Suomen Mittelstand – löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta?

Suomen Mittelstand (250–499 työntekijän teollisuusyritykset) on harvalukuinen yritysjoukko. Enemmistö Mittelstand-yrityksistä on perheomisteisia ja melko vanhoja. Usein ne ovat pitkälle erikoistuneita ja kansainvälisesti suuntautuneita. Myynnin, markkinoinnin ja jakelun haasteet ovat erityisesti näille yrityksille tyypillinen kasvun este. Oman arvionsa mukaan nämä yritykset hyötyisivät merkittävästi kustannuskilpailukyvyn kohenemisesta ja hallinnollisen taakan kevenemisestä. Nimenomaan Mittelstandiin kohdistettavat politiikkatoimet eivät tunnu perustelluilta varsinkin, kun ne näyttävät kohtaavan rahoitusrajoitteita verrokkiyrityksiä vähemmän. Toisaalta innovaatiotoiminnan saralla nämä yritykset saattaisivat tarvita lisärohkaisua.

Vahva Mittelstand avitti Saksassa talouden tervehtymisessä… entä Suomessa?

Vielä 2000-luvun alussa Saksaa sanottiin Euroopan sairaaksi mieheksi. Alle kymmenessä vuodessa tilanne kääntyi päälaelleen. Saksasta tuli Euroopan talouden veturi.

Muun muassa brittilehti The Economistin (Schumpeter 12.7.2014) mukaan Saksan tervehtymisestä tulee kiittää hieman täsmentymätöntä ja vähän myyttistäkin Mittelstand-yritysten joukkoa. Esimerkiksi The Institut für Mittelstandsforschungin määritelmässä tähän joukkoon kuuluvat kaikki alle 500 henkilöä työllistävät yritykset.

Nyt Suomi on samankaltaisessa tilanteessa, kun Saksa viitisentoista vuotta sitten. Tämä herättää useita kysymyksiä Mittelstandin roolista Suomessa: Onko Suomessa Saksan mallin mukaisia Mittelstand-yrityksiä? Onko näillä yrityksillä muista yrityksistä poikkeavia piirteitä? Millainen merkitys niillä on Suomen taloudessa?

Suomen Mittelstand: 51 yritystä, jotka globaalisti työllistävät 250–499 henkilöä

Suomen Mittelstand on harvalukuinen joukko teollisuusyrityksiä ja konserneja, joiden maailmanlaajuinen työllisyys on vähintään 250 mutta kuitenkin alle 500 henkilöä. Tällaisia yrityksiä löytyy Suomesta hämmästyttävän vähän. Niitä on vain 51 kappaletta.

Niiden liikevaihto on yhteensä lähes 3 miljardia euroa ja työllisyys yli 17 000 henkilöä, joista Suomessa 12 800. Suomessa Mittelstandin suhteellinen merkitys on samaa suuruusluokkaa kuin Espanjassa ja Ranskassa – Saksassa tämän yritysryhmän suhteellinen merkitys on noin kaksinkertainen.

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen Mittelstand-yrityksistä on perheomisteisia ja reilu puolet niistä on perustettu yli viisikymmentä vuotta sitten. Usein ne ovat erikoistuneita ja kansainvälisiä sekä toimivat yritysten välisillä markkinoilla. Ne myös tavoittelevat sekä hieman pienempiä että suurempia yrityksiä todennäköisemmin maantieteellisen markkina-alueensa laajentamista.

Jo käyttämämme määritelmä edellyttää, että Mittelstand-yritysten pääkonttori on Suomessa. Mutta ne ovat muutoinkin leimallisesti suomalaisia – esimerkiksi niiden koko työvoimasta kolme neljäsosaa on kotimaassa, vaikka useimmat myyvät pääosan tuotteistaan Suomen ulkopuolelle.

Suomen Mittelstand-yritykset eivät ole erityisen aktiivisia innovaatiotoiminnan harjoittajia, kun niitä verrataan muihin yrityksiin. Teollisuusyrityksiksi niillä on kuitenkin varsin laajaa omaa ohjelmistokehitystä ja ne aikovat panostaa teolliseen internetiin: 27 %:lla on omia päätoimisia ohjelmistokehittäjiä (keskisuurista 24%:lla ja suurista 29 %:lla). Niistä Mittelstand-yrityksistä, joka ylipäätään katsovat teollisen tai esineiden/kaiken internetin (Internet of Things) keskeiseksi omien liiketoimintasegmenttiensä näkökulmasta, 83 % panostaa siihen (keskisuurista 66 % ja suurista 92 %).

Kotimainen työllisyys on pitänyt pintansa

Kymmenessä vuodessa Mittelstand-yritysten ryhmä on ohentunut ja enemmistö sen edustajista on vaihtunut. Vuonna 2008 alkaneen kriisin kuluessa Mittelstand-yritykset ovat säilyttäneet kotimaista työllisyyttä verrokkiryhmiä (pienemmät ja suuremmat yritykset) paremmin ja ovat siten osaltaan tukeneet Suomen selviytymistä.

Mittelstand-yritysten kotimainen työllisyys laski vuosina 2008–2013 3.6 % siinä, missä keskisuurten yritysten Suomen työllisyys tippui 8.2 % ja suuryritysten 22.1 %. Muita pienemmän Mittelstand-ryhmän työllisyyden lasku jäi alle viiteensataan henkilöön siinä, missä keskisuurten ryhmässä menetettiin monikertainen ja suuryritysten ryhmässä monikymmenkertainen työllisten määrä.

Kasvun pullonkaula: myynti, markkinointi ja jakelu

Kasvun esteitä tarkasteltaessa Mittelstand-yritykset poikkeavat verrokeistaan erityisesti kahdessa suhteessa:

  • Myynti- ja jakelukanavien puutteellisen toiminnan koetaan olevan kasvun esteenä erityisesti suuryrityksiin verrattuna.
  • Myös oma tavara- ja palveluvalikoima nähdään sellaiseksi, että se on kasvua merkittävästi rajoittava tekijä. Ero sekä pienempiin että suurempiin yrityksiin on kymmenkunta prosenttiyksikköä.

Kuten muissakin ryhmissä, Mittelstand-yritysten kasvua rajoittaa eniten kilpailijamaita korkeampi kustannustaso. Tulevaisuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että yritykset pystyisivät jotenkin erottautumaan kilpailijoistaan. Vain erottautumalla ne kykenevät kilpailemaan edullisen työvoiman maan yrityksiä vastaan. Niin tekevät yritykset myös Saksassa, Ruotsissa ja muissa Suomen kaltaisissa korkean kustannustason maissa. Toiseksi merkittävimmäksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi Mittelstand-yritykset kokevat julkisen sektorin taholta tulevan hallinnollisen taakan. Kasvuhakuiset Mittelstand-yritykset ovat kokeneet myös rakennus- ja muiden viranomaislupien saannin kasvun esteeksi.

Taivaalta tupsahtavat rahat käytettäisiin myyntiin ja jakeluun

Kysyimme, mitä yritykset tekisivät tilanteessa, jossa niille tupsahtaisi tilille suurehko summa rahaa. Mittelstand-yritykset investoisivat ison osan, keskimäärin 40 %, kasvunsa keskeisimpään esteeseen eli myyntiin, markkinointiin ja jakeluun (kuvio 3).

Myynti, markkinointi ja jakelu näyttäytyvät nimenomaan Mittelstandin Akilleen kantapäänä. Keskisuuret yritykset käyttäisivät keskimäärin 32 % ja suuret yritykset 31 % lisärahasta tämän tyypin investointeihin.

Velkarahan saatavuus ei rajoita suomen mittelstandin kasvua

Usein esitetään, että rahoituksen saatavuus rajoittaa yritysten kasvua. Pääsääntöisesti tällä viitataan erityisesti pankeista haettavaan lainarahoitukseen.

Kyselymme perusteella vaikuttaa siltä, että vain muutamalla prosentilla Mittelstand-yrityksistä on ongelmia rahoittaa haluamiaan investointeja pankkilainalla tai muulla vieraanpääomanehtoisella velkarahoituksella. Osuus on monin verroin pienempi kuin keskisuurilla tai suurilla yrityksillä. Katvealueita saattaa olla, mutta Mittestandilla ei näyttäisi olevan mitään yleistä investointien rahoitukseen liittyvää ongelmaa.

Suomen Mittelstandin tulevaisuus

Jo Mittelstand-yritysten koko kertoo sen, että ne ovat saavuttaneet vähintäänkin kohtuullisen markkina-aseman. Niillä on siis ainakin tähän asti ollut tuotteita ja palveluita, joita asiakkaat ovat tarvinneet.

Yritysten toiminta on jatkuvaa kamppailua asiakastarpeiden täyttämisen,rajallisten resurssien ja kilpailijoiden toimien välillä. Tässä ristiaallokossa osa yrityksistä kasvaa, osa supistuu ja jotkut poistuvat markkinoilta.

Mikäli historia toistaa itseään, kymmenen vuoden kuluttua nykyisistä Mittelstand-yrityksistä vain parikymmentä prosenttia on edelleen tässä kokoluokassa.

Mittelstand-yritykset ovat juuri sitä ydinryhmää, mitä elinkeinopoliittisen keskustelun ”vientiyrityksillä” tarkoitetaan. Niillä on takanaan kansainvälistä menestystä, ja niiden mahdollinen kasvu vaikuttaisi niin omistuksen kuin tuotannon maantieteellisen jakautumisen kautta melko suoraan suomalaisten hyvinvointiin.

Erityisesti Mittelstand-yrityksiin kohdistuvat politiikkatoimet eivät välttämättä ole perusteltuja varsinkin, kun ne näyttävät kohtaavan erityisen vähän esimerkiksi rahoitusrajoitteita. Saattaa kuitenkin olla niin, että innovaatiotoiminnan saralla ne voisivat tarvita jonkinlaista ylimääräistä rohkaisua: samaan aikaan kun ne näkevät tuote- ja palvelupalettinsa kehitystarpeita, ne eivät harjoita innovaatiotoimintaa erityisen aktiivisesti. Ristiriita on ilmeinen. Voidaan myös kysyä, mikseivät ne investoi enemmän Akilleen kantapäähänsä – myynti, markkinointiin ja jakeluun. Kohtaavatko ne jonkin rajoitteen, josta ei ole yleisesti keskusteltu?

Mittelstandilla voisi olla erityistä merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta mutta, jos historia toistaa itseään, nämä yritykset pysyvät positiivisena mutta rajallisena voimana Suomen koko kansantalouden kannalta myös aikavälillä 2015–2025.

Elinkeinoelämän yleisten edellytysten paraneminen, kuten hallinnollisen taakan keveneminen, hyödyttää sekä Mittelstand- että muitakin yrityksiä.

Jos rakenneuudistuksissa onnistutaan kuluvalla hallituskaudella, vaikutusten pitäisi näkyä laajemman ja vahvemman Mittelstandin muodossa. Sitä odotellessa.

– – –

Artikkeli perustuu hiljattain julkaistuun kirjaan: Jyrki Ali-Yrkkö ja Petri Rouvinen (2015). Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta? Etla B 270.

Jyrki Ali-Yrkkö

Jyrki Ali-Yrkkö

Varatoimitusjohtaja (Etlatieto Oy), KTT
Alueet: arvonlisän syntyminen globaaleissa verkostoissa, suuryritysten rooli kansantaloudessa, yritysstrategiat. digitalisaatio ja sen vaikutukset, yritysten verkostoituminen ja yhteistyö