Kilpailukykysopimus ja Suomen viennin viimeaikainen kehitys: Onko tahti parantunut verrattuna muihin EU-maihin?

Vienti on ollut pitkään murheenkryyni, mutta nyt se on piristynyt uudelleen

Suomen viennin kehitys oli vuoden 2008 lopussa alkaneen finanssi- ja talouskriisin aikana ja sen jälkeenkin pitkään heikkoa. Tähän vaikuttivat muun muassa vaimea investointitavaroiden kysyntä Suomen vientimaissa, Nokian matkapuhelinvalmistuksen loppuminen, paperiteollisuuden tuotteiden heikko kysyntäkehitys maailmalla, Venäjän-viennin vaikeudet ruplan arvon romahduksen jälkeen sekä suomalaisen tuotannon hintakilpailukyvyn rapautuminen.

Kansantalouden tilinpidon lukujen mukaan tavaraviennin määrä oli vielä viime vuonna 14 prosenttia alempi kuin vuonna 2008. Vienti on nyt kuitenkin lähtenyt kasvuun – jossain määrin jo viime vuonna mutta erityisesti tänä vuonna. Etlan tuoreen ennusteen mukaan vuoden 2008 taso ylitetään kuitenkin vasta vuonna 2020.

Yksi tekijä viennin piristymisen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan astunut kilpailukykysopimus. Muita tekijöitä voivat olla vientimarkkinoiden nopeutunut kasvu tai reaalisen kilpailukyvyn paraneminen. Yritykset ovat ehkä onnistuneet kehittämään paremmin kaupaksi käyviä tuotteita tai on löydetty uusia asiakkaita olemassa oleville tuotteille.

Yksikkötyökustannusten nousun hidastuminen tukee kilpailukykyä

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa sitä, millainen merkitys kiky-sopimuksella on saattanut olla viennin kehitykselle. Koska sopimus on kuitenkin vasta hiljan astunut voimaan ja viennin piristyminenkin on suhteellisen tuoretta, analyysia varten käytettävissä oleva tilastoaineisto on suhteellisen lyhyt. Sen avulla voidaan kuitenkin tehdä alustavia, joskin varovaisia arvioita. On myös huomattava, että kiky-sopimuksen voimaantulo oli tiedossa jo selvästi ennen kuin se astui voimaan, joten sillä on voinut olla odotusten kautta vaikutuksia jo vuoden 2016 puolella.

Kiky-sopimuksen teho perustuu siihen, että se alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia Suomessa kilpailijamaihin verrattuna. Suomen tuotannon nimelliset yksikkötyökustannukset ovat kehittyneet viennin kannalta suotuisasti vuoden 2014 jälkeen. Kiky-sopimus on selvästi vahvistanut tätä kehitystä. Kuviossa 1 on kuvattu nämä kustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen, ml. ennusteet vuosille 2017 ja 2018 (ks. tämän Suhdanne-julkaisun Hinnat ja kustannukset -luvun lopusta tarkempi seloste laskelmasta). Käyrän noustessa yksikkötyövoimakustannukset nousevat Suomessa kilpailijamaita hitaammin ja suomalaisen tuotannon hintakilpailukyky paranee.

Jotta saisimme käsityksen kiky-sopimuksen merkityksestä Suomen viennille, vertaamme ensin Eurostatin tilastojen avulla Suomen viennin arvon kehitystä Ruotsin, Saksan ja euroalueen viennin kehitykseen eri markkina-alueille tammikuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana. Viennin arvo on mitattu euroissa. Tämän jälkeen vertaamme Suomen viennin kehitystä eri toimialoilla em. maiden viennin kehitykseen. Tarkastelemme myös Suomen viennin määrän ja maailman kysynnän kehitystä ja vertaamme sitä kaikkien kehittyneiden talouksien viennin kehitykseen. Lopuksi kiky-sopimuksen vaikutuksia arvioidaan mallilaskelmalla.

Suomen vienti on kehittynyt hyvin erityisesti EU:n sisämarkkinoille

Tammikuun 2016 jälkeen Suomen tavaravienti on kokonaisuutena ottaen kehittynyt selvästi paremmin kuin euroalueen, Saksan tai Ruotsin. Näin on tapahtunut sekä viennissä EU28-alueen ulkopuolelle että sen sisälle. Kehitys on kuitenkin kiihtynyt tänä vuonna sisämarkkinakaupassa. Tämä viittaa siihen, että kiky-sopimus olisi vahvistanut Suomen viennin asemaa erityisesti sisämarkkinoilla.

