeetin takaamiseksi markkinoilla. Osto-ohjelman suuruudeksi ilmoitettiin noin 30 miljardia euroa kuluvan vuoden aikana. Riksbanken lisäsi myös edullisten lainojen tarjontaa yrityksille.

Euroalueen taloudet supistuvat rajusti tänä vuonna

Ennustamme euroalueen talouksien supistuvan tänä vuonna keskimäärin 7,6 prosenttia. Ensi vuodelle, koronapandemian hellittäessä ennustamme alueen talouskasvuksi 5,5 prosenttia. Euroalueen taloudet supistuvatkin ennusteemme mukaan keskimäärin rajummin kuin finanssikriisissä vuonna 2009, jolloin talousalueen bkt supistui 4,5 prosenttia.

Euroalueen taloudet supistuivat huhti-kesäkuussa keskimäärin 12,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valuutta-alueen maat kärsivät koronapandemiasta tänä vuonna kuitenkin epätasaisesti. Pahiten kärsivät Etelä-Euroopan taloudet, jotka joutuivat turvautumaan keväällä rajuihin talouden sulkutoimiin epidemian hillitsemiseksi ja joiden elinkeinoelämä on toisaalta hyvin riippuvainen ulkomaisista turisteista. Niinpä Etelä-Euroopan talouksista Espanjan bkt supistui huhti-kesäkuussa 18,5, Portugalin 13,9 ja Italian 12,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Jokseenkin yhtä huonosti taloudellisesti keväästä suoriutui Ranska ja Saksassakin kirjattiin huomattavan negatiivisia kasvulukuja. Ranskan bkt supistui toisella neljänneksellä 13,8 ja Saksan 9,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ranskan taloutta jouduttiin sulkemaan laajasti epidemian pysäyttämiseksi, Saksassa epidemian hallinta onnistui paremmin mutta teollisuus kärsi toisaalta komponenttien toimitusvaikeuksista. Lähes yhtä suuria supistumisia kirjattiin toisella neljänneksellä Hollannissa (-8,5 %) ja Itävallassa (-10,7 %). Suurista pudotuksista huolimatta euroalueen taloudet ovat alkaneet elpyä varsin nopeasti kevään bkt-sokista.

EU-maiden päättäjien heinäkuussa sopima 750 miljardin euron elvytysrahasto mahdollistaa laajan finanssipolitiikan tuen kriisistä elpymiseksi myös niissä EU-maissa, jotka olivat velkaantuneet voimakkaasti jo ennen kriisiä. Siten yhteistä rahaa jaetaan myös niille maille, jotka ovat suoriutuneet heikosti jo ennen pandemiaa eikä vain pandemian aikana. Elvytysrahastosta 390 miljardia on suoraa tukea ja 360 miljardia lainamuotoista tukea. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällaista tukea rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla, joten periaatteellisesti EU-maat tekivät merkittävän ratkaisun kohti EU-tason liittovaltiorakenteita. Paketti rahoitetaan kasvattamalla EU-jäsenmaksuja ja asettamalla uusia EU-tason veroja. Rahaston perustaminen oli lopulta enemmän poliittinen kuin taloudellinen päätös.

Euroalueen inflaatio oli vielä viime vuonna 1,2 prosenttia. Myös paremmin aitoja hintapaineita kuvaava prosessoimattoman ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli viime vuonna vain 1,2 prosenttia. EKP jäikin taas viime vuonna matkan päähän hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitteestaan. Tähän ei auttanut sekään, että se laski talletuskoron viime syksynä -0,5:een samalla, kun päätti aloittaa arvopapereiden netto-ostot uudelleen.

EKP reagoi luottomarkkinoiden kiristymiseen maaliskuussa lisäämällä valtionvelkakirjojen ja muiden arvopapereiden ostoja merkittävästi. PEPP-nimellä kulkeva arvopapereiden osto-ohjelma lanseerattiin ensin 750 miljardin euron suuruisena, mutta sen kokoa nostettiin kesäkuussa jo 1 350 miljardiin euroon. Osto-ohjelmalla on onnistuttu laskemaan valtionlainojen korkoja ja tasoittamaan niihin syntyneitä eroja Pohjois- ja Etelä-Euroopan maiden välillä. Sivuvaikutuksena sijoittajien rahaa on siirtynyt kallistuneista valtionvelkakirjoista riskillisempiin kohteisiin kuten osakkeisiin.

Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan kevennykset onnistuvat torjumaan deflaatioriskin euroalueella ennustejaksolla. Ennusteemme mukaan euroalueen inflaatio on tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Sittenkin, ikään kuin muistutuksena deflaatioriskin olemassaolosta, energian ja prosessoimattomien ruokien hinnoista puhdistettu pohjainflaatio laski yllättäen elokuussa 0,6 prosenttiin Eurostatin ns. flash-estimaatin perusteella.

EKP:n ohjauskorko ei arviomme mukaan nouse koko ennustejaksolla 2020–2022. Arvopapereiden osto-ohjelmaa jatketaan ainakin vielä ensi vuoden ajan. EKP:n tase pysyy huomattavan laajana ainakin vuoteen 2024 asti ja todennäköisesti koko kuluvan vuosikymmenen.

Euroalueen finanssipolitiikan arvioidaan olevan tänä vuonna selvästi ekspansiivista. Anderson ym. (2020) arvioi, että Saksan päätösperäinen suora elvytys olisi tänä vuonna 8,3 prosenttia, Ranskan 4,4 prosenttia ja Italiankin 3,4 prosenttia bkt:sta. Ekspansio tukee kasvua vuosina 2020 ja 2021. Työttömyysasteen ennustamme nousevan euroalueella sittenkin tänä vuonna 8,0 prosenttiin ja pysyttelevän lähes samalla tasolla myös ensi vuonna.

Taulukko: Bruttokansantuotteen muutokset alueittain


Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Bruttokansantuote
Paino1) Keskimäärin
2017 2018 2019E 2020E 2021E 2022E 2020–24E
Maailma 100,0 3,6 2,9 -4,4 5,4 3,8 2,2
Yhdysvallat 15,5 3,0 2,2 -6,3 4,8 3,0 1,3
EU 16,7 2,0 1,5 -7,0 5,5 2,5 1,2
Euroalue 11,3 1,9 1,3 -7,6 5,5 2,2 0,8
Saksa 3,3 1,3 0,6 -6,0 4,9 2,2 0,8
Ranska 2,3 1,8 1,5 -8,5 5,3 2,1 0,7
Italia 1,9 0,8 0,3 -10,1 6,9 2,7 0,5
Suomi 0,2 1,5 1,1 -4,5 3,2 1,9 0,8
Ruotsi 0,4 2,0 1,2 -4,0 3,5 2,0 1,0
Iso-Britannia 2,3 1,3 1,5 -9,0 6,0 2,8 0,8
Venäjä 3,2 2,5 1,3 -6,0 5,0 1,5 0,9
Aasia 39,3 4,7 4,2 -3,3 6,2 5,4 3,4
Japani 4,4 0,3 0,7 -6,0 5,0 0,8 0,5
Kiina 17,7 6,6 6,1 1,0 8,0 6,0 5,2
Intia 7,2 6,1 4,2 -4,0 7,0 6,0 4,2
Teoll.maat 41,8 2,2 1,7 -6,1 4,7 2,4 1,2
1) Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S20.2/k01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Euroalueen talouslukuja


