Suomen ja Britannian taloussuhteet

Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Tämä nostaa yritystoiminnan kustannuksia ja heikentää siten vaihdantaa maiden välillä. Pitkällä aikavälillä kaupan esteiden pystyttäminen nostaa hintoja, vähentää valikoimia ja heikentää tuottavuuskasvua.

Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin. Britannian osuus Suomen tavaroiden ja palvelujen viennistä oli keskimäärin 5,2 prosenttia vuosina 2013–2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 6,3 prosenttia. Osuus oli tavarakaupassa sama kuin mediaani, mutta palvelukaupassa pienempi.

Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin, tuonti sieltä on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet. Suomen arvonlisäyksen viennistä 4,6 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä oli 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Koska kaikki tavaratkin sisältävät myös palveluja välituotteina, palvelujen osuus korostuu toimialatarkastelussa sekä viennissä että tuonnissa.

Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina ollut noin 200. Suunnilleen puolet yrityksistä on teollisuusyrityksiä. Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Suurin osa näistä toimi palvelualoilla. Monet yritykset ovat syntyneet yritysostojen tuloksena. Britanniassa asuu arviolta kaikkiaan noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2013 heistä oli opiskelijoita 1 807 henkeä. Suomessa taas asui vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 4 427 Britannian kansalaista, joista tutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 220 henkilöä.

Artikkelissa tarkastellaan ulkomaankauppaa bruttomääräisten tilastojen, WIOD-tietokannan sisältämien panos-tuotos -kauppalukujen sekä OECD:n ja WTO:n arvonlisäpohjaisten ulkomaankauppatietojen pohjalta. Lisäksi käsitellään suoria sijoituksia, yritysten sijoittumista sekä henkilöiden liikkuvuutta molempiin maihin.

Artikkeli perustuu äskettäin julkaistuun laajempaan selvitykseen, joka laadittiin tausta-aineistoksi Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan sekä suoriin sijoituksiin. Lisäksi tarkastelemme henkilöiden liikkumista Suomen ja Britannian välillä. Näiltä osin olemassa olevat tilastotiedot ovat kuitenkin rajallisia.

Brexitin kokonaisvaikutuksia on pyritty kvantifioimaan mallilaskelmin julkaisussa Lehmus ja Suni (2016).

Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä

Britannian merkitys Suomen tavaroiden ja palvelujen viennille on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maiden viennille keskimäärin. Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuosina 2013–2014 keskimärin 5,2 prosenttia, kun vastaava EU- ja Efta-maiden mediaani oli 6,3 prosenttia. Tavaraviennissä osuus on suunnilleen sama kuin mediaani, mutta palveluviennissä se on pienempi.

Britannian osuus Suomen tavaroiden viennistä oli vuosina 2011–2015 keskimäärin 4,9 prosenttia. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 5,0 prosenttia. Tärkeintä Britannian-kauppa oli Norjalle (22,8 prosenttia), Irlannille (15,4 prosenttia) ja Islannille (10,2 prosenttia). Ruotsissa Britannian osuus tavaraviennistä oli keskimäärin 7,0 prosenttia, Ranskassa 6,9 prosenttia ja Saksassa 6,7 prosenttia.

Britannian osuus Suomen tavaraviennistä puolittui kymmenessä vuodessa, vuodesta 2001 vuoteen 2010, jonka jälkeen osuus on pysynyt 5 prosentin paikkeilla. Toisin sanoen Britannia ei enää ole yhtä tärkeä kauppakumppani kuin aikaisemmin. Tuonnissa on tapahtunut samankaltainen muutos. Vuodesta 2009 lähtien Britannian osuus Suomen koko tavaratuonnin arvosta on ollut enää noin 3 prosenttia.

Paperi ja pahvi on edelleen ylivoimaisesti tärkein hyödykeryhmä viennissä Britanniaan. Myös kansainvälisesti katsottuna Suomen paperiteollisuuden vienti Britanniaan on merkityksellinen. Kaikista maailman maista Saksa vie eniten paperia, pahvia sekä paperi- ja kartonkituotteita Britanniaan, sen osuus tavararyhmän Britanniaan suuntautuneesta viennin arvosta oli 18 prosenttia vuonna 2015. Suomi oli toisella sijalla 11 prosentin osuudellaan.