Kuvioissa 2 on indeksoitu tavaraviennin kehitys kuukausittain markkina-alueiden mukaan. Sisämarkkinakaupan lisäksi Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kehittynyt paremmin kuin muissa tarkastelluissa maissa. Vienti Kiinaan on puolestaan kehittynyt yhtä hyvin kuin Ruotsin vienti sinne, mutta paremmin kuin Saksan tai euroalueen vienti. Vienti Venäjälle on kehittynyt yhtä hyvin kuin Saksan ja euroalueen vienti, mutta heikommin kuin Ruotsin Venäjän-vienti. Erityisesti pienten maiden kohdalla, tässä Suomi ja Ruotsi, yksittäinen suuri vientitoimitus voi heiluttaa vientimarkkinakohtaisia lukuja paljonkin.

Viennin kehitys on ollut hyvää monella toimialalla

Kuvioissa 3 on tarkasteltu toimialoittain viennin arvon kehitystä. Tähän on valittu Suomen viennin kannalta tärkeimmät toimialat. Kivennäistuotteissa (HS-luokittelun tuoteryhmät 25–27) Suomen viennin arvon kehitys on ollut selvästi parempaa kuin vertailumaissa. Tällä toimialalla dominoivat kivennäispolttoaineet ja -öljyt. Myös muussa kemianteollisuudessa (HS 28–40) Suomen viennin arvon kehitys on ollut vertailumaita parempaa. Tämä voi liittyä viennin määrän nopeampaan kasvuun ja/tai Suomen vientituotteiden parempaan hintakehitykseen. Käytettävissä oleva tilastoaineisto ei salli tämän eron selvittämistä.

Myös metsäteollisuuden (HS 44–49), koneiden ja laitteiden (HS 84–93) sekä muiden tuotteiden viennin arvo on kehittynyt Suomen osalta vertailumaita paremmin tammikuun 2016 jälkeen. Ainoastaan metalleissa ja metallituotteissa (HS 72–83) Suomen viennin kehitys on jäänyt muiden maiden tasolle.

Se, että Suomen vienti on nyt kasvanut usealla alalla kilpailijamaita paremmin, viittaa yleiseen taustatekijään, ei niinkään yksittäisen alan innovaatioihin tai sattumaan. Kustannuskilpailukyvyn paraneminen, joka alkoi vuonna 2015, on luonteva tällainen yhteinen tekijä. Samoin viennin kasvun kiihtyminen vuoden 2017 alkupuolella on sopusoinnussa kustannuskilpailukyvyn paranemisen positiivisen vaikutuksen kanssa. Tämä
vaikutus näyttäisi liittyvän lähinnä koneiden ja laitteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden vientiin verrattuna tässä tarkasteltuihin muihin maihin. Kunkin maan viennin tuoterakenne voi kuitenkin vaikuttaa tässä tavoilla, joita näin suppeassa tarkastelussa ei pystytä ottamaan huomioon.

Myös Suomen viennin määrä on kasvanut

Tässä kirjoituksessa tarkasteltujen muiden maiden osalta emme näin lyhyessä katsauksessa pysty erottamaan vientihintojen ja viennin määrän kehitystä toisistaan. Suomen osalta näin voidaan kuitenkin tehdä (ks. kuvio 4).

Tammikuun 2016 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana Tilastokeskuksen laskema tavaraviennin hintaindeksi nousi yhteensä 4,4 prosenttia. Tavaraviennin arvo nousi yhteensä melkein 42 prosenttia, joskin on huomattava, että tammikuu 2016 oli kohtalaisen heikko kuukausi. Tavaraviennin määrä on silti kasvanut selvästi. On myös huomattava, että indeksin peruskuukauden valinta vaikuttaa saatuun kuvaan.

Suomen vientimaiden teollisuustuotannon määrän kehitys on historiallisesti selittänyt hyvin Suomen tavaraviennin määrän kehitystä. Pitkään oli niin, että viennin määrä kasvoi nopeammin kuin vientimaiden teollisuustuotanto. Tämä koski niin Suomen vientiä kuin koko maailman tavaraviennin määrää.

Kuitenkin jo hieman yli kymmenen vuoden ajan viennin ja teollisuustuotannon määrät ovat kehittyneet maailmalla jokseenkin samaa tahtia. Suomen osalta kehitys on ollut vielä heikompaa, sillä tavaraviennin määrä on kasvanut vientimaiden teollisuustuotantoa hitaammin. Kuvioista 4 nähdään kuitenkin, että tilanne on nyt ainakin väliaikaisesti muuttunut, ja Suomen viennin määrä on taas kasvanut selvästi vientikysyntää nopeammin. Tämä on osittain rekyyliä pitkästä heikosta ajanjaksosta. Lisäksi nähdään, että Suomen viennin määrän kasvu on viime kuukausina selvästi ylittänyt kehittyneiden maiden tavaraviennin kasvuvauhdin.

Mallilaskelman mukaan Suomen vienti on hyötynyt kiky-sopimuksesta

Vaikka edellä mainitut havainnot tukevat käsitystä, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yleensä ja sen yhtenä osatekijänä kilpailukykysopimus ovat myötävaikuttaneet viennin kasvun nopeutumiseen, niiden perusteella ei vielä ole mahdollista arvioida vaikutuksen suuruutta. Tätä voidaan yrittää haarukoida mallilaskelmalla, jossa on otettu lähtökohdaksi kokonaisviennin määrän ja kustannuskilpailukyvyn havaittu yhteys aiempina vuosina.

Tällaisen Etlassa tehdyn mallilaskelman perusteella tänä vuonna voimaan astunut kilpailukykysopimus vahvistaa vientiä välittömästi 0,7–0,8 prosenttia riippuen käytetyistä viennin hintajoustoista (ks. Keränen ja Lehmus, 2016). Ensi vuonna kiky-sopimuksen vientiä lisäävä vaikutus on jo 1,0–1,3 prosenttia viennin tasoja verratessa, jos oletetaan, ettei sopimus vaikuta tuota vuotta koskevaan palkkaratkaisuun. Oletus ei heijastu niinkään kuluvaa vuotta koskeviin tuloksiin, mutta seuraaviin vuosiin sitäkin enemmän.

Mallilaskelmassa parantunut kilpailukyky vaikuttaa viennin määriin heti ensimmäisenä vuonna, mutta vaikutus kasvaa vielä kahtena seuraavana vuonna talouden hintojen sopeutuessa uuteen tasapainoon pienellä viipeellä.

Etlan uudessa ennusteessa kokonaisviennin odotetaan kasvavan tänä vuonna 5,8 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia. Niinpä mallilaskelma viittaa siihen, että kiky-sopimus selittää viennin kasvusta tänä vuonna noin kahdeksasosan ja ensi vuonna noin kuudesosan, jos sopimus ei vaikuta ensi vuotta koskeviin sopimuskorotuksiin.

Kiky-sopimuksen vaikutus positiivinen, mutta suuruus epävarma

Suomen tavaraviennin kasvu on piristynyt selvästi viime vuodesta alkaen. Tämä koskee niin viennin arvoa kuin hintakehityksestä puhdistettua viennin määrääkin. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen vienti on kehittynyt erityisen hyvin EU:n sisämarkkinoille. Viennin kasvu on lisäksi ollut toimialoittain laaja-alaista. Tämä tukee käsitystä kustannuskilpailukyvyn ja siten kilpailukykysopimuksen huomattavastakin merkityksestä kasvun taustatekijänä.

Mallilaskelman perusteella Kiky-sopimus selittää viennin kasvusta tänä vuonna kuitenkin vain noin kahdeksasosan ja ensi vuonna noin kuudesosan, jos sopimus ei vaikuta ensi vuotta koskeviin sopimuskorotuksiin. Jos yksikkötyökustannukset alkavat taas nousta kilpailijamaita nopeammin, viennin veto ja talouskasvu alkavat uudelleen hidastua. Luotettava arvio viennin piristymisen syistä edellyttää kuitenkin havaintoja pidemmältä aikajänteeltä ja myös yksityiskohtaisempaa, mieluimmin tuotetasolle menevää analyysia.

Kirjallisuus

Keränen, H. ja Lehmus, M. (2016). Arvio yhteiskuntasopimuksen taloudellisista vaikutuksista, ETLA Muistio No. 44.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö
Markku Lehmus

Markku Lehmus

Tutkija, VTT
Alueet: kansainvälinen talous, mallien käyttö