Euroalueen talouslukuja, %
2018 2019 2020E 2021E 2022E
Yksityinen kulutus 1,4 1,3 -5,0 4,0 2,5
Julkinen kulutus 1,2 1,8 4,0 4,0 2,0
Kiinteät bruttoinv. 3,7 3,3 -8,0 2,0 3,0
Vienti 3,6 2,5 -11,0 7,0 4,0
Tuonti 3,6 4,0 -10,0 6,5 5,0
BKT 1,9 1,3 -7,6 5,5 2,2
Teollisuustuotanto 0,9 -1,4 -9,0 7,0 3,0
Inflaatio, HICP 1,8 1,2 0,5 1,5 1,6
Työttömyysaste 8,2 7,5 8,0 8,2 8,0
Julk. sek. tasapaino, per BKT -0,5 -0,9 -9,0 -5,0 -4,0
Julk. sek. velka, per BKT 87,9 86,4 102,0 102,5 101,0
Lähteet: OECD, NiGEM.
S20.2/k05tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Koronavirus heikentää öljyn kysyntää tänä vuonna

Ennusteemme mukaan öljyn Brent-laadun hinta on tänä vuonna keskimäärin 44 dollaria tynnyriltä. Tähän päästäisiin kehityksellä, jossa öljyn hinta nousee viimeisellä neljänneksellä noin 47 dollariin tynnyriltä. Niinpä öljyn hinta olisi tänä vuonna keskimäärin noin 31 prosenttia matalammalla tasolla kuin viime vuonna. Ensi vuodelle öljyn Brent-laadun keskimääräiseksi hinnaksi ennustamme 50 dollaria tynnyriltä.

Öljyn hinta on vaihdellut tänä vuonna tavattoman paljon. Saudi-Arabia ilmoitti maaliskuun alussa alkavansa myydä öljyä maailmanmarkkinoille alennetuin hinnoin. Aiemmin Venäjä oli jo osoittanut haluttomuutensa jatkaa öljyn tuotannon leikkauksia, joten hintasota syttyi näiden kahden maan toimien tuloksena. Seurauksena öljyn hinta romahti aluksi yli 30 prosenttia. Kevään kuluessa koronapandemia ja sen aiheuttamat sulkutoimet kiihdyttivät öljyn hinnan alamäkeä entisestään. Niinpä Brent-laadun hinta laski alimmillaan alle 20 dollarin tynnyriltä. Hämmästyttävintä oli kuitenkin se, että Yhdysvaltojen käyttämän öljyn WTI-laadun futuurihinnat kääntyivät hetkeksi jopa negatiivisiksi.

Talouden elpyminen koronasokista sekä OPECin ja sen liittolaismaiden huhtikuussa ensin sopimat ja kesäkuussa jatkamat, yhteensä 9,7 miljoonaa tynnyriä öljyn päivätuotantoa leikkaavat tuotannonrajoitukset (noin 10 % öljyn globaalista kysynnästä ennen kriisiä) aikaansaivat öljyn hintaan käänteen kesän aikana. Syksyä kohden öljyn hinta on hitaasti elpynyt edelleen: Brent-laadun hinta on tätä kirjoittaessa noin 46 dollaria tynnyriltä.

Matala öljyn hinta on hyödyttänyt kuluttajia mutta heikentänyt öljy-yhtiöiden kannattavuutta. Yhdysvalloissa öljy- ja kaasualun konkursseja tehtiinkin huhti-heinäkuussa samaa tahtia kuin vuonna 2016, jolloin ala oli edellisen kerran kannattavuusongelmissa öljyn hinnan tultua alas tuntuvasti. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ei usko öljyn kysynnän toipuvan nopeasti, joten useita konkursseja nähtäneen alalla myös loppuvuonna.

Kiinan kysyntä nostaa muiden raaka-aineiden hintoja

Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat laskivat ensin pandemian iskiessä laajasti mutta elpyivät nopeasti sitä mukaa, kun Kiinan teollisuus alkoi nousta kriisistä. Kiinan kysynnän osuus koko maailman kysynnästä on erittäin merkittävä alumiinin, kuparin, nikkelin ja sinkin tapauksissa. Alumiinin ja kuparin globaalista kysynnästä Kiinan osuus oli peräti yli 50 prosenttia vuonna 2018.

Raaka-aineiden, pois lukien energia, hintojen odotetaan laskevan tänä vuonna keskimäärin noin 1 prosentin mutta nousevan ensi vuonna jo lähemmäs 4 prosenttia, kun globaali kysyntä alkaa palautua pandemiasta.

Maailmankauppa romahti keväällä mutta toipuu nopeasti

Etla ennustaa maailmankaupan laskevan tänä vuonna 9 prosenttia, sillä koronaviruspandemia painaa maailmankauppaa rajusti etenkin kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Maailmankauppa alkaa kuitenkin ennusteemme mukaan toipua kuluvan vuoden toisella puolikkaalla, ja ensi vuonna ennustamme maailmankaupan kasvavan jo keskimäärin 8,0 prosenttia.

Viime vuosi oli maailmankaupan osalta heikko, sillä kauppa supistui keskimäärin 0,4 prosenttia Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan painamana. Vielä vuonna 2017 maailman tavarakauppa kasvoi noin 4,6 prosenttia ja vuonna 2018 3,4 prosenttia. Kehityksen suunta on ollut maailmankaupassa viime vuosikymmeninä hidastuva, sillä 1990-luvulla maailmankauppa kasvoi noin 7 prosentin vuosivauhtia ja vuosina 2000–2008 keskimäärin noin 5 prosentin vauhtia.

Maailmankauppa suorastaan romahti koronaviruspandemian iskiessä OECD-talouksiin huhti-toukokuussa. Huhtikuussa maailman tavarakauppa supistui reilut 16 prosenttia vuoden takaisesta, ja toukokuussa laskua kirjattiin jo lähemmäs 18 prosenttia vuoden takaisesta. Elpyminen kriisin pahimmasta vaiheesta vaikuttaa kuitenkin käynnistyneen nopeasti, sillä maailman tavarakauppa nousi kesäkuussa 7,6 prosenttia toukokuun tasoltaan. Vuoden takaisesta laskua kirjattiin silti kesäkuussakin yli 10 prosenttia.

Yhdysvallat ja Kiina pääsivät kauppasodassaan välirauhaan kuluvan vuoden alussa. Sen yhteydessä ne peruivat pari viimeistä tullikorotuskierrosta, ja Kiina lupasi lisätä tuontiaan muun muassa ostamalla merkittävän määrän maataloustuotteita Yhdysvalloista. Vaikka sopu oli hyvä uutinen maailmantaloudelle ja -kaupalle, se ei muuta sitä seikkaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset tullit ovat nousseet merkittävästi vuodesta 2018 lähtien ja korotukset näyttävät jäävän hyväksi aikaa voimaan. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut vuoden 2018 alun 3,1 prosentista 19,3 prosenttiin tämän vuoden maaliskuuhun mennessä. Kiinan Yhdysvaltojen tuontiin soveltamat tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista 20,3 prosenttiin. Vaikuttaa lisäksi siltä, että Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen vastakkainasettelu on kiihtymässä uudelleen.

Kaiken kaikkiaan kaupan esteet, niin perinteiset tullit kuin ei-tariffiperusteiset esteet kuten standardivaatimukset ja tuotteen alkuperää koskevat säännökset, ovat lisääntymässä maiden välillä. Tähän suuntaan vaikuttaa myös Britannian ero EU:sta – siitäkin huolimatta, että eron ehdoista saataisiin aikaan sopimus kuluvan vuoden aikana. Tämä eittämättä hidastaa ainakin jossain määrin maailmankaupan kasvua. Vaikutus on suurempi nykytaloudessa, jossa yritykset ovat riippuvaisia tarjontaketjuista, ts. tuotannon vaiheiden hajauttamisesta eri yksiköihin monissa maissa.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö