Politiikkaepävarmuus ja sen mittaaminen

Viime vuosien turbulentti tilanne on herättänyt huolen politiikkaepävarmuuden vaikutuksesta talouteen. Finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi ovat merkinneet huomattavaa epävarmuuden kasvua. Epävarmuus on koskenut finanssipolitiikkaa, rahapolitiikkaa, rahoitussektorin tukemista koskevaa politiikkaa, euroalueen maiden välisiä tukipaketteja sekä erilaisten rakenteellisten uudistusten toimenpanoa.

Epävarmuus on koskenut sitä, kuka päätöksiä tekee, minkälaisia päätöksiä tehdään ja minkälaisia päätösten vaikutukset ovat. Monissa tilanteissa päätöksenteko on ollut poukkoilevaa ja päätösten vaikutusten arviointi on ollut hyvin hankalaa.

Myös kotimaista politiikkaa on luonnehtinut epävarmuus: esimerkiksi sote-uudistus ja työmarkkinoiden uudistustoimet ovat pitkittyneet vuosilla. Epävarmuus näyttää myös jatkuvan, sillä Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikka ei ole ainakaan toistaiseksi tuonut muutosta työmarkkinoiden tilaan. Sote-uudistuksen sisältö on yhä pitkälti avoin ja keinoista parantaa Suomen kilpailukykyä on ollut hyvin vaikeaa päästä yksimielisyyteen.

Politiikkaepävarmuus on haitallista, mikäli se vaikuttaa epäsuotuisasti talouden kehittymiseen esimerkiksi heikentäen talouden kykyä toipua taantumasta.

Miksi politiikkaepävarmuus vaikuttaa talouteen?

Politiikkaepävarmuus vaikuttaa talouteen kolmen tekijän kautta. Ensinnäkin, epävarmuus vähentää investointeja (Bloom 2009). Tämä johtuu siitä, että investoinnit ovat tyypillisesti pitkän aikavälin hankkeita ja niiden peruuttaminen on usein kallista tai hankalaa. Investointi voi jäädä tekemättä tai sitä lykätään, jos tulevaisuuden toimintaympäristö vaikuttaa hyvin epävarmalta. Epävarmuuden lisääntyminen saattaa myös vähentää yritysjohdon riskinottohalua.

Toiseksi, epävarmuus lisää kotitalouksien säästämistä. Erityisesti kestokulutushyödykkeiden ostamista lykätään tulevaisuuteen epävarmuuden lisääntyessä. Kolmanneksi, epävarmuus nostaa rahoituksen hintaa, sillä makrotaloudellisia riskejä on vaikea hajauttaa.

Politiikkaepävarmuuden vaikutuksia olisi hyvä pystyä mittaamaan. Tähän on viime aikoina kehitetty menetelmä.

Miten politiikkaepävarmuutta voidaan mitata?

Politiikkaepävarmuudessa on kolme keskeistä kokonaisuutta: kuka tekee päätöksiä, mitä päätöksiä toteutetaan ja mitkä päätösten vaikutukset ovat. Baker ym. (2015) käyttävät sanomalehtien elektronisia arkistoja politiikkaepävarmuuden mittaamiseen.

Ideana on laskea kuinka suuri osa kaikista tietyissä sanomalehdissä julkaistuista artikkeleista käsittelee talouspolitiikkaan liittyvää epävarmuutta. Artikkelin luokitellaan käsittelevän talouspoliittista epävarmuutta, kun siinä mainitaan kaikki seuraavat kolme sanaa: epävarmuus, talous ja politiikka. Kirjoittajat osoittavat, että tällainen mekaaninen sääntö toimii lähes yhtä hyvin kuin ihmisen tekemä arviointi kunkin artikkelin sisällöstä.

Tutkijoiden mittarit eri maiden politiikkaepävarmuudelle ovat saatavilla verkkosivulta policyuncertainty.com. Eurooppaa koskeva talouspolitiikan epävarmuuden indikaattori käsittää seuraavat maat: Iso-Britannia, Italia, Saksa, Ranska ja Espanja. Indikaattorin laatimisessa käytetään kahta sanomalehteä kustakin maasta: Le Monde ja Le Figaro (Ranska), Handelsblatt ja Frankfurter Allgemeine Zeitung (Saksa), Corriere Della Sera ja La Repubblica (Italia), El Mundo ja El Pais (Espanja), sekä The Times of London sekä Financial Times (Iso-Britannia).

Miten politiikkaepävarmuus on muuttunut euroopassa?

Alla olevassa kuviossa on esitetty talouspolitiikka-epävarmuusindeksi Euroopalle vuodesta 1987 vuoteen 2015. Kuviossa arvo 100 on koko ajanjakson keskiarvo. Kuviosta voidaan tehdä seuraavat havainnot. Ensiksi, epävarmuus on vuoden 2009 jälkeen ollut huomattavan korkealla tasolla. Finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi näkyvät kuvassa selkeästi. Näihin molempiin kriiseihin on liittynyt huono politiikan ennustettavuus ja poukkoilevuus.

Toiseksi, kuvioon merkityt tapahtumat kertovat osaltaan siitä, että mittari toimii melko hyvin epävarmuuden mittarina. Merkittävät talouspolitiikkaan liittyvät tapahtumat näkyvät selkeinä piikkeinä kuviossa.

Suomelle tällaista talouspolitiikkaepävarmuusindeksiä ei ole vielä olemassa. Todennäköisesti Suomen osalta kuvio näyttäisi melko samanlaiselta, sillä globaalit merkittävät tapahtumat heijastuvat voimakkaasti Suomen kaltaiseen pieneen avoimeen talouteen. Toisaalta kuvioon tulisi lisäksi näkyviin kotimaan politiikkaan liittyvä epävarmuus, kuten esimerkiksi sote- ja kuntauudistukset sekä työmarkkinapolitiikka.

Kuinka paljon politiikkaepävarmuus vaikuttaa talouteen?

Politikkaepävarmuus on siis lisääntynyt, ja on hyviä syitä olettaa sen vaikuttavan haitallisesti talouskehitykseen. Keskeinen kysymys on se, kuinka suuret vaikutukset ovat. Baker ym. (2015) arvioivat näitä vaikutuksia kahdella eri tavalla.

Ensinnäkin, he tarkastelevat yrityksiä, joiden liikevaihdosta valtion hankinnat muodostavat merkittävän osan. Heidän tuloksensa osoittavat, että nämä yritykset reagoivat muita voimakkaammin politiikkaepävarmuuden muutoksiin: niiden investoinnit heikkenevät ja työllisyyden kasvu laskee.

Toiseksi, he hyödyntävät makrotaloudellisia aikasarjoja useista maista. Nämä tulokset osoittavat, että politiikkaepävarmuuden kasvu ennustaa investointien, tuotannon ja työllisyyden heikkenemistä. Yhdysvalloissa vuosien 2005–2012 välillä tapahtunut epävarmuuden kasvu ennustaa investointien heikkenemistä 6 prosentilla, teollisuustuotannon laskua 1,2 prosentilla ja työllisyyden heikkenemistä 0.35 prosentilla. Aikasarjatutkimuksista on kylläkin vaikea sanoa, aiheuttaako epävarmuus itsessään talouden heikkenemistä vai onko se vain hyödyllinen muuttuja talouden kehitystä ennustettaessa.

Lopuksi

Politiikkaepävarmuuden mittaaminen ja sen taloudellisten vaikutusten arviointi on kasvava tutkimusala, mutta vielä hyvin nuori. Epävarmuusmittareita kehitetään kuvaamaan erilaisia talouspolitiikan epävarmuuden kategorioita, ja indikaattoreita on saatavilla yhä useammille maille. Epävarmuuden vaikutusten suuruudesta talouskehityksen eri mittareihin ei ole vielä yksimielisyyttä, mutta tutkimusta tehdään ahkerasti. Muutaman vuoden päästä tiedämme huomattavasti enemmän epävarmuuden taloudellisista vaikutuksista.

Kirjallisuus

Baker, S. R., Bloom, N. ja Davis, S. J. (2015). Measuring economic policy uncertainty. NBER Working Paper Series No. 21633, .
Bloom, N. (2009). The impact of uncertainty shocks. Econometrica, 77(3), 623–685.

Antti Kauhanen

Antti Kauhanen

Tutkimuspäällikkö, KTT
Alue: työmarkkinat ja osaaminen