Kansainvälinen suhdannekehitys 2/2016

Maailman talouskasvu jää tänä vuonna hieman alle kolmen prosentin. Ensi vuonna saavutetaan juuri ja juuri kolmen prosentin vauhti. Maailmantalouden kasvua hidastavat tällä hetkellä useat tekijät. Länsimaissa kasvun hitaus johtuu heikosta tuottavuuskehityksestä ja väestön ikääntymisestä, jotka ylläpitävät vain laimeata kokonaiskysynnän kasvua. Matalien korkojen talouskasvua lisäävä vaikutus on tässä tilanteessa varsin rajallinen. Lisäksi euroalueen kehitys on tasapainotonta eräiden maiden, kuten Italian, pankkisektorin ongelmien ylläpitämän taloudellisen epävarmuuden takia. Ongelmana on myös lisääntynyt poliittinen epävarmuus Ison-Britannian kansan äänestettyä EU-eron puolesta. Brexit-tuloksen seurauksien odotetaan hidastavan erityisesti Ison-Britannian mutta jossain määrin myös koko euroalueen kasvua ennusteperiodilla. Yhdysvaltojen lähestyvä presidentinvaali on myös omiaan lisäämään poliittista epävarmuutta. Raakaöljyn hinnan voimakas vaihtelu todennäköisesti jatkuu kysynnän ja tarjonnan etsiessä tasapainoa. Öljyn keskihinnan odotetaan kuitenkin nousevan ennusteperiodilla hitaasti.

Maailman talouskasvu jatkuu hitaana

Maailmantalous jatkaa kasvuaan, vaikkakin kasvu on selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Kuluvan vuoden maailmantalouden kasvuvauhdiksi ennustetaan 2,8 prosenttia, mikä olisi lähes puolitoista prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosina 2000–2008 keskimäärin. Maailman bkt:n kasvu kiihtyy vain aavistuksen ensi vuonna, jolloin sen ennustetaan olevan noin 3 prosenttia.

Talouskasvua hidastaa useampi yhtäaikainen ja samaan suuntaan vaikuttava tekijä. Länsimaissa kasvu jatkuu hitaana, mikä on seurausta ennen kaikkea heikoista tuottavuuskehityksestä ja väestön ikääntymisestä. Matala korkotasokaan ei näytä juuri antavan vauhtia kokonaiskysynnän kasvulle (tällaista tilannetta kutsutaan sekulaariksi stagnaatioksi). Euroalueella kehitys on epätasapainoista joidenkin maiden, kuten Italian, pankkisektorin ongelmien ollessa yhä ratkaisematta. Samalla poliittinen epävarmuus on kasvanut Ison-Britannian äänestettyä EU-eron puolesta; Yhdysvalloissa puolestaan jännitteitä lisää lähestyvä presidentinvaali. Brexit-tuloksen aiheuttama epävarmuuden kasvu hidastaa erityisesti Ison-Britannian mutta myös koko euroalueen kasvua ennusteperiodilla.

Kiinan talouskasvun yskähdellessä kehittyvistä maista saadaan niukasti vetoapua maailmantalouteen. Venäjän talouden alaspäin luisun odotetaan tänä vuonna pysähtyvän, joten maailmantaloudessa on myös positiivisia merkkejä.

USA:n talouden suhdannenousu historian hitainta

Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu kulutusvetoisesti vuosina 2016–2018. Investoinnit saavat vauhtia vasta vuonna 2017, jos poliittinen epävarmuus tasaantuu. Investointeja jarruttavat maailmantalouden laimeuden ohella epävarmuus talouspolitiikan linjasta republikaanien ja demokraattien yhteistyökyvyttömyyden ja marraskuun 2016 presidentinvaaliehdokkaiden poikkeuksellisen voimakkaasti eroavien talouspoliittisten linjausten takia.

USA:n talous on voimakkaasta finanssi- ja rahapoliittisesta elvytyksestä huolimatta noussut talven 2008–2009 taantumasta poikkeuksellisen hitaasti (ks. seuraavan sivun erityisteema). Tästä huolimatta työllisyys on kohentunut siinä määrin, että työttömyys on palannut keskuspankin tulkinnan mukaan liki täystyöllisyystasolle. Samalla inflaatio on pysynyt alhaisena. Heinäkuun inflaatio jäi 0,8 prosenttiin lähinnä energian hinnan voimakkaan laskun takia. Niin sanottu ydininflaatio (pl. energia ja ruoka) nousi 2,2 prosenttiin. Keskuspankki arvioi talouden normalisoituneen jo vuoden 2015 lopulla siinä määrin, että rahapolitiikan linjaa voitiin kääntää kiristäväksi, ja se nosti ohjauskorkonsa vaihteluväliä 0,25 prosenttiyksikköä 0,25–0,5 prosenttiin joulukuussa 2015. Tämän jälkeen odotukset koron lisänoston ajoituksesta ovat vaihdelleet tuntuvasti. Ennusteessa oletetaan ohjauskoron nousevan talvella 2016. Dollarin vaihtokurssien odotetaan pysyvän verraten vakaina, koska korkoeron on jo pitkään odotettu nousevan. Inflaatio kiihtyy vähitellen, kun raakaöljyn hinnan nousua alentava vaikutus väistyy ja palkkakehitys jatkaa kohenemista vahvistuvan talouden nostamana.

Meneillään olevan vuoden 2009 toisella neljänneksellä alkaneen noususuhdanteen puhtia leikkasivat aluksi investoinnit, jotka putosivat talven 2008–2009 taantumassa nopeasti yli viidenneksen vuoden 2007 lopun tasoon verrattuna. Investoinnit kääntyivät nousuun vasta vuonna 2011 ja saavuttivat vuoden 2007 lopun tason vuonna 2014. Vuoden 2015 lopulla kiinteät bruttoinvestoinnit kääntyivät jälleen laskuun mm. öljyinvestointien voimakkaan supistumisen takia. USA:n talouskasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan hieman kiihtyvänä vuosina 2017–2018, kun kulutuksen ohella myös investoinnit vauhdittuvat. Viennin ja tuonnin yhteisvaikutus bkt:n kasvuun pysyy pienenä.

Erityisteema: USA:n suhdannenousu hidasta

Yhdysvaltojen talous on seitsemän vuoden aikana asteittain toipunut talven 2008–2009 rahoitus- ja talouskriisistä.

USA:n kokonaistuotanto ylitti taantumaa edeltävän vuoden 2007 lopun ennätystason jo syksyllä 2013 ja nousi vuoden 2016 toisella neljänneksellä jo 11 prosenttia ennätystasoa korkeammaksi. Tuotannon nousu NBER:n (The National Bureau of Economic Research) vuoden 2009 toiselle neljännekselle ajoittamasta suhdannekuopasta kuluvan vuoden toiselle neljännekselle oli 15,5 prosenttia. Parin prosentin neljänneksestä toiseen laskettu keskimääräinen vuosikasvu on kuitenkin ollut USA:n taloushistorian hitainta.

Hitaasta kasvusta huolimatta työllisyys on kohentunut vähitellen ja työttömyys on vähentynyt niin, että keskuspankin mukaan USA:ssa on noustu jo lähelle niin sanottua täystyöllisyystasoa. Palkkakehitys on toisaalta ollut hidasta. Nimellispalkat ovat nousseet, mutta amerikkalaisten kotitalouksien reaalinen mediaanipalkka oli vuonna 2014 vain hieman korkeampi kuin vuonna 2006 ja 6,5 prosenttia alempi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna 2007. USA:n bkt per asukas sen sijaan nousi vuonna 2015 jo yli 3 prosenttia vuoden 2007 tason yläpuolelle.

Brexit taannuttaa Britannian taloutta

Brexit eli Ison-Britannian ero EU:sta taannuttaa Britannian taloutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa maa pysyisi EU:n jäsenenä (ks. artikkeli Brexit ja Suomen talous). Brexit vaikuttaa laannuttavasti kaikkiin kysyntäkomponentteihin.

Britannian talous kehittyi ennen Brexit-päätöstä suotuisasti. Vuoden 2016 toisen neljänneksen neljänneskasvu ylsi 0,6 prosenttiin eli 2,4 prosenttiin vuositasolle korotettuna. Vuodentakaiseen verrattu kasvu oli 2,2 prosenttia. Brexitin taustalla oleva voimakas maahanmuutto painoi osaltaan henkeä kohden lasketun reaalisen kokonaistuotannon neljänneskasvun 0,5 prosenttiin (vuositasolla 1,6 %)

Britannian kasvua tukivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vahva yksityinen kulutus ja investointien käänne nousuun (1,4 %) kahden negatiivisen neljänneskasvuluvun jälkeen. Viennin ja tuonnin yhteisvaikutus leikkasi bkt:n neljänneskasvua 0,3 prosenttiyksikköä.

Britannian kasvu hidastuu brexitin takia selvästi. Voimakkain vaikutus osuu ensi vuoteen, jolloin kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin kuluvan vuoden vajaasta kahdesta prosentista. Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvuvauhdit hidastuvat. Kulutusta vaimentaa inflaation kiihtyminen punnan tuntuvan yli 10 prosentin devalvoitumisen takia. Investointeja jarruttaa brexitin lisäämä epävarmuus, mikä mm. viivästää investointipäätöksiä. Pidemmällä aikavälillä talouskasvun edellytyksiä nakertavat suorien sijoitusten arvioitu väheneminen ja Britannian ulkomaankaupan markkinaosuuksien pieneneminen perusuraan verrattuna.

Japanissa valmistaudutaan taas elvyttämään

Japanin bkt lisääntyi viime vuonna vain hieman – kuva, joka on tullut maasta tutuksi viime vuosikymmenten aikana. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Japanin bkt ei kasvanut lainkaan viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Yksityinen kulutus jarrutti yhä maan kokonaistuotannon kasvua. Loppuvuonna Japanin bkt:n kasvun ennustetaan kuitenkin hieman nopeutuvan, mikä tuottaisi koko vuoden kasvuksi vain hieman pienemmän luvun (0,4 %) kuin viime vuoden kasvuluku (0,5 %). Ensi vuonna Japanin bkt:n kasvun ennustetaan nopeutuvan hieman, lähelle yhtä prosenttia.

Heikko talouskehitys yhdistettynä jenin vahvistumiseen brexit-äänestystuloksen jälkeen sai Japanin hallituksen ilmoittamaan uudesta elvytyspaketista, joka vaikuttaisi talouteen ensi vuodesta eteenpäin. Niinpä abenomicsina tunnettu talouspolitiikka on saamassa yhä jatkoa. Elvytyspakettiin sisältyy julkisten menojen lisäyksiä sekä jälleenrakennus- ja infrastruktuuri-investointeja, joiden Japanin hallitus laskee lisäävän bkt:ta yhteensä 1,3 prosentilla.

Silti talouden kokonaisnäkymä pysyy varsin vaisuna. Tämä näkyy yhä jatkuvina deflaatiopaineina, joita Japanin keskuspankki pyrkii selättämään negatiivisilla talletuskoroilla ja laajoilla arvopaperien osto-ohjelmilla.

Ruotsin talous vahvassa iskussa

Ruotsin talous on kasvanut alkuvuonna muun Euroopan tahdissa, kun vertailulukuina käytetään edellisiä neljänneksiä ja kausitasoitettuja lukuja. Vuositasolla tämä on kuitenkin tarkoittanut yli 3 prosentin kasvua. Koko vuoden kasvuksi ennustetaankin noin 3 prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan heikkenevän 2 prosentin tuntumaan noususyklin kypsyessä.

Ruotsin talous on kasvanut viime vuodet tukevasti. Viime vuonna Ruotsin bkt kasvoi jopa 4,2 prosenttia. Kasvu oli laajaa käsittäen kaikki kysyntäerät, mutta voimakkainta nousu oli investoinneissa (7 %). Myös teollisuustuotanto, jossa on aiemmin ollut heikkoutta, on kääntynyt selvään kasvuun. Kasvu jatkuukin hyvänä myös tänä vuonna, vaikka kovin nousu jäänee jo taakse.

Vaikka Ruotsin ennusteluvut tarkoittavat kasvun hidastumista, on luku eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvä. Lisäksi kasvun ennustetaan jatkuvan monilta osin tasapainoisena vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen ja julkisen talouden vain lievästi alijäämäinen.

Myös positiivinen inflaatiokehitys näyttäisi Ruotsissa vihdoin käynnistyvän. Sitä ovat tukeneet Ruotsin keskuspankin aktiiviset toimet: ohjauskorot on painettu negatiivisiksi samalla kun arvopaperien ostoja on jatkettu. Siitä huolimatta ennustamme Ruotsinkin inflaation jäävän selvästi alle 2 prosentin tasolle myös ensi vuonna. Ruotsin kehityksen keskeisenä riskinä on asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen – ongelma, jonka maan hallitus ja keskuspankki hyvin tiedostavat ja johon on maassa reagoitu mm. rajaamalla asuntolainan enimmäispituus 105 vuoteen.

Euroalue kasvaa tasaisen verkkaisesti

Euroalueen kasvu on ollut vaatimattomista lukemista huolimatta positiivista, ja sen odotetaan tuottavan tämän vuoden bkt-kasvuksi alueelle 1,6 prosenttia. Ensi vuoden bkt-kasvuksi ennustetaan puolestaan 1,4 prosenttia.

Euroalueen kokonaistuotanto nousi vasta viime vuoden lopulla runsaan prosentin talven 2008–2009 taantumaa korkeammaksi. Ongelmana on yhä jatkuva kasvun epätasaisuus: Saksan kasvu on varsin hyvää ja yltänee 1,7 prosenttiin tänä vuonna, toisaalta Italiassa kasvu on edellisen neljänneksen tietojen perusteella pysähtynyt, eikä Kreikka ole päässyt vieläkään kestävälle kasvu-uralle. Suomenkin bkt on vain heiveröisessä kasvussa ja enemmän kuin 6 prosentin päässä vuoden 2008 alun tasosta.

Positiivisena suorittajana mainittakoon Espanja, jonka kasvuksi ennustetaan 3 prosenttia tänä vuonna. Saksan kasvu ylittää 0,1 prosenttiyksiköllä euroalueen keskimääräisen kasvun, kun taas Ranska alittaa sen 0,3 prosenttiyksiköllä. Irlannin kasvua avittivat viime vuonna poikkeustekijät, mutta kasvun ennustetaan jatkuvan riuskana myös kuluvana vuonna. Italian kasvu on haurasta ja olematonta pankkikriisin uhan leijuessa maan yllä. Lisäksi maa voi ajautua poliittiseen kriisiin, jos pääministeri Renzin ajama perustuslakimuutos ei saa enemmistöä äänistä syksyn kansanäänestyksessä. Tämän skenaarion toteutuessa pääministeri Renzi on luvannut erota paikaltaan. Myös Portugali on vaikeuksissa joidenkin pankkien ongelmalainojen ja keskuspankkirahoituksen loppumisuhan takia.

Euroopan pakolaiskriisillä on ollut lyhyellä aikavälillä julkista velkaantumista lisäävä, mutta toisaalta taloutta elvyttävä vaikutus. Monilla velkaantuneilla Euroopan mailla on edelleen kova paine jatkaa kireää finanssipolitiikkaa EU:n budjettikurisääntöjen alijäämärajojen saavuttamiseksi – tai ainakin päästäkseen lähemmäksi näitä sovittuja rajoja (mm. Espanja). Samaan aikaan Saksan julkisen sektorin ylijäämä ylitti maan oman ennätyksen sen noustua 1,2 prosenttiin bkt:sta kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana. Kaiken kaikkiaan euroalueen finanssipolitiikan kirein vaihe näyttää kuitenkin jääneen pysyvästi taakse, sillä julkisen kulutuksen ennustetaan kasvavan alueella yli 1 prosentin vauhtia kumpanakin vuonna 2016 ja 2017.

Euroopan keskuspankki jatkaa pyristelyään deflaatiopaineita ja nollainflaatiota vastaan. Niinpä ohjauskorkojen ennustetaan pysyvän nollassa vielä pari seuraavaa vuotta samalla kun velkakirjojen osto-ohjelmat jatkuvat laajoina kattaen tätä nykyä myös yrityslainoja. Silti inflaation ennustetaan nousevan tänä vuonna vain juuri ja juuri nollan yläpuolelle, 0,2 prosenttiin keskimäärin vuositasolla. Elokuun pohjainflaatioksi ennakoidaan euroalueelle 0,8 prosenttia, joten energian hintapudotuksen vaikutuksen poistuttua vertailuluvuista ja talouden toipuessa asteittain voidaan odottaa inflaation nousevan 1,2 prosenttiin ensi vuonna. Tämäkin lukema olisi toteutuessaan varsin kaukana euroalueen hieman alle kahden prosentin inflaatio-tavoitteesta.

Työttömyysaste on alentunut kuluvana vuonna hitaasta talouskasvusta huolimatta euroalueella parhaimmillaan lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia, ja tämän vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan alueelle keskimäärin 10,2 prosenttia. Talouskasvun kiihtyessä työttömyys hellittää edelleen ensi vuonna, jolloin euroalueen työttömyysasteeksi ennustetaan 9,8 prosenttia.

Euroopan tulevaisuudennäkymien eräs keskeisistä poliittisista riskeistä toteutui jo kesäkuussa isobritannialaisten äänestettyä brexitin puolesta. Tuloksen aiheuttama epävarmuuden lisääntyminen hidastaa euroalueen kasvua tänä ja erityisesti ensi vuonna. Ensi vuonna vaikutus on englantilaisen NIESR-tutkimuslaitoksen mukaan 0,2 prosenttiyksikköä euroalueen bkt:n kasvua hidastava. Hyvä uutinen Euroopalle on ollut pakolaisongelman saaminen ainakin väliaikaisesti (ja pääosin) hallintaan Turkin kanssa tehdyn sopimuksen ansiosta. Aika näyttää, miten kestäväksi tehty sopimus osoittautuu niin taloudelliselta, poliittiselta kuin inhimilliseltä kannalta katsottuna.

Taulukko: Euroalueen talouslukuja


Euroalueen talouslukuja, %
2014* 2015* 2016E 2017E 2018E
Yksityinen kulutus 0,8 1,7 1,9 1,8 2,0
Julkinen kulutus 0,8 1,3 1,4 1,1 1,0
Kiinteät bruttoinv. 1,3 2,9 3,0 2,5 1,0
Kotimainen kok.kys. 0,9 1,8 1,8 1,5 1,2
Vienti 4,1 5,2 3,3 3,2 3,6
Tuonti 4,5 6,0 3,6 3,6 4,0
BKT 0,9 1,7 1,6 1,4 1,4
Teollisuustuotanto 0,6 1,5 1,3 1,5 1,4
Inflaatio, HICP 0,4 0,0 0,2 1,2 1,6
Työttömyysaste 11,6 10,9 10,2 9,8 9,6
Julk. sek. tasapaino, per BKT -2,6 -2,1 -1,9 -1,6 -1,6
Julk. sek. velka, per BKT 94,4 92,9 91,9 91,0 89,2
Lähteet: Euroopan komissio, kansalliset tilastot.
S16.2/k05tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Venäjän talous nousee hitaasti pohjilta

Öljyn hinnan asteittainen elpyminen on kohottanut hieman Venäjän talouden näkymiä tälle ja ensi vuodelle. Venäjän talouden ennustetaankin kääntyvän hitaasti vuoden loppua kohden niin, että ensi vuodelle odotetaan jo pientä kasvua. Kuluvalle vuodelle ennustetaan yhä yli 1 prosentin kokonaistuotannon supistumista.

Venäjän talous on ollut aina hyvin riippuvainen öljytuloista. 2000-luvun alkuvuosina öljyn hinnan rakettimainen nousu lisäsi Venäjän öljytuloja rajusti. Osa tulovirrasta kanavoitiin öljyrahastoihin, mutta suurin osa jäi kiertämään taloudessa ja lisäsi kulutusta, investointeja ja tuontia nopeassa tahdissa (ks. Suni, P., Effects of Energy Price Changes on Russian Economy. CESifo Forum 2/2008. Focus on Russia).

Vuonna 2014 raakaöljyn hinta kääntyi rajuun laskuun pari vuotta kestäneen suhteellisen vakaan jakson jälkeen. Samalla Venäjän talouskasvu suistui kotimaisen kysynnän pudotuksen vetämänä syvään luisuun. Kysynnän supistumista vauhdittivat ruplan jyrkkä devalvoituminen ja sitä seurannut inflaation kiihtyminen. Öljyn tuotanto lisääntyi öljyn hinnan laskusta huolimatta uudelle ennätystasolle, koska vientituloja pyrittiin vaikeassa taloustilanteessa lisäämään kaikin keinoin. Venäjän ongelmia lisäsivät Krimin haltuunottoa seuranneet talouspakotteet ja vastapakotteet, joiden loppuminen ei ole näköpiirissä. Muu venäläisen tuotannon kotimainen kysyntä on kuitenkin tukenut kasvua, koska halvat venäläiset tuotteet ovat syrjäyttäneet kallistuneita tuontitavaroita.

Öljyn nouseminen alimmillaan 20 dollarin tynnyrihinnan tasolta noin 50 dollarin tasolle syksyllä 2016 tasapainottaa Venäjän talouskehitystä. On ilmeistä, että tuotannon lasku edelliseen neljännekseen verrattua on pysähtynyt (neljänneksestä neljännekseen laskettua kasvulukua ei ole julkistettu), vaikka vuodentakaiseen verrattuna tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Vuoden 2015 supistuminen oli 3,7 prosenttia. Öljyn hinnan ei oleteta nousevan merkittävästi syksyllä vallinneelta tasoltaan, joten Venäjän talouskasvukaan ei saa öljyn hinnan noususta juuri uutta puhtia.

Taulukko: Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain


Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Bruttokansantuote
Paino1) Keskimäärin
2012 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2016–20E
Maailma 100,0 3,3 2,9 2,8 3,0 3,0 3,0
Pohjois-Amerikka 21,3 2,4 2,3 1,7 2,0 2,0 2,0
Yhdysvallat 19,5 2,4 2,4 1,8 2,0 2,0 2,0
EU28 19,2 1,4 2,0 1,8 1,5 1,5 1,5
Euroalue 13,6 0,9 1,7 1,6 1,4 1,4 1,5
Saksa 3,8 1,6 1,7 1,7 1,3 1,5 1,4
Ranska 2,7 0,2 1,2 1,3 1,3 1,5 1,4
Italia 2,2 -0,3 0,8 0,8 0,8 1,2 1,2
Suomi 0,2 -0,7 0,2 1,1 1,2 1,1 1,2
Muut
Iso-Britannia 2,8 2,9 2,3 1,9 1,5 2,1 1,9
Ruotsi 0,5 2,3 4,1 2,9 2,0 1,9 2,1
Venäjä 3,0 0,7 -3,7 -1,2 1,0 1,5 1,1
Aasia 34,3 4,7 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6
Japani 5,5 0,0 0,5 0,4 0,9 1,0 1,0
Kiina 14,7 7,3 6,9 6,6 6,2 5,8 5,9
Intia 5,7 7,2 7,4 7,5 7,5 7,5 7,5
NIE42) 3,8 3,4 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0
Teoll.maat 50,4 1,9 1,9 1,7 1,8 1,7 1,8
1) Ostovoimapariteettipainot.
2) Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA.
S16.2/k01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Inflaatio alueittain


Inflaatio alueittain, %
Kuluttajahinnat2)
Paino1) Keskimäärin
2012 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2016–20E
Maailma 100,0 .. .. .. .. .. ..
Pohjois-Amerikka 21,3 1,6 0,2 1,1 1,8 1,9 1,7
Yhdysvallat 19,5 1,6 0,1 1,1 1,9 1,9 1,8
EU28 19,2 0,5 0,0 0,2 1,3 1,6 1,1
Euroalue 13,6 0,4 0,0 0,2 1,2 1,6 1,1
Saksa 3,8 0,8 0,1 0,3 1,6 1,5 1,3
Ranska 2,7 0,6 0,1 0,2 1,3 1,6 1,2
Italia 2,2 0,2 0,1 0,4 1,4 1,9 1,2
Suomi 0,2 1,2 -0,2 0,5 1,0 1,5 1,3
Muut
Iso-Britannia 2,8 1,5 0,0 1,6 1,8 2,2 1,9
Ruotsi 0,5 -0,2 0,0 0,5 1,5 0,0 0,4
Venäjä 3,0 7,8 15,5 14,0 8,0 7,0 8,0
Aasia 34,3 3,3 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1
Japani 5,5 2,8 0,8 0,1 0,3 0,4 0,3
Kiina 14,7 2,0 1,4 1,7 2,0 3,0 2,5
Intia 5,7 6,4 5,9 5,4 5,5 5,5 5,5
NIE43) 3,8 1,6 1,0 0,5 1,0 1,5 1,2
Teoll.maat 50,4 1,3 0,2 0,8 1,5 1,6 1,4
1) Ostovoimapariteettipainot.
2) Kansalliset indeksit.
3) Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA.
S16.2/k02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityinen kulutus alueittain


Yksityinen kulutus alueittain, määrän muutos, %
2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2016–20E
OECD 1,8 2,3 2,1 2,2 2,1 2,2
Yhdysvallat 2,9 3,2 2,5 2,8 2,5 2,5
EU27 1,2 2,0 2,1 1,8 2,1 2,1
EMU17 0,8 1,7 1,9 1,8 2,0 1,9
Saksa 0,9 2,0 2,5 2,3 1,9 2,2
Ranska 0,7 1,5 1,9 1,0 2,0 1,5
Italia 0,6 0,9 1,5 1,1 1,7 1,4
Suomi 0,6 1,5 1,3 0,7 0,5 0,7
Muut
Iso-Britannia 2,2 2,5 1,8 0,1 0,5 1,1
Ruotsi 2,2 2,7 3,2 3,1 3,2 3,1
Japani -0,9 -1,2 0,4 0,5 0,8 1,2
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot.
S16.2/k03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kiinteät investoinnit alueittain


Kiinteät investoinnit alueittain, määrän muutos, %
2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2016–20E
OECD 2,8 2,7 1,7 2,3 2,5 2,4
Yhdysvallat 4,2 3,7 1,4 3,4 3,3 3,0
EU27 2,7 3,4 2,5 1,2 1,7 2,2
EMU17 1,3 2,9 3,0 2,5 1,0 1,8
Saksa 3,5 2,2 4,8 2,8 2,0 2,4
Ranska -0,3 1,0 2,4 3,2 3,4 3,0
Italia -3,4 0,8 1,4 -1,7 -0,8 1,0
Suomi -2,5 0,7 3,9 3,4 2,5 3,1
Muut
Iso-Britannia 6,7 3,3 -1,9 -3,7 2,4 1,5
Ruotsi 7,5 7,0 5,3 2,0 0,3 2,1
Japani 1,3 0,0 -0,4 1,9 2,0 0,8
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot.
S16.2/k04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Raakaöljyn hinnan rajut heilahtelut jatkuvat

Raakaöljyn hinta vaihtelee lähivuosina voimakkaasti reagoiden muutoksiin sekä kysynnän että tarjonnan odotetusta kehityksestä. Markkinat olivat syksyllä 2016 hyvin herkät; varastot olivat korkealla tasolla, kysyntä laimeaa ja tarjonta runsasta. OPEC-maat ja Venäjä tuottivat öljyä ennätystahtiin ja USA:n liuskeöljyn tuottajatkin pystyivät kannattavuusongelmistaan huolimatta pitämään tuotantoa yllä odotuksia enemmän. Kysynnän kasvua vaimensi Kiinan ohella muun maailmantalouden hidas kasvu.

Ei olekaan yllättävää, että raakaöljyn hinnan ajoittaiset nousutrendit eivät ole olleet pysyviä, vaan hinta on sahannut voimakkain liikkein sijoittajien vaihtaessa pelistrategioitaan reagoiden hyvinkin voimakkaasti uusiin markkinauutisiin. Venäjä ja OPEC-maat ovatkin onnistuneet ”puhumalla” kallistamaan öljyn hintaa antamalla ymmärtää, että öljyn tarjontaa rajoittavista toimista oltaisiin pääsemässä yhteisymmärrykseen.

Ennusteessa on oletettu, että raakaöljyn hinta heilahtelee vuosina 2016–2018 voimakkaasti ja nousee hitaasti. Raakaöljyn (Brent, spot) keskihinnaksi oletetaan tänä vuonna 45, vuonna 2017 51 ja vuonna 2018 55 dollaria tynnyriltä. Vuoden 2015 keskihinta oli 53,7 dollaria. Raakaöljyn hinta on vuosina 2016–2017 hieman syyskuun alussa 2016 noteerattujen futuurihintojen ennakoimaa uraa matalampi mutta vuonna 2018 niitä hieman korkeampi.

Muut kuin energiaraaka-aineet nousevat hitaasti

Raaka-aineiden pl. energia dollareissa mitatut keskihinnat kääntyivät HWWI-indeksin mukaan nousuun tammikuussa 2016, pitkän trendimäisen laskun jälkeen. Elokuussa 2016 hinnat olivat jo 16,5 prosenttia vuoden alun tasoa korkeammat, mutta lähes puolet halvempia kuin ennätystasolla huhtikuussa 2011. Värimetallien keskihinnat nousivat alkuvuoden aikana peräti 45 prosenttia, mutta hinnat jäivät silti 64 prosenttia ennätystasoa alemmaksi. Muiden kuin energiaraaka-aineiden ja etenkin teollisten raaka-aineiden hintojen laskun keskeisin syy on ollut Kiinan kysynnän kasvun hidastuminen ja odotusten pysyminen vaisuina. Kysynnän vaimeuden ohella laskua selittää runsas tarjonta muutaman vuoden takaisten ennätyskorkeiden raaka-ainehintojen vahvistamien raaka-aineinvestointien takia. Investointien kypsyminen vie aikaa, joten tarjonnan lisäys on ajoittunut muutoinkin heikkoon markkinatilanteeseen.

Raaka-aineiden hintojen vuoden 2016 alussa alkaneen nousun odotetaan jatkuvan vaisuna. Hintojen nousua rajoittaa kysynnän entiseen verrattuna laimea kehitys maailmantalouden hitaan kasvun takia. Raaka-aineiden pl. energia keskihintojen arvioidaan alenevan vuonna 2016 pari prosenttia edellisvuoden alun korkean vertailuhinnan painamana. Vuonna 2017 hinnat nousevat viisi prosenttia, jonka jälkeen kasvu jatkuu hitaana raaka-aineiden kysynnän kasvun myötäillessä maailmantalouden hidasta vahvistumista.

Maailmankaupan kasvu hidastunut pysyvästi

Maailmankaupan kasvu on hidastunut viime vuosikymmeninä selvästi: 1990-luvulla maailmankauppa kasvoi vielä 7 prosenttia, vuosina 2000–2008 kasvu oli 5 prosenttia ja vuosina 2010–2015 kasvua oli enää 3 prosenttia. Vuonna 2015 kasvu jäi 1,6 prosenttiin. Vuoden 2011 jälkeen maailmankauppa onkin lisääntynyt maailman bkt:ta hitaampaa vauhtia.

Maailmankaupan ja bkt:n suhteen muutos selittynee globalisaation hidastumisella. Arvoketjujen lyheneminen ja Kiinan talouden teollisuuteen ja rakentamiseen painottuneen kasvun tuntuva hidastuminen ovat nähtävästi muuttaneet maailman tavarakaupan ja tuotannon suhdetta. Nykyinen poliittinen ilmapiiri, jossa kannatusta tuntuu löytyvän pikemminkin kaupan rajoitusten lisäämiselle, ei ainakaan paranna maailmankaupan kasvunäkymiä. Myös brexit rajoittanee jatkossa maailmankaupan kasvua.

Maailmankaupan dollarihinnat ovat alentuneet vuoden 2011 jälkeen joka vuosi keskimäärin yli prosentin vuodessa raakaöljyn hinnan alentumisen vauhdittaessa kehitystä. Vuonna 2015 raakaöljyn hinta (Brent) aleni 46 ja maailmankaupan hinnat lähes 14 prosenttia. Maailmankaupan hintakehitys on tasaantunut viime aikoina ja kääntynyt jopa pieneen nousuun, mutta hintojen odotetaan kokonaisuudessaan kuitenkin laskevan 3 prosenttia tänä vuona. Vuonna 2017 ne kääntyvät hienoiseen nousuun muun muassa raakaöljyn hinnan nousun tukemana.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Paavo Suni

Paavo Suni

Tutkija, TTM
Alue: kansainvälinen talous