Öljytuotteiden osuus Britanniaan suuntautuvan vientimme arvosta on selvästi kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Muita tärkeitä vientiryhmiä ovat koneet ja laitteet, metallit ja metallituotteet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Sahatavaran ja raakapuun osuus on selvästi pienentynyt vuosien varrella, mutta se on edelleen kohtalaisen suuri. Suomen viennin näkökulmasta vanerin ja puusepäntuotteiden vienti Britanniaan on melko vähäistä, sen osuus on pysytellyt noin 3 prosentissa. Britannian näkökulmasta tilanne näyttää aivan erilaiselta. Suomi oli vuonna 2015 vanerin ja vanerituotteiden kolmanneksi tärkein viejämaa 11 prosentin osuudellaan. Öljytuotteissa ja muissa kemianteollisuuden tuotteissa Suomen osuus on sen sijaan hyvin pieni Britannian näkökulmasta katsottuna.

Suomen tavaratuonnissa Britanniasta suurimmat tavararyhmät ovat koneet ja laitteet, kuljetusvälineet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Kuljetusvälineiden osuus on selvästi noussut 2000-luvun alusta. Vaihtelut tuonnin arvon kehityksessä selittyvät kuitenkin suurimmaksi osaksi koneiden ja laitteiden tuonnin arvon vaihteluilla. Suomen koneiden ja laitteiden tuonnissa Britannia oli seitsemänneksi tärkein tuontimaa vuonna 2015. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuonnissa Britannia oli kahdeksannella sijalla ja moottoriajoneuvojen tuonnissa neljännellä sijalla.

Palveluja Suomi tuo Britanniasta enemmän kuin vie sinne

Britannian osuus Suomen palvelujen viennissä oli vuosina 2013–2014 keskimäärin 5,8 prosenttia. EU- ja Efta-maissa vastaava Britannian-viennin osuuksien mediaani oli 7,5 prosenttia.

Britanniaan vietyjen palvelujen arvo oli 191 miljardia euroa vuonna 2015 (kaikki maat). Eniten viedään matkailupalveluja, muita liike-elämän palveluja sekä kuljetuspalveluja. Ensimmäiset BPM6-manuaaliin perustuvat tilastot julkaistiin vuoden 2014 lopulla. Monessa EU-maassa tilastointityö on osittain vielä kesken. Tämän takia uuden luokituksen mukaisia palveluviennin tilastoja palveluerittäin ei vielä ole saatavilla Suomen viennistä Britanniaan.

Suomalaisten tilastojen mukaan Suomi toi Britanniasta palveluja 1,7 miljardin euron arvosta vuonna 2014. Palvelujen vienti sinne oli 1,3 miljardia euroa. Britannian osuus Suomen koko palveluviennistä oli 6,2 prosenttia vuonna 2014. Se, miten palveluvientimme jakautuu eri palveluerille, jää toistaiseksi tilastomuutosten vuoksi auki.

Britannian tilastoista saadut tiedot palveluerien osuuksista Britannian palvelutuonnista antavat kuitenkin viitteitä siitä, mitkä ovat todennäköisesti tärkeimmät palveluerät myös Suomen palveluviennissä Britanniaan. Britannian tilastoista selviää, että kuljetuspalvelujen tuonnissa Suomen osuus oli 0,4 prosenttia ja matkailupalvelujen tuonnissa 0,3 prosenttia vuonna 2014. Britannian näkökulmasta Suomi ei ole tärkeä maa näissä palveluerissä, mutta Suomen kannalta katsottuna erien merkitys on huomattavasti suurempi.

Britannian osuus Ruotsin koko palveluviennistä oli 9,3 prosenttia vuonna 2015, eli selvästi suurempi kuin maan osuus Suomen palveluviennistä. Ruotsin palveluviennistä Britanniaan kuljetuspalvelujen osuus oli 12,0 prosenttia ja matkailun osuus oli 11,5 prosenttia.

Muut maat tuovat Britanniasta eniten muita liike-elämän palveluja, rahoituspalveluja sekä matkailu- ja kuljetuspalveluja. Suomen palvelujen tuonnissa Britannian osuus oli 6,6 prosenttia vuonna 2013 ja 7,3 prosenttia vuonna 2014.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Britannian osuus on tänä päivänä suurempi Suomen palveluviennissä ja -tuonnissa kuin tavaraviennissä ja -tuonnissa. Palvelujen tase on Suomelle negatiivinen, eli Suomi tuo enemmän palveluja Britanniasta kuin vie sinne.

Suomi tuo Britanniasta lopputuotteita, vie välituotteita

Suomen tuonti Britanniasta on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Lopputuotteet menevät kotitalouksien ja julkisen sektorin loppukulutukseen tai investointeihin. Välituotteet puolestaan menevät yrityksille panoksiksi niiden valmistamaan tuotokseen, joka puolestaan voi olla lopputuotteita tai edelleen välituotteita myytäväksi muille yrityksille niiden tuotantoon. (Ks. tilastoista Timmer ym., 2015.)

Euroissa mitattuna tärkeimmät brittiläiset toimialat Suomen tuonnissa ovat tukkukauppa, moottoriajoneuvojen valmistus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä ohjelmistot, konsultointi ja tietopalvelutoiminta. Osuutena eri toimialojen tuotoksen kokonaistuonnista brittiläinen tuotos on suurin palvelujen tuonnissa, erityisesti rahoituspalveluissa, muissa liike-elämän palveluissa, koulutuspalveluissa ja viestintäpalveluissa.

Suomen vienti Britanniaan on sen sijaan erikoistunut jonkin verran enemmän välituotteisiin kuin Suomen kokonaisvienti. Suomen tehdasteollisuuden toimialat ovat tärkeimpiä toimijoita. Kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat suurimmat, joskin tässä raportissa tarkasteltavina vuosina raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli historiallisen korkea, mikä paisuttaa kyseisen toimialan lukuja. Myös teknologiateollisuus kokonaisuutena oli tärkeä vientitoimiala. Palvelualoista tärkein tuotoksensa viejä on hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Vientituotoksen riippuvuus Britannian markkinoista oli vuonna 2014 suurinta muissa liike-elämän palveluissa (19 prosenttia toimialan koko viennistä), jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa (13 prosenttia), sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksessa (8 prosenttia) sekä paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa (7 prosenttia). Muilla toimialoilla Britannian osuus oli alle 7 prosenttia.

Palvelualat korostuvat arvonlisäyksen kaupassa

Edellä kuvatut ulkomaankauppatilastot rakentuvat tuotteiden ja tuotoksen bruttoarvojen varaan. Tuotteiden valmistuksessa käytetään usein kuitenkin myös välituotteita. Enenevässä määrin näitä välituotteita valmistetaan eri maissa. Tuotannon arvoketjut ovat kansainvälistyneet ja tulleet yhä hienojakoisemmiksi. Tämä kehitys on alentanut tuotteiden hintoja ja nostanut siten kuluttajien ostovoimaa. Siksi ei ole itsestään selvää, että kotimaisen arvonlisäyksen osuus tuotoksessa kannattaisi yrittää pitää mahdollisimman korkeana, vaikka kotimaisen arvonlisäyksen määrä kannattaakin. Arvonlisäys jaetaan edelleen tuloina työvoimalle ja korvauksiksi pääomalle (voitoiksi).

OECD:n ja WTO:n rakentama arvonlisäyksen ulkomaankaupan tietokanta pyrkii kartoittamaan kussakin maassa valmistetun tuotteiden arvonlisäyksen arvon, siis ilman niiden valmistuksessa käytettyjä välituotteita. Lisäksi tietokannassa on mukana sekä suoraan harjoitettu vienti että välituotteina kolmansien maiden kautta harjoitettu vienti. Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen kokonaistuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Tärkeimmät toimialat ovat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Niiden osuus koko tuonnista oli vuonna 2011 hieman yli 30 prosenttia. Melkein 12 prosenttia näiden toimialojen koko tuonnista Suomeen tuli Britanniasta.

Suomen arvonlisäyksen viennistä melkein 5 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä on 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tärkein toimiala oli tutkimus ja kehitys sekä muu liike-elämää palveleva toiminta (14 prosenttia koko viennistä Britanniaan), tukku- ja vähittäiskauppa ja moottoriajoneuvojen korjaus (13 prosenttia) sekä metsäteollisuus (12 prosenttia). On syytä huomata, että tehdasteollisuuden yrityksen, esimerkiksi Nokia Oyj:n, itse tekemä t&k-toiminta lasketaan tässä tehdasteollisuuden arvonlisäykseen eikä palvelutoimialoille.

Tehdasteollisuuden osuus arvonlisäyksen koko viennistä Britanniaan on vain noin 40 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että tehdasteollisuuden tuotteisiin on sitoutunut paljon myös palvelualojen tuotosta. Vaikka palvelualojen merkitys vientiarvonlisäyksen tuotannossa on suuri, se on pitkälti riippuvainen tavaraviennin kehityksestä. Tämä korostaa sitä, että palvelualojen kilpailukyky on tärkeä Suomen tavaraviennin kannalta. Lisäksi on huomattava, että tässä tietokannassa viimeisin vuosi on valitettavasti 2011. Viime vuosina tapahtuneet tuotannon tai ulkomaankaupan rakenteelliset muutokset eivät siten näy tilastoissa.

Britanniasta on sijoitettu Suomeen enemmän kuin Suomesta Britanniaan

Suomesta Britanniaan tehtyjen suorien sijoitusten kanta oli vuonna 2015 runsaat 2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia kaikista ulkomaille tehdyistä suorista sijoituksista. Britanniasta Suomeen tehtyjen sijoitusten kanta oli runsaat 3 miljardia euroa, mikä oli 4 prosenttia kaikista Suomeen tehdyistä suorista sijoituksista.

Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina liikkunut noin 200 paikkeilla. Henkilöstön lukumäärä on alentunut vuosina 2007–2014 noin 5 000:lla runsaaseen 12 000:een. Liikevaihto on tänä aikana enemmän kuin puolittunut. Tämä heijastaa osittain kansainvälisen kysynnän suhdanneluonteista heikkenemistä, mutta sen takana on henkilöstökehityksestä päätellen ilmeisesti myös toiminnan volyymin rakenteellinen väheneminen. Liikevaihdolla mitattuna Britannia oli vuonna 2014 kahdeksanneksi tärkein kohdemaa suomalaisille tytäryrityksille.

Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Tämä on kolmanneksen enemmän kuin suomalaisia tytäryrityksiä on Britanniassa. Henkilöstön lukumäärän kasvusta päätellen brittiläisten yritysten toiminta Suomessa laajeni tuntuvasti vuonna 2014. Kasvun taustalla on merkittäviä erityisesti palvelusektorin yrityskauppoja. Henkilöstön määrä oli vuonna 2014 lähes kaksinkertainen Britanniassa olevien suomalaisten yritysten henkilöstöön verrattuna. Liikevaihto oli kolmanneksen suurempi.

Brittiläisten tytäryritysten osuus kaikista ulkomaisista tytäryrityksistä oli vuonna 2015 liikevaihdolla ja lukumäärällä mitattuna 7 prosenttia ja henkilöstön määrällä mitattuna 9 prosenttia. Henkilöstön korkea osuus muihin mittareihin verrattuna viittaa siihen, että brittiläisten yritysten toiminta on keskimääräistä työvoimaintensiivisempää. Liikevaihdolla mitattuna brittiläiset tytäryritykset olivat neljänneksi merkittävimpiä ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten ja saksalaisten tytäryritysten jälkeen.

Suomalaisista Britanniassa vuonna 2014 toimineista yrityksistä teollisia yrityksiä oli 99 kappaletta (50 prosenttia kaikista yrityksistä). Sekä metsäteollisuudessa että kone- ja laiteteollisuudessa toimivia yrityksiä oli 19 kappaletta (kummassakin noin 10 prosenttia). Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa toimi 15 yritystä (7,5 prosenttia) ja kemianteollisuudessa 10 yritystä (5 prosenttia). Kaupan alalla toimivia yrityksiä oli 39 kappaletta (lähes 20 prosenttia). Informaation ja viestinnän alalla toimi 21 yritystä (10 prosenttia). Suomalaiset Britanniassa toimivat yritykset ovat tyypillisesti vahvojen suomalaisten kansainvälisten pörssiyritysten tytäryrityksiä. Myös Britannian markkinoille keskittyvillä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on jonkin verran tytäryrityksiä.

Brittiläisistä Suomessa vuonna 2014 toimineista tytäryrityksistä teollisuusyrityksiä oli 43 kappaletta (13,5 prosenttia). Eniten teollisuusyrityksiä oli kemianteollisuudessa (15 kappaletta). Valtaosa, 275 kappaletta (86,5 prosenttia), oli palveluyrityksiä. Kaupan alalla toimi 59 yritystä (18,6 prosenttia), kiinteistöalalla 47 yritystä (14,8 prosenttia), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa 38 yritystä (11,9 prosenttia) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa 40 yritystä (12,6 prosenttia).

Suomen kansalaisia on Britanniassa enemmän kuin Britannian kansalaisia Suomessa

Suomalaisten muutto Britanniaan oli lähes kaksi kertaa suurempaa kuin liikkuvuus toiseen suuntaan vuonna 2015. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa asui vuonna 2015 yhteensä 229 765 henkilöä, joilla oli ulkomaan kansalaisuus. Heistä Britannian kansalaisuus oli 4 427 ihmisellä, joka oli 1,9 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista. Britannian kansalaisten määrä Suomessa on ollut kasvamaan päin koko 2000-luvun, mutta heidän suhteellinen osuutensa ulkomaan kansalaisista on samalla pienentynyt.

Britannian tilastoviranomaisen (Office for National Statistics) mukaan suomalaisia asui Britanniassa viime vuonna 10 000 henkilöä. Lontoon Suomen suurlähetystön arvion mukaan todellinen luku on kuitenkin kaksin verroin suurempi, siispä Britanniassa asunee noin 20 000 suomalaista. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ulkosuomalaisia, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja oli Britanniassa yhteensä 11 173 henkilöä. Britannian tilastokeskuksen lukujen perusteella Britanniassa oli vuonna 2015 yhteensä 3 185 000 EU28-maiden kansalaista, joista Suomen kansalaisten osuus oli vain 0,3 prosenttia.

OECD:n tietojen mukaan vuonna 2013 Britanniassa asui 1 807 suomalaista, jotka suorittivat joko lyhytkestoista kolmannen asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa. Tämä oli 21,3 prosenttia näitä tutkintoja ulkomailla suorittavista suomalaisista vuonna 2013. Toisaalta se oli vain 0,4 prosenttia kaikista Britanniassa näitä tutkintoja suorittavista ulkomaalaisista. OECD:n tietojen mukaan Britanniassa asui vuonna 2014 puolestaan 433 suomalaista, jotka suorittivat joko maisteri- tai tohtoritutkintoa. Tämä vastasi 14 prosentista näitä tutkintoja ulkomailla suorittavista suomalaisista vuonna 2014. Vastaavasti Britannian kansalaisia oli Suomessa vuonna 2013 suorittamassa lyhytkestoista kolmannen asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa 220 henkilöä. (Garam, 2015.)

Kirjallisuus

Berg-Andersson, B., V. Kaitila, M. Kotilainen ja M. Lehmus (2017). Suomen ja Britannian taloussuhteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 12/2017.

Garam, I. (2015). Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014. Tietoa ja tilastoja -raportti 2/2015. CIMO.

Lehmus, M. ja Suni, P. (2016). Brexit ja Suomen talous. Etla Muistiot, Nro 48.

Timmer, M. P., Dietzenbacher, E., Los, B., Stehrer, R. ja de Vries, G. J. (2015). An Illustrated User Guide to the World Input–Output Database: the Case of Global Automotive Production. Review of International Economics, Vol. 23, 575–605.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alue: talouspolitiikka
Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö