Kansainvälinen suhdannekehitys 2/2019

Ennustamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Kasvu hidastuu selvästi viime vuodesta, jolloin maailmantalous kasvoi 3,6 prosenttia. Maailmantalouden kasvua hidastavat kauppasodan kiihtyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä sekä laajemminkin politiikan lisääntynyt epävarmuus. Euroopassa päänvaivaa aiheuttaa Britannian mahdollinen sopimukseton ero EU:sta. Yhdysvaltojen talous on pysynyt toistaiseksi melko hyvällä kasvu-uralla, mutta hidastumisen merkit näkyvät jo sielläkin, esimerkiksi teollisuudessa ja yksityisissä investoinneissa.

Euroalueen taloudet kasvoivat toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen perusteella, mutta loppuvuodelle ennustetaan enää juuri ja juuri positiivista kasvua. Suomen tärkein vientimaa Saksa ajautunee syksyn aikana taantumaan. Kasvu hidastuu myös Kiinassa 6 prosentin tuntumaan, vaikka talous saa vetoapua finanssi- ja rahapolitiikan kevennyksistä. Suurimmat riskit maailmantaloudessa liittyvät kauppasodan kiihtymiseen edelleen sekä sen laajenemiseen Yhdysvaltojen ja EU:n välille. Mikäli talouskasvu hidastuu euroalueella odotettua enemmän, tarvittaisiin myös maiden kesken koordinoitua finanssipoliittista elvytystä.

Maailman talouskasvu hidastunut

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna enää 2,9 prosenttia. Viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,6 prosenttia. Maailmantalouden kasvun hidastuminen on siis merkittävää. Hidastuminen on seurausta kauppasodan kiihtymisestä ja politiikan laajasta epävarmuudesta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Etla ennustaa maailmantalouden kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2021.

Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ennustetaan laskevan ohjauskorkoja kaksi kertaa loppuvuoden aikana, yhteensä puolella prosenttiyksiköllä. Ensi vuodelle ennustamme myös puolen prosenttiyksikön ohjauskoron laskua. Fedin rahapoliittinen linja muuttuikin lähes täysin viime vuoden lopulla, sillä vielä viime syksynä odotettiin yleisesti ohjauskorkojen nousun Yhdysvalloissa jatkuvan. Ohjauskorkoja sen sijaan laskettiin ensimmäisen kerran kuluvan vuoden kesällä vaihteluväliltä 2,25–2,5 vaihteluvälille 2,00–2,25.

Samoin EKP:n viestintä on muuttunut kuluvan vuoden aikana. Odotamme EKP:n keventävän rahapolitiikkaa alentamalla talletuskorkoja -0,4 prosentista -0,5 prosenttiin tänä syksynä. Lisäksi arvopapereiden osto-ohjelma käynnistetään uudestaan. Hidastuva talouskasvu ja odotukset rahapolitiikan keventämisestä ovatkin aikaansaaneet valtionlainakorkojen merkittävän laskun, mm. Saksan 10 vuoden valtionobligaation korko on tällä hetkellä -0,7 prosentissa ja Ranskan -0,4 prosentissa. Myös euroalueen entisten ongelmamaiden, Espanjan ja Portugalin 10 vuoden valtionlainojen korot ovat tällä hetkellä nollassa ja saattavat pian muuttua negatiivisiksi muiden euroalueen maiden perässä.

Rahapolitiikan linjan muuttumiseen on vaikuttanut kauppasodan kiihtyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ja siitä seurannut epävarmuuden lisääntyminen, joka on myös hidastanut maailman talouskasvua. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset tullit ovatkin koko ajan nousseet tämän vuoden aikana presidentti Trumpin ollessa asiassa aloitteellinen osapuoli. Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut v. 2018 alun 3,1 prosentista 21,2 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa. Kiinan Yhdysvaltojen tuonnin tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista vuoden 2018 alussa 25,9 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa. Trumpin keskeisenä tavoitteena on alusta lähtien ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppataseen alijäämän supistaminen sekä puuttuminen Kiinan valtion harjoittamaan epäreiluun teollisuus- ja kilpailupolitiikkaan, joihin kuuluvat muun muassa valtion maksamat yritystuet ja pakotetut teknologian siirrot ulkomaalaisista yrityksistä.

Euroalueen talouskasvu ylsi toisella neljänneksellä 0,2 prosenttiin edellisestä neljänneksestä. Euroalueen suurimmassa taloudessa Saksassa kasvu oli negatiivista edellisestä neljänneksestä, ja kasvun odotetaan jatkuvan negatiivisena myös kuluvalla neljänneksellä. Sen sijaan muista suuremmista talouksista Ranskan, Espanjan ja Hollannin luvut nostivat valuutta-alueen keskimääräistä kasvua. Saksan talouden heikoin kohta on ollut viime aikoina teollisuus, jossa tuotanto on pudonnut selvästi viime vuodesta: esimerkiksi kesäkuussa Saksan teollisuuden tuotanto supistui 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suurimmat tuotannon pudotukset on todettu maalle tärkeässä autoteollisuudessa, mutta heikkous koskee myös muita teollisuuden toimialoja. Viime aikoina on myös havaittu merkkejä siitä, että luottamuksen heikkeneminen on tarttumassa toistaiseksi hyvässä vedossa olleille palvelualoille.

Kasvu on ollut euroaleen keskeisistä maista aneemista myös Italiassa, jossa bkt on pysynyt käytännössä samalla tasolla jo vuoden ajan. Italian populistihallituksen sekava talouspolitiikka ei ole auttanut asiaa. Rahoitusmarkkinoita on kuitenkin väliaikaisesti rauhoittanut Pohjoisen liiton ja Viiden tähden liikkeen muodostaman populistihallituksen yllätyshajoaminen ja sen korvautuminen jälkimmäisen ja keskustavasemmistolaisen Demokraattisen puolueen yhteishallituksella. Tarvittavia rakenteellisia uudistuksia maassa silti tuskin on odotettavissa, ja uusi hallituskokoonpano voi osoittautua hauraaksi.

Euroopan talouksien kannalta eniten epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin tällä hetkellä Britannian eroprosessi EU:sta. Britannian uusi pääministeri Boris Johnson on ajamassa maata jääräpäisesti ulos EU:sta, mahdollisesti ilman sopimusta. Sopimuksettomasta erosta seuraava sokki pudottaisi euroalueen kasvusta pari prosenttiyksikön kymmenystä, mutta selvästi enemmän siitä kärsisi Britannian talous.

Kiinan talouskasvu on hidastunut asteittain lähemmäs 7 prosentista kaksi vuotta sitten hieman yli 6 prosenttiin alkuvuonna. Koko kuluvan vuoden kasvuksi ennustamme 6,1 ja ensi vuodelle 6,0 prosenttia. Kiinan talouden hidastuminen on seurausta ennen kaikkea teollisuustuotannon mutta myös vähittäiskaupan kasvun hidastumisesta. Kiinan hallinto on tukenut taloutta pankkien luotanantoa helpottamalla ja veronalennuksilla. Vastauksena Yhdysvaltojen tulleihin myös maan valuutan juanin on annettu heiketä selvästi.

Öljyn hintakehitys on jokseenkin vakautunut viime vuoden lopun dramaattisten vaiheiden jälkeen. Öljyn Brent-laadun hinta on kesän aikana alentunut mutta pysynyt kuitenkin lähellä 60 dollaria tynnyriltä. Hidastuva maailmantalouden kasvu ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota tarkoittavat jatkossakin sitä, ettei hinta elvy ennusteperiodin aikana. Öljyn Brent-laadun hinnan ennustetaan pysyttelevän loppuvuonna 59 dollarin tasolla, jolloin se olisi keskimäärin 63 dollaria tynnyriltä tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme öljyn Brent-laadulle enää 57 dollarin keskimääräistä hintaa tynnyriltä.

Yhdysvalloissakin kasvun hidastumista

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut. Kasvu vuoden takaisesta oli suurimmillaan 3,2 prosenttia viime vuoden toisella neljänneksellä. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä se oli enää 2,3 prosenttia, joka toki sekin on Eurooppaan verrattuna hyvä tahti.

Yksityinen kulutus, jonka painoarvo Yhdysvaltojen bkt:ssä on ratkaisevan suuri, on tänä vuonna kasvanut 2,5 prosentin vauhtia. Erityisesti toinen neljännes oli erinomainen. Investointien kasvu on kuitenkin hidastunut. Asuntoinvestointien määrä on jopa vähentynyt – pudotusta on vuositasolla noin kolme prosenttia. Nettoviennin kontribuutio talouskasvuun oli toisella neljänneksellä selvästi negatiivinen.

Pörssit maailmanlaajuisesti ovat hermoilleet presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan käänteiden kanssa. Kauppasota Kiinan kanssa on kiihtynyt. Välillä Trump kuitenkin peruu uhkauksiaan ja tullien nostoja. Tämä tuo helpotusta markkinoille mutta lisää myös epävarmuutta.

Tuottavuuskasvu on ollut tämän vuoden puolella ripeää, ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja toisella neljänneksellä vastaavasti 0,6 prosenttia. Kasvu oli yhtä kovaa viimeksi viisi vuotta sitten. Tehtyjen työtuntien määrä on sen sijaan vähentynyt jo kolmen neljänneksen ajan, ja työllisyyden kasvu on selvästi hidastunut. Reaalinen tuntipalkka nousi keskimäärin ripeästi vuoden alkupuoliskolla.

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2019E 2020E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2019E 2020E 2021E
Euron hinta
USD 1,13 1,13 1,12 1,12 1,12 1,12 1,12 1,12 1,13 1,12 1,12
JPY 125,7 122,1 121,4 121,4 121,4 121,4 121,4 121,4 122,8 121,4 121,4
GPB 0,86 0,89 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90
SEK 10,50 10,63 10,56 10,56 10,56 10,56 10,56 10,56 10,54 10,56 10,56
Ohjauskorot
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
FED 2,50 2,50 2,25 1,75 1,75 1,75 1,50 1,25 2,31 1,58 1,10
Markkinakorot
Libor 3kk 2,61 2,40 2,20 1,82 1,65 1,65 1,40 1,23 2,30 1,48 1,06
Euribor 3kk -0,31 -0,33 -0,38 -0,40 -0,40 -0,40 -0,40 -0,40 -0,35 -0,40 -0,33
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 66,9 63,0 59,0 59,0 57,0 57,0 57,0 57,0 63,0 57,0 57,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % -5,0 -3,2 2,1 4,3 2,0 1,4 1,5 1,6 -1,5 1,6 1,9
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S19.2/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tämä kehitys sekä se, että liittovaltion joukkolainojen tuottokäyrä on kääntynyt, kertoo noususuhdanteen kypsymisestä ja kasvun hidastumisesta. Arvioimme maaliskuun ennusteemme mukaisesti edelleen, että Yhdysvaltojen bkt-kasvu hidastuu kuluvana vuonna 2,2 prosenttiin viime vuoden 2,9 prosentista. Tämä merkitsisi vuoden jälkipuoliskolla edelleen melkein 0,5 prosentin kasvua edellisestä neljänneksestä.

Ensi vuonna bkt:n kasvu hidastuu ennusteemme mukaan 1,6 prosenttiin, jolloin keskimääräinen kasvu edellisestä neljänneksestä olisi 0,3–0,4 prosenttia. Talouskasvu hidastuisi siten selvästi, mutta olisi kuitenkin nopeampaa kuin euroalueella.

Riski voi olla myös tätä hitaammasta bkt-kasvusta. Finanssipolitiikan veto hidastuu ensi vuonna selvästi, investointien kasvu on hidastumassa, kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt ja Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat kireät.

OECD:n laskema CL (Composite Leading) -indikaattori, joka ennakoi bkt:n kasvua kuusi kuukautta, on alentunut viime vuoden kesäkuusta alkaen. Indikaattori oli yhtä alhaalla kuin nyt viimeksi heti finanssikriisin jälkeen joulukuussa 2009. Myös ostopäälliköiden arviot ovat heikentyneet. Kuluttajien luottamus on kuitenkin pysynyt korkeana.

Ensi vuoden syksyllä on Yhdysvalloissa presidentinvaalit, joissa Trump on kaikesta mediakohusta huolimatta ennakkosuosikki.

Keskuspankki alensi ohjauskorkoaan heinäkuun lopussa 25 peruspisteellä vaihteluvälille 2,00–2,25 prosenttia. Markkinaodotuksissa on lisää korkojen laskua. Korkojen alentaminen alkoi historiallisen alhaisella nimellis- ja reaalikorkojen tasolla. Fedin pääjohtaja J. Powell perusteli korkojen alentamista epävarmuuden ja riskien lisääntymisellä maailmantaloudessa. Lisäksi Fedin tarkasti seuraama hintaindikaattori, yksityisten kulutusmenojen pohjainflaatio (PCE), on laskenut 1,6 prosenttiin kesä-heinäkuussa, mikä tukee keskuspankin linjanmuutosta. Toisaalta energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio kiihtyi 2,2 prosenttiin heinäkuussa.

Heinäkuisen korkojen laskun yhteydessä Powell myös ilmoitti, että keskuspankin taseen supistaminen lopetetaan toistaiseksi. Tähän mennessä keskuspankin tasetta on supistettu vuonna 2017 saavutetusta 4,5 biljoonasta 3,8 biljoonaan dollariin.

Etla ennustaa, että keskimääräiset markkinoiden korko-odotukset toteutuvat, kun Fed laskee ohjauskorkoja yhteensä puolella prosenttiyksiköllä vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi odotamme ensi vuodelle yhä 50 peruspisteen korkojen laskua. Niinpä Yhdysvaltojen ohjauskorot päätyisivät vaihteluvälille 1,00–1,25 ensi vuoden loppuun mennessä. Vuodelle 2021 odotamme vielä yhtä 25 peruspisteen ohjauskorkojen laskua, kun Yhdysvaltojen talouskasvu hiipuu edelleen.

Britannian poliittinen kaaos pahenee

Britannian uuden pääministerin Boris Johnsonin häikäilemättömien otteiden myötä Britannia näytti jo olevan luisumassa kohti sopimuksetonta EU-eroa ja taantumaa. Tähän suuntaan vaaka kallistui elokuun lopussa, kun Johnson jäädytti parlamentin toiminnan syyskuun 9. päivästä alkaen aina lokakuun puoliväliin asti. Niinpä parlamentille olisi jäänyt todella niukasti aikaa toimiin estää 31.10. voimaan astuva (sopimukseton) ero EU:sta. Johnsonin parlamentarismia halveksuvaa vetoa pidettiin maassa lähes ennen näkemättömänä.

Tilanne kuitenkin muuttui 3.9. parlamentin äänestäessä voitokkaasti toimenpiteistä sopimuksettoman eron estämiseksi. Tätä kirjoitettaessa vaikuttaa todennäköiseltä, että Britanniassa järjestetään uudet parlamenttivaalit ennenaikaisesti.

Sopimuksettomasta brexitistä seuraisi merkittäviä lyhyen aikavälin häiriöitä ulkomaankaupassa, jotka heijastuisivat myös muihin EU-talouksiin. Sopimuksettoman brexitin kaikkia haitallisia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta ainakin se tuottaisi monenlaisia logistisia ongelmia yrityksille ja vaikuttaisi mm. lääkkeiden saatavuuteen niin Britanniassa kuin muussa Euroopassa. Onneksi Britanniassa on jo varauduttu pahimman varalle varastoimalla lääkkeitä samalla, kun muun muassa Ranskassa on rekrytoitu lisää satamahenkilökuntaa ja suunniteltu sähköisiä järjestelmiä tullimuodollisuuksien vähentämiseksi.

Sopimukseton brexit haittaisi suhteellisesti selvästi enemmän Britannian kuin muun Euroopan taloutta. Niinpä vaikutukset euroalueen kasvuun jäävät arviomme mukaan pariin kolmeen prosentin kymmenykseen kahdella eroa seuraavalla vuosineljänneksenä. Sen sijaan Britannian talous ajautunee tekniseen taantumaan näiden neljännesten aikana. Pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat lopulta tehdystä kauppasopimuksesta EU:n ja Britannian välillä.

Sopimuksettoman brexitin toteutuessa Britannian taloutta tukevat jonkin verran maan hallituksen tilanteen varalle suunnittelemat finanssipoliittiset elvytystoimet ja Englannin pankin korkojen lasku 0,25 prosenttiyksiköllä. Etla ennustaa Britannian bkt:n kasvavan 0,8 prosenttia tänä vuonna ja 0,5 prosenttia ensi vuonna. Euroalueellakin olisi hyvä harkita koordinoitua finanssipolitiikan elvytystä sopimuksettoman brexitin toteutuessa.

Japanin talouskasvu jatkuu hitaana

Japanin talouden ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 0,5 prosenttia ensi vuonna. Suuresta sisämarkkinasta huolimatta Japani on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta ja siten muun Aasian ja maailmantalouden kehityksestä. Niinpä kauppasodan kiihtyminen Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä vaikuttaa merkittävästi myös Japaniin. Japanin potentiaalinen kasvu on lisäksi matalaa myös ikääntyvän väestön takia.

Ennakkotietojen perusteella Japanin talous kasvoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, joten kasvu oli varsin hyvää hidastuvaan ympäristöön nähden. Varsinkin yksityiseen kulutukseen ja yritysten investointeihin kirjattiin selvää kasvua alkukesällä. Myös ensimmäisen neljänneksen kasvulukua tarkistettiin ylöspäin, 0,7 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, mikä korostaa Japanin talouden vahvuutta vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana.

Teollisuudessa ja viennissä on sen sijaan havaittu jo maailmantalouden hidastumisesta seuraavaa heikkoutta. Toisella neljänneksellä Japanin vienti supistui 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan lisäksi Japanilla on omat poliittiset hankaluutensa Etelä-Korean kanssa, mitkä heijastuvat jo maiden väliseen kauppaan. Etelä-Koreassa boikotoidaan Japanista tuotuja tuotteita, kun taas Japani on lisännyt muodollisia esteitä Etelä-Korean tuonnille. Näiden kaupan esteiden odotetaan kuitenkin jäävän lyhytaikaisiksi. Lisäksi Japanin talous saa vetoapua ensi vuonna järjestettävistä Tokion olympialaisista.

Japanin keskuspankki joutui monien muiden keskuspankkien tavoin kesällä laskemaan inflaatioennustettaan. Tällä hetkellä se ennustaa maan inflaation jäävän kuluvana vuonna 1,0 prosenttiin ja ensi vuonnakin 1,3 prosenttiin. Näidenkin lukujen toteutumiseen on vielä matkaa, sillä Japanin pohjainflaatio putosi kesäkuussa 0,6 prosenttiin. Voidaankin odottaa, että myös Japanin keskuspankki keventää rahapolitiikkaansa vielä kuluvan vuoden aikana.

Venäjän talous kasvaa potentiaalista vauhtiaan

Venäjän talouden ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,6 prosenttia ensi vuonna. Kuluvan vuoden kasvun hidastuminen on seurausta erityisesti viennin ja investointien heikosta kehityksestä. Venäjän tullin mukaan toisen neljänneksen tavaraviennin arvo dollareissa oli 9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Supistumiseen vaikuttaa osaltaan öljyn hinnan lasku. Toisaalta kotimaista kysyntää painaa arvonlisäveron korotus vuoden alussa.

Viime vuoden kasvua tarkistettiin kuitenkin Venäjällä tuntuvasti ylöspäin, sillä bkt kasvoi tarkistettujen tietojen mukaan 2,3 prosenttia, kun alustavien tietojen mukaan kasvua kertyi 1,6 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa maan talous on kasvanut vain 0,7 prosenttia
vuoden takaisesta.

Kaiken kaikkiaan Venäjän talouden näkymät ovat keskipitkällä aikavälillä heikot. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät ole kasvaneet maassa viiteen vuoteen. Rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty, talous nojaa raaka-aineiden viennistä saataviin tuloihin ja EU:n sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet vähentävät ulkomaankauppaa ja maahan kohdistuvia investointeja. Vielä elokuussa Yhdysvallat asetti Venäjälle uusia, joskin vaikutuksiltaan todennäköisesti pieniksi jääviä pakotteita.

Talouskasvun hidastuminen on laskenut toteutunutta inflaatiota sekä odotuksia tulevasta inflaatiosta. Niinpä Venäjän keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa kahdesti kuluvan vuoden aikana, minkä jälkeen ohjauskorko on tällä hetkellä 7,25 prosentin tasolla. Keskuspankki on myös ilmoittanut, että talouskasvun hidastuessa se todennäköisesti jatkaa koron alennuksia.

Ruotsin talouskasvu hidastuu tänä vuonna

Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Talouskasvu hidastuu merkittävästi, sillä vielä viime vuonna Ruotsin talous kasvoi 2,4 prosenttia.

Ruotsin talous supistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Talouden hidastuminen on laaja-alaista, sillä sekä yksityisen kulutuksen että viennin vaikutus neljännesvuosikasvuun on ollut ajoittain jopa negatiivinen alkuvuoden aikana. Teollisuuden luottamus on heikentynyt merkittävästi ja vientiteollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kääntyneet laskuun. Konjunkturinstitutet mainitsee kauppasodan ja brexitin lisäksi epävakauden Lähi-Idässä syyksi viennin näkymien heikentymiselle.

Vienti hyötyy silti ainakin jonkin verran heikosta kruunusta: tätä kirjoittaessa yhdellä eurolla sai 10,8 kruunua, kun vielä vuosi sitten eurolla sai noin 10,5. Kruunu ehti jo vahvistua hetkellisesti vuodenvaihteessa, kun Riksbanken nosti ohjauskorkonsa -0,5:stä -0,25:een joulukuussa. Sittemmin käsitykset koronnostoista ovat Ruotsissakin muuttuneet: kun vielä alkuvuodesta odotettiin korkojen nousun jatkuvan viimeistään syksyllä, nyt koronnostojen odotetaan lykkääntyvän hamaan tulevaisuuteen.

Investointeja painaa alaspäin rakentamisen hiipuminen. Rakentaminen onkin Ruotsissa vähentynyt asuntojen hintojen nousun pysähdyttyä ja käännyttyä jopa laskuun muutamissa suurimmissa kaupungeissa kuten Tukholmassa.

Työllisyyskehitys on myös kääntymässä huonompaan suuntaan. Työttömyysaste noussee tänä vuonna hieman viime vuoden 6,3 prosentista. Konjunkturinstitutet odottaa julkistalouden pysyvän lievästi ylijäämäisenä tänä vuonna mutta kääntyvän hieman alijäämäiseksi ensi vuonna. Rakenteellisesti julkistalous on kuitenkin jotakuinkin tasapainossa, joten finanssipoliittista elvytysvaraa löytyy tarvittaessa.

Euroalueen kasvu vain hieman plussalla

Euroalueen talouskasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna 1,0 prosenttiin ja ensi vuonna 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 kasvuksi ennustamme hieman parempaa, 1,3 prosenttia. Riski myös tätä huonompaan kehitykseen on merkittävä, erityisesti tilanteessa, jossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta ja Yhdysvallat kohdistaa tullikorotuksensa Kiinan sijaan EU-alueelle.

Vielä viime vuonna euroalueen taloudet kasvoivat yhteensä 1,8 prosenttia. Tänä vuonna huonot uutiset ovat kuitenkin seuranneet toisiaan epävarmuuden lisääntyessä ja mm. Saksan talouskehityksen heikennyttyä taantuman partaalle. Kehitys on ollut tähän asti huonoa erityisesti teollisuudessa, mutta nyt myös yksityisen kulutuksen kasvu on hidastumassa.

Saksan talous kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia, mikä oli odotuksia parempaa. Sittemmin kehitys on kääntynyt selvästi huonommaksi: toisella neljänneksellä Saksan talous supistui 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisen neljänneksen negatiivisen bkt:n kasvun taustalla oli nettoviennin merkittävä heikentyminen (vienti laski 1,3 % edellisestä neljänneksestä ja tuonti 0,3 %), mutta myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastui vain 0,1 prosenttiin edellisestä neljänneksestä. Kasvua kiihdytti julkisen kulutuksen lisääntyminen 0,5 prosentilla edellisestä neljänneksestä. Myös yksityiset investoinnit lisääntyivät edellisestä neljänneksestä, vaikka rakentamiseen kirjattiin laskua.

Saksan teollisuustuotanto supistui kesäkuussa 5,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pelkästään autoteollisuuden tuotanto supistui heinäkuussa yksiköissä mitattuna sekin 5,1 prosenttia. Teollisuustuotanto on laskenut ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 2,9 prosenttia vuoden takaisesta samalla, kun autoteollisuuden tuotanto on alentunut yksiköissä mitattuna 12,5 prosenttia. Autoteollisuus vastaa Saksassa suoraan noin 5 prosentista bkt:sta.

Autoteollisuuden vaikeudet ovat seurausta viime vuonna voimaan astuneista uusista päästönormeista mutta myös kauppasodan kiihtymisen ja brexitin lisäämästä epävarmuudesta. Saksan bkt-luvut ovatkin kuluvana vuonna heiluneet Britannian varastosyklin tahdissa. Britannian varautuminen brexitiin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvatti maan varastoja ja oli samalla merkittävimpiä Saksan vientiä lisäävä tekijöitä. Toisaalta varastosyklin kääntyminen ja Saksan Britannian viennin tippuminen toisella neljänneksellä vähensi Saksan toisen neljänneksen bkt:n kasvua jopa 0,1 prosenttia. Etla ennustaa Saksan bkt:n kasvavan kaiken kaikkiaan tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonnakin hitaasti, 0,7 prosenttia.

Merkittävistä eurotalouksista Espanjan ja Hollannin taloudet kasvoivat toisella neljänneksellä 0,5 prosenttia ja Ranskankin talous 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valuutta-alueeseen kuuluvissa Itä-Euroopan maissa kasvu oli myös keskimääräistä nopeampaa Belgian ja Itävallan kasvun yltäessä euroalueen keskiarvoon. Italia jäi sen sijaan toisella neljänneksellä nollakasvuun. Myös koko vuoden osalta Italian kasvu on lähellä nollaa. Uusi hallitus ja 10 vuoden valtionlainakorkojen alentuminen alle 1,0 prosenttiin antavat pientä toivoa Italian talouskehityksen oikenemisesta ensi vuonna. Sittenkin hallitusten keskimääräinen ikä on Italiassa lyhyt, ja maa on myös haavoittuvainen maailmantalouden huonoille uutisille.

Mahdollinen Britannian lähtö EU:sta ilman sopimusta on merkittävä riski myös euroalueen talouskehitykselle. Toteutuessaan se leikkaa euroalueen kasvusta ainakin pari prosentin kymmenystä kahtena eroa seuraavana vuosineljänneksenä. Skenaarion toteutuessa myös euroalueella olisi syytä harkita koordinoitua finanssipoliittista elvytystä, sillä alueen talous on muuten lähellä putoamista taantumaan.

Euroalueen inflaatio oli vielä viime vuonna 1,8 prosenttia. Hintojen kohoamisesta merkittävä osa oli seurausta energian hintojen noususta, sillä prosessoimattoman ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli vain 1,2 prosenttia.

Kuluvana vuonna euroalueen inflaatio on hidastunut selvästi. Elokuussa se oli heinäkuun tavoin enää 1,0 prosenttia. Hidastumista selittää energian hintojen nousun ja talouskasvun samanaikainen hiipuminen. Energian ja prosessoimattoman ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio ei ole vauhdittunut EKP:n odotusten mukaisesti vaan on pysytellyt reilussa 1 prosentissa koko alkuvuoden ajan. Elokuun pohjainflaatio oli euroalueella 1,1 prosenttia.

Sekä toteutuneen inflaation että inflaatio-odotusten heikkenemisen takia myös EKP:n odotetaan alentavan korkoja vielä syksyn aikana. Etla odottaa EKP:n laskevan talletuskorkoa -0,4 prosentista -0,5 prosenttiin. Samalla kuukausittaiset arvopapereiden netto-ostot käynnistetään uudestaan. Ohjauskorko pysyy nollassa vähintäänkin vuoden 2021 loppuun asti. EKP:n on myös toivottavaa arvioida ja ottaa kantaa kokonaan uusiin politiikkatoimiin inflaation kiihdyttämiseksi. Sekä kuluvan että ensi vuoden inflaatioksi ennustamme euroalueelle 1,2 prosenttia.

Euroalueen finanssipolitiikan arvioidaan olevan tänä vuonna jonkin verran ekspansiivista, mikä ajoittuu suhdanteen heikkenemisen kannalta oikein ja tukee hidastuvaa talouskasvua. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan alueella tänä vuonna 7,5 prosenttiin ja pysyttelevän keskimäärin samalla tasolla myös ensi vuonna.

Taulukko: Bruttokansantuotteen muutokset alueittain


Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Bruttokansantuote
Paino1) Keskimäärin
2017 2017 2018 2019E 2020E 2021E 2019–23E
Maailma 100,0 3,8 3,6 3,0 2,9 3,1 3,1
Yhdysvallat 15,5 2,4 2,9 2,2 1,6 1,3 1,9
EU 16,7 2,5 2,0 1,0 0,9 1,3 1,2
Euroalue 11,3 2,4 1,9 1,0 0,9 1,3 1,1
Saksa 3,3 2,2 1,4 0,4 0,7 1,3 0,9
Ranska 2,3 2,3 1,7 1,1 1,4 1,4 1,3
Italia 1,9 1,7 0,9 0,0 0,1 0,3 0,2
Suomi 0,2 3,0 1,7 1,1 0,9 1,1 1,1
Ruotsi 0,4 2,1 2,4 1,3 1,3 1,5 1,5
Iso-Britannia 2,3 1,8 1,4 0,8 0,5 1,2 1,1
Venäjä 3,2 1,6 2,3 1,3 1,6 1,5 1,5
Aasia 39,3 5,2 4,9 4,6 4,8 5,0 4,9
Japani 4,4 1,9 0,8 0,7 0,5 0,8 0,7
Kiina 17,7 6,9 6,6 6,1 6,0 5,8 5,8
Intia 7,2 6,7 6,8 6,3 7,5 7,3 6,9
Teoll.maat 41,8 2,4 2,3 1,5 1,3 1,3 1,5
1) Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S19.2/k01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Inflaatio alueittain


Inflaatio alueittain, %
Kuluttajahinnat2)
Paino1) Keskimäärin
2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E 2019–23E
Maailma 100,0 .. .. .. .. .. ..
Yhdysvallat 15,5 2,1 2,4 2,0 1,9 1,8 1,9
EU 16,7 1,7 1,9 1,3 1,3 1,6 1,6
Euroalue 11,3 1,5 1,8 1,2 1,2 1,5 1,5
Saksa 3,3 1,5 1,7 1,2 1,2 1,5 1,5
Ranska 2,3 1,0 1,9 1,4 1,6 1,6 1,6
Italia 1,9 1,2 1,1 1,0 1,1 1,4 1,3
Suomi 0,2 0,8 1,1 1,0 1,1 1,4 1,3
Ruotsi 0,4 1,8 2,0 1,6 1,8 1,8 1,8
Iso-Britannia 2,3 2,6 2,3 1,8 2,0 1,9 1,9
Venäjä 3,2 3,7 2,9 3,9 4,0 4,0 4,0
Japani 4,4 0,5 1,0 1,0 1,2 1,2 1,1
Kiina 17,7 1,6 2,1 2,5 2,5 2,5 2,4
Intia 7,2 2,5 4,9 5,0 5,0 5,0 5,0
Teoll.maat 41,8 2,2 2,6 1,6 1,7 1,8 1,7
1) Ostovoimapariteettipainot.
2) Kansalliset indeksit.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S19.2/k02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityinen kulutus alueittain


Yksityinen kulutus alueittain, määrän muutos, %
2017 2018 2019E 2020E 2021E 2019–23E
OECD 2,5 2,3 1,7 1,7 1,9 1,8
Yhdysvallat 2,6 3,0 2,6 2,0 1,8 2,0
EU28 2,0 1,6 1,1 1,8 1,8 1,8
Euroalue 1,6 1,3 1,0 1,1 1,1 1,1
Saksa 1,8 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0
Ranska 1,4 0,9 1,1 0,8 0,8 0,9
Italia 1,6 0,6 0,2 0,2 0,5 0,4
Suomi 1,2 2,0 0,7 1,1 1,2 1,1
Ruotsi 2,2 1,2 0,6 1,0 1,0 1,0
Iso-Britannia 2,1 1,7 1,3 0,6 0,6 0,7
Japani 1,1 1,0 1,1 0,5 0,5 0,6
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.2/k03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kiinteät investoinnit alueittain


Kiinteät investoinnit alueittain, määrän muutos, %
2017 2018 2019E 2020E 2021E 2019–23E
OECD 3,9 3,5 2,8 1,7 2,0 2,1
Yhdysvallat 3,7 4,1 2,0 1,0 1,6 1,8
EU28 3,1 3,3 2,3 1,8 1,8 1,9
Euroalue 2,6 3,0 2,7 1,8 1,8 1,9
Saksa 2,9 2,6 2,7 2,0 2,0 2,3
Ranska 4,7 2,8 2,1 2,2 2,3 2,2
Italia 4,3 3,4 0,0 -2,4 -1,0 -0,5
Suomi 5,2 3,1 1,4 0,8 1,1 1,5
Ruotsi 6,0 4,0 0,8 2,0 3,1 2,5
Iso-Britannia 3,5 0,2 0,5 1,0 2,0 1,5
Japani 3,0 2,8 1,5 0,6 0,6 0,8
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.2/k04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Euroalueen talouslukuja


Euroalueen talouslukuja, %
2017 2018 2019E 2020E 2021E
Yksityinen kulutus 1,6 1,3 1,0 1,1 1,1
Julkinen kulutus 1,1 1,0 1,2 1,5 1,2
Kiinteät bruttoinv. 2,6 3,0 2,7 1,8 1,8
Kotimainen kok.kys. 1,7 1,7 1,5 1,6 1,4
Vienti 5,2 3,0 2,3 2,5 3,0
Tuonti 3,9 2,9 2,5 2,6 3,0
BKT 2,4 1,9 1,0 0,9 1,3
Teollisuustuotanto 2,9 0,9 -0,4 0,5 1,6
Inflaatio, HICP 1,5 1,8 1,2 1,2 1,5
Työttömyysaste 9,1 8,2 7,5 7,5 7,6
Julk. sek. tasapaino, per BKT -1,0 -0,5 -0,9 -1,0 -1,1
Julk. sek. velka, per BKT 89,1 87,1 86,0 85,0 85,1
Lähteet: Euroopan komissio, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.2/k05tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tarjontashokit heiluttavat öljyn hintaa

Öljyn Brent-laadun hinnaksi ennustetaan tänä vuonna keskimäärin 63 dollaria tynnyriltä. Tähän päästään, jos öljyn hinta pysyy noin 59 dollarin tasolla loppuvuoden ajan. Ensi vuoden öljyn Brent-laadun hinnaksi ennustamme enää keskimäärin 57 dollaria.

Öljyn hintaa painavat alaspäin kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä sekä maailmantalouden kasvun hidastuminen. Myös Yhdysvaltojen öljyn tuotanto on pysynyt lähellä ennätystasoa, mikä vaikuttaa hintaan laskevasti. Yhdysvaltojen tuotanto oli myös kesällä suurinta maailmassa kakkossijan kuuluessa Venäjälle.

Öljyn hintaa ovat osaltaan tukeneet OPEC-maiden ja Venäjän joulukuussa sopimat tuotannon leikkaukset. Tuotantoa sovittiin vähennettävän yhteensä 1,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä, josta kartelliin kuuluvien maiden osuus olisi 800 000 ja Venäjän osuus 400 000 tynnyriä päivässä. Edellinen tarkoittaisi tuotannon supistumista efektiivisesti kolmella prosentilla OPEC-kartellin jäsenmaissa. Sopimus on voimassa ainakin ensi vuoden maaliskuuhun asti.

Sopimuksessa mukana olevien OPEC-maiden tuotannon leikkausten tavoitetaso ylittyi heinäkuussa jopa 46 prosentilla. Myös OPECin ulkopuoliset mutta sopimuksessa mukana olevat maat ylittivät tuotannonleikkaustavoitteensa heinäkuussa. Siitä huolimatta öljyn hinta ei toipunut kesällä huonojen kysyntäuutisten dominoidessa tarjontaan liittyviä uutisia.

Öljyn hintaan vaikuttavat todennäköisesti tänäkin vuonna erittäin paljon muutokset maailmanpolitiikassa ja sen aiheuttamat tarjontasokit. Tarjontasokeista on tullut entistä vaikeammin ennakoitavia Trumpin presidenttikauden aikana. Geopolitiikka muodostaa öljyn hinnalle riskin, joka saattaa synnyttää suuria vaihteluita öljyn hinnan päivänoteerauksiin.

Muiden raaka-aineiden hinnat muuttuvat vähän

Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat ovat alkuvuoden aikana heiluneet kauppasota- ja kysyntähuolien mukaan mutta pysyneet keskimäärin ennallaan, ainakin kun verrataan elokuun tasoa tammikuun tasoon. Joitakin poikkeuksiakin voidaan raaka-ainehintojen kehityksestä löytää, esimerkiksi nikkelin hinta hipoi elokuussa jo historiallisia ennätystasoja. Kuparin hinta on puolestaan laskenut alimmalle tasolleen vuosiin.

Raaka-aineiden, pois lukien energia, hintojen odotetaan keskimäärin laskevan tänä vuonna hieman, 1,5 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuodelle ennustetaan hintoihin 1,6 prosentin nousua. Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen ennustetaan siis pysyvän kutakuinkin nykytasollaan

Maailmankaupan kasvu hidastuu selvästi

Etla ennustaa maailmankaupan kasvavan tänä vuonna hyvin hitaasti 1,0 prosenttia viime vuodesta, sillä kaupan esteiden lisääminen yhtä aikaa laajan poliittisen epävarmuuden kanssa vähentää kauppaa. Ensi vuonna maailmankaupan ennustetaan toipuvan 2,0 prosentin kasvuun.

Ennustetut kasvuluvut olisivat toteutuessaan selvästi alle viime vuosien tason. Esimerkiksi vielä vuonna 2017 maailman tavarakauppa kasvoi noin 4,6 prosenttia ja viime vuonnakin 3,4 prosenttia. Vielä 1990-luvulla maailmankauppa kasvoi noin 7 prosentin vuosivauhtia ja vuosina 2000–2008 keskimäärin noin 5 prosentin vauhtia. Toisaalta maailmankaupalla olikin erittäin hyvät mahdollisuudet kasvaa 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä: Nordhausin (2018) mukaan maailmankaupan keskimääräiset tariffit laskivat lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun alun 10 prosentin tasolta noin 2 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä.1

Maaliskuun ennusteessa todetut riskit maailmakaupan kehitykselle ovat osittain toteutuneet. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on kiihtynyt merkittävästi. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut v. 2018 alun 3,1 prosentista 21,2 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa. Kiinan Yhdysvaltojen tuonnin tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista vuoden 2018 alussa 25,9 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa.

Martin Wolfin (2019) Financial Times’issa esittelemän laskelman mukaan Yhdysvaltojen keskimääräiset tariffit ovatkin Trumpin politiikan seurauksena jopa tuplaantuneet ja voivat pian nousta ohi Intian vastaavien tasojen.2 Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppakahina on tällä hetkellä vähemmällä huomiolla, mutta voi kuumeta milloin vain presidentti Trumpin arvaamattomuuden tietäen.

Kaiken kaikkiaan kaupan esteet, niin perinteiset tullit kuin ei-tariffiperusteiset esteet kuten standardivaatimukset ja tuotteen alkuperää koskevat säännökset, ovat lisääntymässä maiden välillä. Tähän suuntaan vaikuttaa myös Britannian ero EU:sta – siitäkin huolimatta, että eron ehdoista saataisiin aikaan sopimus. Tämä eittämättä hidastaa maailmankaupan kasvua. Vaikutus on suurempi nykytaloudessa, jossa yritykset ovat riippuvaisia tarjontaketjuista, ts. tuotannon vaiheiden hajauttamisesta eri yksiköihin monissa maissa.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö