Kansainvälinen suhdannekehitys 1/2019

Maailmantalouden odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Euroalueen kasvu putosi viime vuoden toisella puolikkaalla lähelle nollaa: kahdella viimeisellä neljänneksellä kasvua kertyi enää 0,2 prosenttia edellisistä neljänneksistä. Italia ajautui taantumaan, mutta erityisesti Saksan talouskasvu tuotti pettymyksen. Kasvu on läkähtymässä myös maailmantalouden kasvuveturina koko viime vuosikymmenen toimineessa Kiinassa: Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 6,0 prosentin ja ensi vuonna 5,8 prosentin vauhtia. Suurimmat riskit maailmantaloudessa liittyvät monilta osin samoihin tekijöihin, jotka hidastivat kasvua myös viime vuonna: kauppasota saattaa kiihtyä uudelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ja laajeta myös EU:n ja Yhdysvaltojen väliseksi, Britannia on koko ajan lähempänä kaoottista EU-eroa samalla, kun Italian hallitus pitänee rahoitusmarkkinat varpaillaan myös tänä ja ensi vuonna. Myös Kiinan talouskasvu saattaa hidastua selvästi enemmän kuin perusennusteessamme arvioidaan.

Maailman talouskasvu hidastuu

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna enää 3,0 prosenttia. Viime vuonna maailmantalouden arvioidaan kasvaneen 3,6 prosenttia. Maailmantalouden kasvun 0,5 prosenttiyksikön hidastumista tänä vuonna voidaan pitää merkittävänä. Maailmantalouden kasvua hidastavat kaupan esteiden lisääntyminen ja poliittinen epävarmuus, joka koskee tällä hetkellä erityisesti Eurooppaa mutta myös Yhdysvaltoja. Vuonna 2021 maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,1 prosenttia.

Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ennustetaan pitävän tänä vuonna ohjauskorkonsa ennallaan ja nostavan niitä kerran ensi vuonna. Tässä suhteessa näkemyksessämme onkin tapahtunut merkittävä muutos verrattuna viime syksyn ennusteeseen, jossa vielä odotimme Fedin nostavan korkoja kolme kertaa tänä vuonna. Odotusten muutoksen taustalla on lähes totaalinen käännös Fedin omassa viestinnässä. EKP:n puolestaan arvioidaan nostavan korkoja nollatasolta vasta vuoden 2021 alussa. Niinpä myös EKP:n koronnostot lykkääntyvät kauemmas kuin vielä viime syksynä odotimme.

Rahapolitiikka kuitenkin alkoi kiristyä euroalueella muilta osin jo kuluvan vuoden alussa, kun EKP lopetti kuukausittaiset arvopapereiden netto-ostonsa. Myös Fed on jatkanut taseensa supistamista suunnitellussa aikataulussa. Toisaalta se on myös viestinyt viime aikoina, että tarvittaessa, – toisin sanoen talouden näkymien muuttuessa –, taseen supistaminen voidaan myös keskeyttää.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota kiihtyi viime syyskuussa, kun Yhdysvallat nosti tulleja 10 prosenttiin yhteensä 200 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille Kiinasta. Samalla Kiina lisäsi vastatulleja 60 miljardin arvoiselle tuonnille Yhdysvalloista. Yhteensä Yhdysvallat on nyt asettanut tulleja kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on 250 miljardia dollaria. Kiina puolestaan on asettanut vastatulleja yhteensä 110 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille Yhdysvalloista. Yhdysvallat uhkasi jo jatkaa tullien nostamista, jollei Kiina muuta toimintamalliaan, joka perustuu valtion maksamiin yritystukiin ja pakotettuun teknologian siirtoon ulkomaalaisista yrityksiltä. Trumpin keskeisenä tavoitteena on alusta lähtien ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppataseen alijäämän supistaminen. Kauppasotaan saatiin kuitenkin ainakin väliaikainen helpotus helmikuun lopussa, kun presidentti Trump ilmoitti kauppaneuvottelujen jatkuvan ohi aiemmin asetetun, maaliskuun ensimmäisen päivän aikarajan.

Euroalueen talouskasvu hidastui odotuksia enemmän viime vuoden toisen puolikkaan aikana: kolmannen ja neljännen neljänneksen kasvu oli vain niukasti positiivista, 0,2 prosenttia edellisisistä neljänneksistä. Italia vajosi taantumaan, jonka Saksa puolestaan vältti hädin tuskin. Saksan ja monen muunkin euroalueen talouden heikkoutta selittävät osaltaan syksyllä voimaan tulleet uudet autojen päästönormit, joiden seurauksena autoteollisuuden tuotanto ja autokauppa sukelsivat. Saksan talouden heikkouteen vaikutti muutama muukin erillistekijä kuten Rein-joen kuivuminen, joka haittasi teollisuudelle tärkeitä kuljetuksia. Silti euroalueen talouksien heikkoutta ei voida selittää kuin osittain mainituilla erillistekijöillä, ja talouskasvun hiipuminen alueella vaikuttaakin laaja-alaiselta. Hiipumisen syitä voidaan etsiä pikemminkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan ja ylipäänsä politiikan aiheuttamasta globaalista epävarmuudesta.

Oman lisänsä erityisesti Euroopassa koettuun epävarmuuteen on tuonut kaoottinen brexit-prosessi. Ison-Britannian hallituksen neuvottelustrategia on osoittautunut heikoksi tai jopa olemattomaksi; maan parlamentti on puolestaan jakautunut blokkeihin erilaisten kantojen mukaan, ja millekään näistä kannoista ei tunnu löytyvän taakseen enemmistöä. Sopimus EU-eron jälkeisestä siirtymävaiheesta tulisi saada lainvoimaiseksi ennen maaliskuun loppua. Tällä hetkellä todennäköisintä on joko sopimuksettoman, ns. no-deal Brexitin toteutuminen tai toisaalta neuvottelujen aikarajan jatkaminen esimerkiksi kolmella kuukaudella eteenpäin.

Myös Kiinan talouskasvu hidastui viime vuoden lopulla selvästi. Kolmannella neljänneksellä maan talous kasvoi 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Talouden näkymät kuitenkin heikkenivät loppuvuonna useiden indikaattoreiden perusteella: erityisen negatiivisia ovat olleet viimeisimmät tiedot teollisuuden luottamuksesta sekä vähittäis- ja ulkomaankaupasta. Etla ennustaa Kiinan talouskasvun yltävän tänä vuonna 6,0 prosenttiin ja ensi vuonnakin vain hieman sen alle, 5,8 prosenttiin. Riski tätä heikompaan kehitykseen on kuitenkin merkittävä – vaikka se ei välttämättä näkyisikään kunnolla maan virallisissa bkt-tilastoissa.

Öljyn hintakehityksessä nähtiin selvä käänne viime vuoden lokakuussa. Vielä lokakuun alussa öljyn Brent-laadun päivähinta kävi 86 dollarissa tynnyriltä. Alkanut pörssilasku ja pelot maailmantalouden hidastumisesta yhtä aikaa yhä kasvavan tarjonnan kanssa käänsivät kuitenkin öljyn hinnan laskuun, joka taittui vasta vuodenvaihteen jälkeen. Öljyn Brent-laadun hinta ehti laskea reiluun 50 dollariin tynnyriltä viime vuoden loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana hinta on kuitenkin kääntynyt pieneen nousuun. Ennustamme öljyn Brent-laadun hinnan olevan tänä vuonna keskimäärin 65 dollaria ja ensi vuonna 67 dollaria tynnyriltä.

Yhdysvalloissakin kasvu hidastumista

Yhdysvaltojen talous kasvoi viime vuonna hyvää kolmen prosentin vauhtia. Nettovienti jarrutti kasvua, mutta investoinnit vauhdittivat sitä erityisesti viime vuoden alkupuolella. Bkt:n kasvuvauhti hidastui jonkin verran vuoden loppua kohti. Pörssikurssit ovat toipuneet viime vuoden lopun jyrkästä laskusta, joskaan eivät ainakaan vielä syyskuussa nähtyihin huippuihin. Keskuspankki on ottanut puheessaan käyttöön aiempaa kevyemmän linjan, ja korkojen nousuodotukset ovat maltillistuneet.

Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat edelleen kehittyneet vahvasti. Uusia työpaikkoja syntyy hyvää vauhtia. Työttömyysaste on noin neljässä prosentissa. Se käväisi jo alempanakin, mutta työmarkkinoiden vahva veto on tuonut työvoiman ulkopuolelta lisää väkeä, mikä tukee kasvun jatkumista. Työllisyysasteella on edelleen varaa nousta. Joidenkin tilastojen mukaan avoimia työpaikkoja on jo enemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Työmarkkinoiden kireys onkin vihdoin alkanut nostaa myös mediaanireaalipalkkoja. Ne nousivat viime vuonna 0,6 prosenttia.

Finanssipolitiikka oli kasvua tukevaa viime vuonna. Tänä vuonna vaikutus on pienempi, mutta liittovaltion velka suhteessa bkt:hen kasvaa kuitenkin edelleen selvästi. Julkisen sektorin lisäksi yritysten velkaantuminen on kasvanut korkeaksi. Tämä lisää riskejä finanssimarkkinoilla. Kotitalouksien kokonaisvelkaantuminen vaikuttaa olevan paremmin hallinnassa, mutta sielläkin on eriä, kuten opinto- ja autolainat, joiden kannat ovat kasvaneet selvästi.

OECD:n julkaisema bkt-kasvua kuusi kuukautta ennakoiva CLI-indikaattori oli Yhdysvaltojen osalta huipussaan vuoden 2018 maaliskuussa ja kääntyi sitten loivaan laskuun, joka jyrkkeni selvästi syksyllä. Joulu-tammikuussa kuluttajien luottamus heikkeni selvästi Conference Boardin tiedustelussa, mutta elpyi taas kohtalaisesti helmikuussa. Samoin putosi ISM-ostopäällikköindeksi. Molemmat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta nopeimman kasvun aika on ohitettu.

Talouskehityksen arvioinnissa käytetty valtion pitkien (10 v.) ja lyhyiden (2 v.) joukkolainojen tuottoasteiden erotus aleni edelleen syksyllä. Joulu-helmikuussa se oli suhteellisen vakaa. Suhdannekäänne voisi sen ja historiallisen kehityksen perusteella tapahtua vuoden 2021 vaihteessa, eli hieman myöhemmin kuin miltä edellistä Suhdanne-julkaisua kirjoitettaessa vaikutti. Poikkeuksellinen rahapolitiikka on kuitenkin saattanut sekoittaa tämän mittarin informaatioarvoa. Lisäksi keskuspankki on viime kuukausina ottanut maltillisemman rahapoliittisen linjan.

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2019E 2020E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2019E 2020E 2021E
Euron hinta
USD 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14
JPY 130 130 130 130 130 130 130 130 130 130 130
GPB 0,86 0,86 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9
SEK 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5
Ohjauskorot
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25
FED 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,75 2,75 2,50 2,58 2,65
Markkinakorot
Libor 3kk 2,60 2,60 2,60 2,60 2,60 2,50 2,75 2,75 2,64 2,61 2,65
Euribor 3kk -0,30 -0,20 -0,20 -0,20 -0,17 -0,15 -0,10 -0,05 -0,21 -0,12 0,28
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 65,0 65,0 65,0 65,0 67,0 67,0 67,0 67,0 65,0 67,0 67,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % -8,5 -8,4 -0,9 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 -4,3 1,2 1,2
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S19.1/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Heikentyneiden luottamus- ja ennakoivien indikaattorien, kapasiteetin käyttöasteiden nousun sekä maailmantalouden kasvun hidastumisen vuoksi arvioimme, että Yhdysvaltojen bkt:n kasvu hidastuu tänä vuonna 2,2 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu hidastuu edelleen noin 1,6 prosenttiin ja vuonna 2021 yhä noin 1,3 prosenttiin ennen uutta vahvistumista. Ensi vuoden lopulla on presidentinvaalit. Niihin voisi ajoittua finanssipoliittista elvytystä erityisesti, jos istuvan presidentin uudelleenvalinta alkaa näyttää epätodennäköiseltä. Ilman uusia päätöksiä finanssipolitiikka saattaa kääntyä talouskehitystä jarruttavaksi. Demokraattien voitettua edustajainhuoneen välivaalit viime marraskuussa arvioimme kuitenkin, ettei sanottavaa lisäelvytystä tule.

Fed yllätti markkinat tammikuussa muuttamalla ohjeistustaan tulevista koronnostoista. Aiempi keskuspankin viestintälinja oli, että ohjauskorkojen nostoja jatketaan asteittain tänä vuonna, jotta päästään vähintäänkin luonnollisen koron tasolle, jossa siis rahapolitiikka ei ole inflaatiota kiihdyttävää eikä hidastavaakaan samanaikaisesti, kun talouskasvun odotettiin jatkuvan hyvänä ja työmarkkinoiden pysyvän kireänä. Tammikuun puheessaan Fedin pääjohtaja J. Powell kuitenkin asetteli sanojaan toisin: asteittaisten koronnostojen sijaan Fed aikoo seurata tarkkaan taloudesta tulevaa dataa ja päättää mahdollisista korkojen nostoista siihen perustuen. Markkinoiden odotukset ohjauskorkojen nousun jatkumisesta vaihtuivatkin odotuksiin siitä, että seuraava Fedin siirto voi korkojen noston sijaan olla jopa korkojen lasku.

Etla ennustaa, että Fed pitäytyy koronnostoista tänä vuonna, joten Yhdysvalloissa ohjauskorko pysyisi nykyisellä 2,25–2,50 vaihteluvälillä. Ensi vuonna Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vain kerran vaihteluvälille 2,50–2,75. Vuonna 2021 odotamme Fedin laskevan ohjauskorkoja kerran, 0,25 prosenttiyksiköllä.

Fed on kiristänyt Yhdysvaltojen rahapolitiikkaa ohjauskorkojen nostojen lisäksi keskuspankin tasetta supistamalla, eli ns. määrällisen kiristämisen (”QT”) kautta. Fedin tase oli suurimmillaan vuonna 2017, noin 4,5 biljoonaa dollaria. Tätä nykyä tase on 4,0 biljoonaa dollaria, ja Fed on pyrkinyt supistamaan tasettaan 40 miljardin dollarin kuukausitahdilla. Powellin tammikuinen puhe linjasi myös taseen supistamisesta uudestaan niin, että ns. 40 miljardin automaattisen tahdin sijasta taseen supistaminen voidaan myös keskeyttää, jos talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne heikkenee olennaisesti. Oletamme kuitenkin, että taseen supistamista jatketaan ainakin vuoden loppuun.

Brexit-Britannia poliittisessa kaaoksessa

Pääministeri Mayn ja EU:n tekemä sopimus Britannian EU-eron ehdoista kaatui Britannian parlamentissa tammikuussa. Niinpä Britannia on eroamassa EU:sta ilman sopimusta, mikäli 29.3. mennessä ei saada hyväksyttyä uutta sopimusta. Tällä hetkellä todennäköisintä on, että joko Britannia todellakin eroaa EU:sta ilman sopimusta (ns. no-deal Brexit) maaliskuun lopussa tai eron voimaan astumisen aikarajaa onnistutaan sittenkin vielä lykkäämään ja neuvotteluita jatketaan.

Sopimuksettomasta brexitistä seuraisi merkittäviä lyhyen aikavälin häiriöitä ulkomaankaupassa, jotka heijastuisivat myös muihin EU-talouksiin. Sopimuksettoman brexitin kaikkia haitallisia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta ainakin se tuottaisi monenlaisia logistisia ongelmia yrityksille ja vaikuttaisi mm. lääkkeiden saatavuuteen niin Britanniassa kuin muussa Euroopassa. Tiukasta neuvotteluaikataulusta huolimatta on yhä mahdollista, että sopimuksettoman eron tuoma kaaos onnistutaan välttämään. Epävarmuuden ja hidastuvan maailmantalouden kasvun seurauksena teollisuuden ja rakentamisen luottamus on Britanniassa joka tapauksessa heikentynyt selvästi viime kuukausina.

Niin sanotussa perusskenaariossa, jossa sopimukseton brexit ei toteudu, mutta sekavat ja epäselvät neuvottelut aiheuttavat merkittävää epävarmuutta yrityksille ja kotitalouksille, Britannian talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia ja ensi vuonna vain hieman nopeammin, 1,1 prosenttia. Maan talouskasvu on brexitin jälkeen pudonnut selvästi alle muiden G7-maiden kasvun samalla, kun suorat investoinnit Britanniaan ovat kehittyneet erityisen heikosti suhteessa tähän verrokkiryhmään.

Englannin keskuspankki arvioi helmikuussa 25 prosentin todennäköisyyden sille, että Britannia putoaa taantumaan tämän vuoden aikana. Taantuman toteutuessa Englannin keskuspankki todennäköisesti harkitsisi korkojen laskua. Samoin hallitus voisi elvyttää taloutta finanssipolitiikan keinoin. Tällä hetkellä ohjauskorko on Britanniassa 0,75, joten ainakin rahapoliittista elvytysvaraa on niukasti.

Japanin talouskasvu jatkuu tasaisena

Japanin talouden ennustetaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna 0,8 prosenttia. Viennistä riippuvaisen Japanin talouskasvu onkin hidastumassa muun maailman mukana, vaikka toisaalta Japanin potentiaalinen kasvu on myös matalaa ikääntyvän väestön takia.

Alustavien tietojen mukaan Japanin talouskasvu nopeutui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,3 prosenttiin, sillä vielä kolmannella neljänneksellä maan bkt supistui 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmas neljännes jäi heikoksi muun muassa luonnonkatastrofien takia. Japanin viranomaisten mukaan maan talouskasvu on jatkunut yhtäjaksoisena pisimpään sitten toisen maailmansodan, ja työttömyysaste on vain 2,6 prosenttia, matalimmalla tasolla 26 vuoteen.

Japanissa myönteistä kehitystä on ylläpitänyt ennen kaikkea yksityinen kulutus, ja viimeaikaiset tiedot vähittäiskaupasta tukevat sen jatkumista. Sen sijaan huonompia uutisia on tullut teollisuustuotannosta ja ulkomaankaupasta. Vienti väheni joulukuussa 3,8 prosenttia edellisvuodesta, kun kuljetukset erityisesti Kiinaan tippuivat.

Kiinan talouden hidastuminen ja kauppasodan kiihtyminen muodostavat keskeisen riskin Japanin talouskehitykselle. Lisäksi talouskasvua hidastaa kuluvan vuoden lokakuulle suunniteltu kulutusveron 2 prosenttiyksikön korotus. Positiivista vetoa taloudelle on kuitenkin luvassa mm. valmisteluista vuoden 2020 Tokion olympialaisiin. Myös viime vuonna sovittu, maailman laajimmaksi tituleerattu kahdenvälinen kauppasopimus EU:n kanssa parantaa Japanin viennin näkymiä.

Japanin äärimmäisen kevyt rahapolitiikka jatkunee vielä jonkin aikaa, sillä inflaatiotavoitteen toteutuminen on edelleen matkan päässä. Japanin keskuspankki odottaa pohjainflaation olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Monet ekonomistit pitävät kuitenkin näin korkeita lukuja epätodennäköisinä, sillä joulukuussa maan pohjainflaatio oli vain 0,7 prosenttia.

Venäjän talous kasvaa potentiaalista vauhtiaan

Venäjän talouden ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna, eli kutakuinkin potentiaalista kasvuvauhtiaan. Venäjän taloudelliseen kehitykseen liittyy kuitenkin poliittisia riskejä, sillä Yhdysvallat saattaa yhä laajentaa tai muuttaa maahan kohdistuvia pakotteita hyvinkin nopealla aikataululla. Venäjän talous kasvaa ennusteperiodilla parhaimmillaankin verkkaisesti, sillä talouden rakenteita ei ole kyetty uudistamaan viime vuosina.

Venäjän talouden arvioidaan kasvaneen viime vuonna hitaahkosti, 2,3 prosenttia, vaikka maan taloudelle tärkeä öljyn (dollari-)hinta nousi samanaikaisesti yli 30 prosenttia. Rupla ei kuitenkaan vahvistunut vaan sen sijaan heikkeni keskeisiin valuuttoihin nähden viime vuoden aikana. Öljyn päivätuotanto nousi maassa viime vuonna keskimäärin 11 miljoonaan tynnyriin, missä on 2 prosenttia kasvua edellisvuodesta. Viime vuoden talouskasvua haittasivat ainakin jossain määrin Yhdysvaltojen asettamat uudet taloussanktiot, jotka kohdistuivat entistä suoremmin venäläisten oligarkkien omistuksiin. Rahoitusmarkkinoiden lisäksi sanktiot näkyivät ruplan arvon rajuina heilahduksina viime vuoden aikana.

Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvunäkymiä heikentää yleisen arvonlisäverokannan nousu vuodenvaihteessa 18:sta 20 prosenttiin. Tammikuussa vähittäiskaupan määrä lisääntyikin enää 1,6 prosenttia viime vuodesta.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 5,0 prosenttia, joka on selvästi keskuspankin 4 prosentin inflaatiotavoitetta enemmän. Keskuspankki kuitenkin odottaa inflaation asettuvan 4 prosentin tasolle vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, kun arvonlisäveron korotuksen inflaatiota nostava vaikutus vaimenee. Venäjän keskuspankin avainkorko on tällä hetkellä 7,75:n tasolla.

Ruotsin talouskasvu hidastuu tänä vuonna

Ruotsin talouskasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna 1,2 prosenttiin ja jatkavan ensi vuonna 1,5 prosentin vauhdissa. Eniten Ruotsin talouden hidastumiseen on vaikuttanut asuntojen hintojen laskusta alkanut asuinrakentamisen ja lopulta myös yksityisen kulutuksen hiipuminen. Nettovienti vaikutti positiivisesti talouskasvuun viime vuoden toisella puolikkaalla.

Vienti saa jatkossakin vetoapua heikosta kruunusta: tätä kirjoittaessa yhdellä eurolla sai 10,6 kruunua, kun vielä vuosi sitten eurolla sai 10,1–10,2 kruunua. Kruunu vahvistui hetkellisesti vuodenvaihteessa, kun Riksbanken nosti ohjauskorkonsa -0,5:stä -0,25:een joulukuussa. Tammikuun tiedot pohjainflaatiosta (oli 1,4 prosenttia) viittaavat kuitenkin siihen, ettei seuraavaa koronnostoa ole vähään aikaan näköpiirissä. Niinpä Ruotsin rahapolitiikka jatkuu lähes ennätyskevyenä todennäköisesti vielä kuluvan vuoden ajan.

Työllisyyskehitys on säilynyt Ruotsissa erinomaisena. Työttömyysaste on reilussa 6 prosentissa, joka on arvioiden mukaan hyvin lähellä ns. tasapainotyöttömyysastetta. Inflaatio vaikuttaa pysyvän siitä huolimatta hyvin hallinnassa – ilmiö, joka on havaittu monessa muussakin kehittyneessä taloudessa viime vuosina. Konjunkturinstitutet arvioi finanssipolitiikan olevan neutraalia tänä vuonna.

Ruotsin talouden suurimmat ongelmat liittyvät asuntomarkkinoihin, jossa markkinat toimivat erittäin huonosti, jos lainkaan, ja toisaalta suuren määrän maahanmuuttajia työllistymiseen. Ongelmiin on kuitenkin helpompi reagoida ylijäämäisen julkistalouden oloissa. Vaihtotaseen ylijäämän Konjunkturinstitutet odottaa pysyvän lähes 4 prosentissa suhteessa bkt:hen seuraavina vuosina.

Euroalueen kasvu hidastunut jyrkästi

Euroalueen talouksien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Vuoden 2021 kasvuksi ennustamme edelleen 1,4 prosenttia. Euroalueen näkymät ovat heikentyneet selvästi viime vuoden lopulta lähtien, joten riski myös perusennustetta huonompaan kehitykseen on merkittävä – varsinkin siinä tapauksessa, jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta ja Yhdysvallat asettaa uhkaamansa tullit EU:sta tuoduille autoille.

Euroalueen ennustetta kuluvalle vuodelle on laskettu 0,7 prosenttia verrattuna viime syksyn ennusteeseen. Erityisesti Saksan talouskasvu on tuottanut pettymyksen: Saksan talous kävi hyvin lähellä taantumaa viime vuoden toisella puolikkaalla, sillä sen talous supistui kolmannella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja viimeisen neljänneksen kasvuksi arvioidaan vain 0,0–0,1 prosenttia. Keskeisen euromaan Italian talous ajautui samanaikaisesti taantumaan.

Saksan talouskehityksen heikkoutta viime vuoden toisella puolikkaalla on selitetty usealla erillistekijällä. Niistä merkittävin olivat loppukesällä voimaan astuneet uudet päästönormit, joita seurasi autoteollisuuden tuotannon putoaminen ja autokaupan pysähdys useaksi kuukaudeksi. Toisaalta myös Rein-joen kuivuminen aiheutti merkittäviä logistisia ongelmia teollisuudelle, jonka kuljetuksille joki on tärkeä. Lisäksi Saksan lääketeollisuudessa nähtiin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä massiivinen tuotannon pudotus, joka ei näy lainkaan samalla tavalla alan myynnissä ja tilauksissa. Niinpä mainittujen ongelmien todettiin ensin olevan lyhytaikaisia ja siksi bkt:n kasvun oletettiin kiihtyvän taas tulevilla neljänneksillä.

Saksan teollisuuden vaikeudet vaikuttavat kuitenkin syvemmiltä kuin mitä mainitut erillistekijät antavat ymmärtää. Teollisuuden saamat tilaukset putosivat vuoden lopulla useilla toimialoilla. Yritysten sekä teollisuuden luottamus on laskenut dramaattisesti IFO- ja ostopäällikköindikaattorien perusteella. Samalla kotimaisen kysynnän kasvu hidastui: vähittäiskauppa suorastaan romahti joulukuussa. Niinpä ennustamme Saksan talouden kasvavan tänä vuonna vain 1,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.

Muutamissa euroalueen maissa kasvu kuitenkin jatkui varsin hyvänä myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Eurostatin ennakkotietojen perusteella. Suurista euroalueen maista Espanjan talous kasvoi 0,7 prosenttia ja Hollannin talous 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ranskan talous kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Sopimukseton brexit on merkittävä riski myös euroalueen talouskehitykselle. Toteutuessaan se voisi leikata euroalueen kasvua parilla prosentin kymmenyksellä tänä vuonna. Toisaalta euroalueella on myös omat, sisäiset ongelmansa. Niistä merkittävin on Italian hallitus, jonka talouspolitiikka on ristiriidassa euromaiden finanssipolitiikkaa koskevien säädösten kanssa. Vaikka Euroopan komissio lopulta hyväksyi viime vuoden lopussa Italian hallituksen budjetin, vastakkainasettelua on luvassa myös jatkossa. Heijastellen tätä riskiä Italian valtionlainojen 10 vuoden korko on vaihdellut 2,5 ja 3,5 prosentin välillä viimeisen puolen vuoden aikana.

Silti muutkaan euroalueen maat eivät ole välttyneet populistiliikkeiden vaikutuksilta. Ranskan presidentti Macron joutui antamaan periksi ns. Keltaliivien talouspoliittisille vaatimuksille, minkä seurauksena myös Ranska rikkoo EU:n asettamia budjetin alijäämäsäännöksiä räikeästi tänä vuonna. Populisteihin luettavat puolueet saanevat myös huomattavan kannatuksen kevään eurovaaleissa.

Euroalueen inflaatio oli viime vuonna 1,8 prosenttia. Hintojen kohoamisesta merkittävä osa oli seurausta energian hintojen noususta, sillä prosessoimattoman ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli vain 1,2 prosenttia. Tammikuussa euroalueen inflaatio hidastui 1,4 prosenttiin pohjainflaation ollessa 1,2 prosenttia.

Hidastuva talouskasvu yhdessä vaimeana pysyttelevän pohjainflaation kanssa johtaa ennusteemme mukaan siihen, että EKP nostaa ohjauskorkoa nollatasolta vasta vuoden 2021 alussa. Vaikka palkkapaineet lisääntyvät tänä vuonna alueella jonkin verran, se ei ehdi lisätä inflaatiota tuntuvasti, sillä kasvunäkymien heikentyminen vaikuttaa päinvastaisesti. Toisaalta rahapolitiikka kiristyi jo kuluvan vuoden alussa sitä kautta, että arvopapereiden kuukausittaiset netto-ostot lopetettiin vuodenvaihteessa. Vielä viime vuoden joulukuussa EKP osti arvopapereita markkinoilta nettomääräisesti 15 miljardin euron edestä.

Euroalueen finanssipolitiikan arvioidaan olevan tänä vuonna jonkin verran ekspansiivista, mikä tukee muuten hidastuvaa talouskasvua. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan alueella tänä vuonna 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,6 prosenttiin.

Taulukko: Bruttokansantuotteen muutokset alueittain


Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Bruttokansantuote
Paino1) Keskimäärin
2017 2017* 2018* 2019E 2020E 2021E 2019–23E
Maailma 100,0 3,8 3,6 3,1 3,0 3,1 3,1
Yhdysvallat 15,5 2,2 2,9 2,2 1,6 1,3 1,9
EU28 16,7 2,5 1,9 1,1 1,4 1,4 1,4
Euroalue 11,3 2,4 1,8 1,1 1,3 1,4 1,2
Saksa 3,3 2,2 1,4 1,0 1,3 1,4 1,4
Ranska 2,3 2,2 1,5 1,2 1,0 1,2 1,3
Italia 1,9 1,6 1,1 0,3 1,0 0,8 0,7
Suomi 0,2 2,7 2,2 1,4 1,2 1,2 1,4
Ruotsi 0,4 2,1 2,3 1,2 1,5 1,5 1,5
Iso-Britannia 2,3 1,8 1,4 1,0 1,1 1,2 1,1
Venäjä 3,2 1,6 2,3 1,5 1,5 1,5 1,5
Aasia 39,3 5,2 4,9 4,8 4,8 5,0 4,9
Japani 4,4 1,9 0,7 0,8 0,8 0,8 0,6
Kiina 17,7 6,9 6,6 6,0 5,8 5,5 5,7
Intia 7,2 6,7 7,3 7,5 7,5 7,3 7,2
Teoll.maat 41,8 2,4 2,3 1,5 1,5 1,4 1,6
1) Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S19.1/k01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Inflaatio alueittain


Inflaatio alueittain, %
Kuluttajahinnat2)
Paino1) Keskimäärin
2016 2017* 2018E 2019E 2020E 2021E 2019–23E
Maailma 100,0 .. .. .. .. .. ..
Yhdysvallat 15,5 2,1 2,4 2,0 2,0 1,9 2,0
EU28 16,7 1,7 1,9 1,5 1,7 1,7 1,7
Euroalue 11,3 1,5 1,8 1,4 1,6 1,6 1,6
Saksa 3,3 1,5 1,7 1,5 1,7 1,7 1,7
Ranska 2,3 1,0 1,9 1,4 1,6 1,6 1,6
Italia 1,9 1,2 1,1 1,0 1,2 1,4 1,3
Suomi 0,2 0,8 1,1 1,2 1,4 1,6 1,4
Ruotsi 0,4 1,8 2,0 1,7 1,8 1,8 1,9
Iso-Britannia 2,3 2,6 2,3 1,9 2,0 1,9 2,0
Venäjä 3,2 3,7 2,9 4,0 4,0 4,0 4,0
Japani 4,4 0,5 1,0 1,2 1,2 1,2 1,2
Kiina 17,7 1,6 2,1 2,5 2,5 2,5 2,4
Intia 7,2 2,5 4,9 5,0 5,0 5,0 5,0
Teoll.maat 41,8 2,2 2,6 1,9 1,8 1,8 1,8
1) Ostovoimapariteettipainot.
2) Kansalliset indeksit.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA, NiGEM.
S19.1/k02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityinen kulutus alueittain


Yksityinen kulutus alueittain, määrän muutos, %
2017* 2018E 2019E 2020E 2021E 2019–23E
OECD 2,4 2,1 2,0 1,9 1,9 2,0
Yhdysvallat 2,5 2,7 2,6 2,0 1,8 2,0
EU28 2,0 1,6 1,1 1,8 1,8 1,8
Euroalue 1,8 1,2 1,0 1,4 1,4 1,4
Saksa 1,8 1,0 1,3 1,6 1,6 1,7
Ranska 1,0 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9
Italia 1,5 1,1 0,2 0,5 0,5 0,5
Suomi 1,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3
Ruotsi 2,2 1,2 0,9 1,5 0,7 0,9
Iso-Britannia 2,1 1,7 0,8 1,0 1,0 0,9
Japani 1,1 1,0 1,0 1,0 0,5 0,8
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.1/k03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kiinteät investoinnit alueittain


Kiinteät investoinnit alueittain, määrän muutos, %
2017* 2018* 2019E 2020E 2021E 2019–23E
OECD 3,7 3,5 3,3 2,9 2,7 2,7
Yhdysvallat 4,0 3,9 3,8 2,9 2,7 3,0
EU28 3,1 3,1 2,2 1,9 1,9 1,9
Euroalue 2,6 3,2 2,3 1,8 1,8 1,9
Saksa 2,9 2,6 2,6 3,4 3,4 3,2
Ranska 4,5 2,9 2,5 2,7 2,7 2,7
Italia 4,3 2,0 0,0 -2,4 -1,0 -0,5
Suomi 4,3 3,3 1,1 1,0 1,9 1,8
Ruotsi 6,0 4,7 0,8 3,1 3,1 2,7
Iso-Britannia 3,5 0,0 0,5 2,0 2,5 2,0
Japani 3,0 2,8 2,1 1,5 2,1 2,0
Lähteet: OECD, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.1/k04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Euroalueen talouslukuja


Euroalueen talouslukuja, %
2017 2018E 2019E 2020E 2021E
Yksityinen kulutus 1,8 1,2 1,0 1,4 1,4
Julkinen kulutus 1,2 1,0 1,5 1,4 1,2
Kiinteät bruttoinv. 2,6 3,2 2,3 1,8 1,8
Kotimainen kok.kys. 1,7 1,9 1,7 1,5 1,4
Vienti 5,1 3,0 2,6 2,8 2,2
Tuonti 3,9 2,9 3,0 3,5 2,4
BKT 2,4 1,8 1,1 1,3 1,4
Teollisuustuotanto 2,9 1,0 0,7 1,6 1,3
Inflaatio, HICP 1,5 1,8 1,4 1,6 1,6
Työttömyysaste 9,1 8,4 7,8 7,6 7,6
Julk. sek. tasapaino, per BKT -1,0 -0,6 -0,9 -1,0 -1,0
Julk. sek. velka, per BKT 88,9 86,9 85,3 84,0 83,8
Lähteet: Euroopan komissio, kansalliset tilastot, NiGEM.
S19.1/k05tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tarjontashokit heiluttavat öljyn hintaa

Öljyn Brent-laadun hinnaksi ennustetaan tänä vuonna keskimäärin 65 dollaria tynnyriltä. Ensi vuonna öljyn hinnan ennustetaan nousevan hieman, keskimäärin 67 dollariin tynnyriltä. Öljyn hintakehityksessä nähtiin dramatiikkaa viime vuoden lopussa, kun hinta kävi ensin lokakuun alussa 86 dollarissa, mutta putosi vuoden loppuun mennessä noin 50 dollariin tynnyriltä samanaikaisesti, kun odotukset maailmantalouden kasvusta heikkenivät ja osakkeiden arvostukset tippuivat. Kysyntäodotusten heikkenemisen lisäksi öljyn tuotannossa tehtiin uusia ennätyksiä loppuvuonna Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Saudi-Arabiassa, mikä vauhditti hinnan alamäkeä.

Tänä vuonna öljyn hinta on kuitenkin elpynyt ja on tätä kirjoittaessa 65 dollarin tasolla. Hinnan elpymistä on edesauttanut rahoitusmarkkinoiden rauhoittuminen ja kasvuodotusten lievä koheneminen, – tai vähintäänkin pahimpien pelkojen haihtuminen – erityisesti Kiinan talouden suhteen. Osaltaan öljyn hintaa on tukenut myös OPEC-maiden ja Venäjän joulukuussa sopimat tuotannon leikkaukset. Tuotantoa sovittiin vähennettävän yhteensä 1,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä, josta kartelliin kuuluvien maiden osuus olisi 800 000 ja Venäjän osuus 400 000 tynnyriä päivässä. Edellinen tarkoittaisi tuotannon supistumista efektiivisesti kolmella prosentilla OPEC-kartellin jäsenmaissa.

Yhdysvaltojen, joka kilpailee maailman suurimman öljyn tuottajan asemasta yhdessä Venäjän
kanssa, öljyn tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 12,4 miljoonaan tynnyriin päivässä ja ensi vuonna sitäkin korkeammalle, 13,2 miljoonaan tynnyriin päivässä. Niinpä Yhdysvaltojen öljyn tuotanto kasvaisi uuteen ennätykseen kunakin vuonna. Samalla Yhdysvaltojen ennustetaan muuttuvan öljyn ja öljytuotteiden nettoviejäksi ensi vuodesta lähtien.

Öljyn hintaan vaikuttavat todennäköisesti tänäkin vuonna erittäin paljon muutokset maailmanpolitiikassa ja sen aiheuttamat tarjontasokit. Geopolitiikka muodostaa öljyn hinnalle riskin, joka saattaa synnyttää suuria vaihteluita öljyn hinnan päivänoteerauksiin.

Muiden raaka-aineiden hintojen lasku tasaantunut

Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat jatkoivat laskuaan viime vuoden toisella puolikkaalla, mutta lasku tasaantui vuodenvaihteessa ja kääntyi tammi-helmikuussa jopa pieneen nousuun, kun optimismi kauppasovusta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä lisääntyi. Samaan suuntaan vaikutti varallisuushintojen elpyminen ylipäänsä rahoitusmarkkinoilla.

Raaka-aineiden, pois lukien energia, hintojen odotetaan kuitenkin laskevan tänä vuonna keskimäärin 4,3 prosenttia, sillä viime vuoden alkupuolen vertailutaso on hyvin korkea. Ensi vuonna muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen ennustetaan nousevan hieman yli prosentin verran tästä vuodesta.

Maailmankaupan kasvu hidastuu selvästi

Etla ennustaa maailmankaupan kasvavan tänä vuonna varsin hitaasti, 2,5 prosenttia, sillä kaupan esteiden lisääminen yhtä aikaa laajan poliittisen epävarmuuden kanssa vähentää kauppaa. Ensi vuonna maailmankaupan ennustetaan kasvavan vain hieman nopeammin, 2,8 prosenttia.

Tällaiset kasvuluvut olisivat toteutuessaan selvästi alle viime vuosien tason. Esimerkiksi vielä vuonna 2017 maailman tavarakauppa kasvoi noin 4,6 prosenttia ja viime vuonnakin 3,4 prosenttia. Toisaalta tälle vuodelle ennustettu kasvu on lähellä maailmankaupan tavarakaupan keskimääräistä kasvua vuosina 2013–2014. Vielä 1990-luvulla maailmankauppa kasvoi noin 7 prosentin vuosivauhtia ja vuosina 2000–2008 keskimäärin noin 5 prosentin vauhtia.

Viime syyskuun ennusteessa todetut riskit maailmakaupan kehitykselle ovat osittain toteutuneet. Yhdysvallat on asettanut tulleja Kiinasta tuoduille hyödykkeille yhteensä 250 miljardin edestä, kun taas Kiina on asettanut vastatulleja Yhdysvalloista tuoduille tuotteille yhteensä 110 miljardin dollarin edestä.

Hyvä uutinen maailmankaupan kannalta saatiin helmikuussa, sillä kauppasodan eskaloituminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä vähintäänkin lykkääntyi, kun presidentti Trump ilmoitti kauppaneuvottelujen jatkuvan ohi aiemmin asetetun, maaliskuun ensimmäisen päivän aikarajan. Presidentti Trump on uhannut nostaa 200 miljardin dollarin arvoisen Kiina-tuonnin tulleja 10 prosentista 25 prosenttiin. Trump ei silti kertonut tarkempaa tietoa neuvottelujen uudesta aikarajasta. Lisäksi EU:n kannalta on edelleen vaarassa toteutua laajempi riski: Trumpin uhkaus korottaa tuontitulleja EU:sta tuoduille autoille.

Kaiken kaikkiaan kaupan esteet, niin perinteiset tullit kuin ei-tariffiperusteiset esteet kuten standardivaatimukset ja tuotteen alkuperää koskevat säännökset, ovat lisääntymässä maiden välillä. Tähän suuntaan vaikuttaa myös Britannian ero EU:sta. Tämä eittämättä hidastaa maailmankaupan kasvua. Vaikutus on suurempi nykytaloudessa, jossa yritykset ovat riippuvaisia tarjontaketjuista, ts. tuotannon vaiheiden hajauttamisesta eri yksiköihin monissa maissa. Lisäksi toteutuessaan sopimukseton brexit supistaisi sekä Britannian että EU:n ulkomaankauppaa lyhyellä aikavälillä voimakkaasti.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö